Juttusarja käsittelee pienempiä Valioliigaseuroja ja niiden lähtökohtia alkaneelle kaudelle.
Putoajakandidaateista hyvin rajallisella budjetilla operoinut Huddersfield yllätti lähtökohtiin nähden monet nousemalla viime kauden päätteeksi Valioliigaan. Joukkueen päävalmentaja David Wagner kuitenkin rakentaa joukkueen pelityyliä ja omaa prosessiaan rauhassa ja pitkäjänteisellä tähtäimellä, joka toikin tuloksia jo yllättävän aikaisin.
Nousun jälkeen seura hyppäsi innokkaana siirtomarkkinoille, josta saatiin ongittua oivia täsmävahvistuksia jopa Valioliigaan. Tästä huolimatta Terrierien ydinrunko pysyi kasassa, eikä seurassa ole nähtävissä samanlaista hätiköintiä kuin usein vastaavassa tilanteessa. Wagnerin suojatit saattavatkin jatkaa ihmisten yllättämistä myös maan pääsarjassa.
Borussia Dortmundin valmentajakoulun läpi käynyt Wagner valmentaa erittäin energistä ja viihdyttävää jalkapalloa, ja vannoo yhteen hiileen puhaltamisen nimeen. Huddersfieldin ottelut tulevatkin olemaan viihdyttävää katsottavaa, jos saksalais-yhdysvaltalainen saa pelikirjansa toimimaan myös kovempia vastustajia vastaan Valioliigassa. Riskitekijöinä onkin nähtävä vauhdikkaan pelitavan luomat ongelmat puolustuksessa, sekä vaativan pelityylin kuormittavuus, jotka voivat tuoda ongelmia joukkueelle. Pelissä onkin hyvin paljon samoja elementtejä kuin Borussia Dortmundin tai Liverpoolin pelaamisessa.
Huddersfieldin ja Liverpoolin kohtaamiset kannattaakin laittaa kalenteriin ylös, sillä joukkueet pelaavat hyvin samanlaista, nopeasti liikkuvaa jalkapalloa. Lisämausteensa luo se, että Wagner mm. toimi Jürgen Kloppin bestmanina.
Mikäli joukkue pysyy ehjänä, pelaajamateriaali on kohtalainen myös Valioliigaan, vaikkei tähtiloistoa löydykään. Sen lisäksi Wagner on saanut rauhassa ajaa omaa filosofiaansa joukkueeseen sisään ja saa sillä kilpailuetua puolelleen. Huddersfield tuleekin olemaan ilopilleri ja mukava seurattava myös Valioliigassa, ja saattaa tehdä kiusaa monillekin joukkueille. On aivan mahdollista, että Terrierit jatkavat yllätysten tekemistä myös maan korkeimmalla sarjatasolla, mutta putoamisenkin sattuessa on Wagnerin prosessi vasta aluillaan. Tämä tarkoittaa sitä, että Huddersfield nähtäneen tulevaisuudessa myös useammin Englannin korkeimmalla sarjatasolla.
Sen sijaan Lontoon kupeesta, Hertfordshiresta ponnistava Watford lähti kauteen jälleen uuden managerin alaisuudessa, kuten seuralla on tapana ollut. Tällä kertaa penkin takana keitoksiaan sekoittelee Hullista saapunut Marco Silva.
Silva on jo osoittanut potentiaalia valmentajana ja voikin osoittautua hyväksi nimitykseksi. Kuitenkaan Watfordin pelaajamateriaali ja äkkipikainen omistajaporras ei anna kovinkaan ruusuisia lähtöasetelmia. Puolet joukkueen faneista toissakaudella ihastuttaneesta kärkiparista on tiessään (Ighalo -> Changchun Yatai F.C.), ja viime kauden murheenkryyninä toiminut puolustus ei ole saanut kesän aikana tarvitsemiaan vahvistuksia.
Monen muun Valioliigaseuran tavoin The Hornets on vahvistanut keskikenttäänsä fiksuin ostoksin ja se kestääkin vertailun liigan keskikastin joukkueiden kanssa. Etienne Capoue, Tom Cleverley, Will Hughes, Valon Behrami, Nathaniel Chalobah sekä Roberto Pereyra tarjoavat Silvalle monipuolisen ja eri variaatioita mahdollistavan keskustan, jonka turvin Watford voi löytää peliinsä voittavia elementtejä. Vakaasta keskikentästä huolimatta palikat eivät riitä Silvan haluamaan monipuolisuuteen, vaikka hyökkäyksestäkin potentiaalia löytyy. Myöskään tuuliviirimäinen omistajaporras ei anna kovin ruusuisia lupauksia tulevaisuudesta.
Kaikkein todennäköisimmin Watford tuleekin taistelemaan putoamista vastaan. Silva antaa seuralle mahdollisuuksia, mutta toiminnan jatkuessa tulevaisuudessa samankaltaisena ei tulevaisuudennäkymiä voi pitää kovin kaksisina.
Aikanaan Brendan Rodgersin alaisuudessa pallollisen pelaamisen evoluutiota Englannin kentillä tehnyt Swansea on käyttänyt viimeiset puolitoista vuotta kaiken aikaisemman tuhoamiseen ja totaalisen pakan sekoittamiseen.
Viisi eri valmentajaa puolentoista vuoden sisään ei ole millekään joukkueelle optimaalinen tilanne, ja tilanne aikaisemmin itsensä liigan keskikastiin vakiinnuttaneessa seurassa on ollut lähinnä sekasortoinen. Nyt kuitenkin manageri Paul Clement näyttää saaneen hetkeksi työrauhan, vaikka viime kauden tulokset eivät kuherruskuukauden jälkeen päätähuimaavia olleetkaan.
Walesiläisten riveihin on kesällä hankittu potentiaalia. Las Palmasista saapunut Roque Mesa voi vielä loksauttaa monta leukaa auki, jos sopeutuu Valioliigaan, ja Chelseasta lainalla oleva nuori Tammy Abraham on yksi tulevan kauden läpimurtopelaajia. Swansean rinki on kuitenkin valitettavan kapea – etenkin Gylfi Sigurdssonin myynnin jälkeen – eikä se kestä käytännössä yhtään avainpelaajan loukkaantumista. Sen lisäksi Carlo Ancelottin aisaparina tunnetuksi tullut Clement on vielä hyvin katsomaton kortti päävalmentajana.
Clementin onnistuessa nappiin, Swansean on mahdollista nousta takaisin kolkuttelemaan liigan keskikastin portteja. Ihan yhtä todennäköistä kuitenkin on, että Clement on ensimmäisiä vaihtoon meneviä managereja, ja Swansea sen kuin jatkaa tuuliviirinä pyörimistä yrittäen karata putoamisviivaa. Identiteetin hukannut seura on vaarallisen pahasti hukassa, ja materiaali ei ole riittävä kääntämään pelejä yksin Joutsenille. Tulee seuraavien kausien aikana hakemaan vauhtia sarjaporrasta alempaa.
Englannin mittapuulla pikkukaupungista kotoisin oleva Burnley on mukana tämän kauden karkeloissa tutulla sapluunalla. Muutokset ovat olleet äärimmäisen vähäisiä ja manageri Sean Dyche saa jatkaa erittäin työteliään pelitapansa vyöryttämistä tutuilla kasvoilla.
Dychen pelifilosofiaan eivät hienoudet kuulu, mistä kertoo mm. miehen suuttumus viime kaudella siitä, kuinka joukkue hävisi koska sortui pitämään liikaa palloa. Burnleyn otteluita kannattaakin pitää silmällä, sillä aika ajoin joukkueen pelitapa on tylsyydessään ja naurettavuudessaan jopa riemastuttavaa. Etenkin ottelut West Bromwich Albionia vastaan kannattaa laittaa merkille, kun vastakkain asettuu kaksi joukkuetta, jotka kumpikin pelkäävät pallon hallintaa enemmän kuin Teräsmies kryptoniittia.
Samanlaisia aseita kuin Pulisilla WBA:ssa työkalupakissaan tai joukkueen materiaalissa ei Dychellä kuitenkaan ole. Joukkueen fanit eivät realistisesti voi odottaa kaudelta muuta, kuin sarjassa säilymisen tavoittelua. Harmillisesti joukkueen materiaali, seuran budjetti ja Dychen kyvyttömyys luoda kuin yksi toimiva pelitapa tulevat käymään Burnleylle kalliiksi. Äärimmäisen raastava pelitapa luo Burnleylle saumat yllättää, mutta samalla ylitsevuotavan riskin, sillä kapea materiaali ei kestä yhdenkään avainpelaajan loukkaantumista.
Burnley tulee taistelemaan kynsin ja hampain sarjassa säilymisestä. Kotona vahva joukkue tulee tekemään yllätyksiä ja Turf Moor ei tule tällä kaudellakaan olemaan mukava paikka vierailla. Kokonaisuutta katsellessa olisi säilyminen Valioliigassa pienoinen yllätys piskuiselle seuralle.
Viimeisimpänä analysoitavana oleva nousijajoukkue Brighton lähtee haastamaan muita joukkueita lähes täysin samalla miehistöllä, joka viime vuonna toi seuralle nousun parrasvaloihin. On ihanaa futisromantiikkaa luottaa samaan runkoon, jonka kanssa joukkue on taivaltanut alemmalta sarjatasolta asti, mutta nykyisellä materiaalilla seuralle on vaikea povata pitkää tulevaisuutta Valioliigaviheriöillä.
Lokeille sarjapaikan uusiminen onkin kauden selkeä päätavoite, eikä joukkue tule kilpailemaan pisteistä kuin muiden putoamista vastaan taistelevien kanssa. Tästä huolimatta voi Brighton tulla aiheuttamaan harmaita hiuksia ja turhautumista monelle muulle seuralle kauden edetessä, sillä mielipuolisia työtunteja paahtavan Chris Hughtonin miehistö pelaa vanhan liiton brittipalloa, jossa ei fyysisyyttä ja kaksinkamppailuja kaihdeta. Fyysisyydellä pelihuumorin pois vieminen paremman materiaalin taitopelaajilta ja oikean laidan Anthony Knockaert ovatkin Amex Stadiumin isäntien ainoat mahdollisuudet ennakolta kovempia joukkueita vastaan.
Brighton tulee antamaan kaikkensa taistelussa sarjapaikasta, ja kauteen voi mahtua pari mukavaa yllätystäkin, mutta valitettavasti joukkue ei pysty tosissaan haastamaan edes alempaa keskikastia. Lisämielenkiintoa luo seurassa tällä hetkellä kakkosvahtina operoiva Niki Mäenpää, jonka mahdollista liigadebyyttiä saamme jännätä koko kauden ajan.
Kaikki putoamista vastaan taistelevat joukkueet ovat lähtökohdiltaan sellaisia, että jo sarjassa pysyminen on puoli voittoa. Kaiken onnistuessa nappiin ovat kuitenkin sijat lähempänä keskikastia myös mahdollisia. Kaiken kaikkiaan on mahdollista, että odotettavissa on kaikkien aikojen tasaisin Valioliigakausi, joka tulee tarjoamaan faneilla monia elämyksiä ja raastavia hetkiä.
