Tien päällä: Upeita maisemia ja alasarjapalloa – Pohjois-Suomen futisreissu kuvina

Vapaa-aikani kohokohtiin kuuluvat futisreissut ja niiden suunnittelu. Kaikki alkaa pohdinnalla, minne mennä ja miten saada usea ottelu mahtumaan tiukkaan aikatauluun? Ryhdyimme viime talvena suunnittelemaan tälle vuodelle pidempää reissua, mutta ulkomaiden sijasta kohteena olisi koto-Suomi. Reilun viikon mittaisella reissulla aikaa jäi siirtymisiin kiitettävästi ja lepopäivät olivat tervetulleita, sillä Saabin mittariin tuli ajokilometrejä noin 2700, ja se on iso luku muuten autottomalle ihmiselle. Ohessa reissumme parhaita paloja valokuvien muodossa ja kattavampaa artikkelia niin SoPasta kuin PaKastakin on tulossa syksyn mittaan!

Sodankylä & Pyhä-Luosto

Matkamme kohteet oli päätetty jo hyvissä ajoin kesällä. Aloittaisimme Sodankylästä, jonka jälkeen pelejä olisi vielä Oulussa ja Kuusamossa.

Ensimmäinen yöpyminen tapahtui ihastuttavalla Pyhäjärvellä. Noin yhdentoista neliön mökissä uni tuli hyvin korvatulppien avulla, sillä lähellä pelatun jääkiekko-ottelun jatkot sattuivat olemaan majapaikassamme. Pyhäjärven sijainti oli ihanteellinen, sillä lähtö venyi pääkaupunkiseudulta ja Sodankylään ei jäänyt kuin kuuden tunnin ajo seuraavana aamuna.

Pohjoiseen tultaessa kohtasimme poroja useaan otteeseen. Kuulemma oli kiima-aika menossa. Tiellä olevia emme jääneet kuvailemaan, mutta pitihän se muutama turvallinen kuva ottaa.

Sodankylässä odotti sateinen elokuinen iltapäivä ja ottelu SoPa – AC Oulu Akatemia. Futiskentän viereen oli noussut upouusi jäähalli, joka söi sateen lisäksi Pohjois-Suomen Kolmosen ottelun yleisömäärää.

ACO Akatemian hyvin nuori joukkue pyöritti peliä, mutta kokenut SoPa-miehistö ei antautunut kertaakaan. Lopussa treeneissä harjoitellusta rajaheittokuviosta voittomaali ja täysi pistepotti Sodankylään.

Sodankylän Pallon seuralegendan Keijo ”Keke” Vattulaisen paita oli nostettu pukukoppien ulkoseinälle. Keke antoi Byyrille pitkän haastattelun ja toimi iltapäivän ottelussa avustavana tuomarina.

Yövyimme vartin ajomatkan päässä Pyhä-Luostosta, joten seuraava päivä meni kansallispuiston maisemiin tutustuessa ja luonnossa rauhoittuessa. Reissuun riitti futista ja ajatukset oli hyvä saada välillä muualle.

Tarkemmaksi kohteeksi valikoitui Isokuru ja Pyhänkasteenputous.

Isokuru on Suomen syvin kuru, jonne matkaa Pyhä-Luoston luontokeskukselta kertyi kolmisen kilometriä. Laskeutumista ja nousua riitti, joten hyvät kengät ja juomista kannattaa varata mukaan.

Pyhänkasteenlampea katsellessa silmä ja mieli lepäsi.

Vesiputous oli sen sijaan kirjaimellisesti pienoinen pettymys, mutta muuten Sodankylä ja Pyhä-Luosto tekivät valtavan vaikutuksen mitä tulee kotimaan matkailuun. Miltä kuulostaisi esimerkiksi Sodankylän elokuvafestivaalit, SoPan peli ja sen jälkeen vaeltaminen kansallispuistossa?

Oulun seutu

Sodankylästä jatkoimme matkaa Haaparannan kautta Ouluun. Oulussa oli ohjelmassa Pohjois-Suomen Kolmosta ja Nelosta.

Pelkkiä futiskuvia ei jaksanut raporttiin laittaa, joten hieman maisemakuvia Oulusta.

Paska kaupunni? Kaikkea muuta.

Pohjois-Suomen Vitosen kamppailussa kohtasivat Joku Paikallinen Joukkue (JPJ) ja Oulun Jalkapalloklubi. Kaveriporukasta koottu JPJ oli ottelussa täysi vastaantulija, eikä loppulukemat 1–6 olleet yllätys.

Seuraavana päivänä Saabin nokka osoitti kohti Kellon kylää. Nykyisin Kello on Oulun kaupunginosa, mutta vielä keskiajalla Kellon kylä oli isompi kuin Haukiputaan!

Kellon idyllisellä kentällä Nelosen ottelussa kohtasivat Kellon Työväen Urheilijat (KTU) ja Villan Pojat-OTP. Yleisöä oli paikalla viitisenkymmentä.

Kuusamo

Kuusamo, nyt kutsuu mua Kuusamo metsän näen jämäkän ja vaaran sinertävän Kuusamo, nyt kutsuu mua Kuusamo sieltä vaan mä rauhani saan.

Autossamme ei soinut Danny kun lähdimme kohti matkamme viimeistä etappia. Uusien porokohtaamisten ja kymmenien kilometrien päällystämättömän tien jälkeen edessämme siinti Kuusamon Keidas. Tämän raportin ainoa nimeltä mainitsemani majapaikka, eikä syyttä.

Puusauna lämpeni erämaajärven rannalla, eikä isäntäväen lisäksi kukaan muu majoittunut keitaalla. Tänne voisi tulla pidemmäksikin aikaa. Ihan vain rauhoittumaan.

Maukkaiden yöunien jälkeen koitti kuitenkin ”arki” ja edessä siinsi seuraava jalkapallo-ottelu. Vetten äärellä, yhdellä Suomen kauneimmalla urheilukentällä kohtasivat Kuusamon Pallo-Karhut ja Ponkilan Pantterit. Muhokselta tullut PonPa oli ottelussa ilman vaihtopelaajia ja harjoitusliivit yllään, mikä loi kysymysmerkkejä joukkueen suorituskyvystä jo ennen aloituspotkua.

Kuusamon Erä-Veikkojen bingo kyltti oli revitty alas. Näinköhän bingotoiminta oli kokenut kolauksen?

Kuusamon kentän katsomo oli uudehko ja pelin näki hyvin. 

Loppuvihellys ei tullut yhtään liian aikaisin. PaKa nappasi rökälevoiton lukemin 13–1 ja haastattelutuokion jälkeen oli aika lähteä kohti saunaa. Vielä yhdet unet ja seuraavana päivänä 800 km kovaa ajoa kohti kotia monta kokemusta rikkaampana.