Mersey-joen rannalta: Kuolevaisuutta ja jumalmoodia

Kuten niin usein muutenkin, uusi jalkapallokausi saa mielen rauhoittumaan, poistaa jatkuvan spekuloinnin ja antaa mahdollisuuden keskittyä vain nykyhetkeen jatkuvan tulevaisuuden arvuuttelen sijaan. Liverpool FC:n alkukausi on osoittanut todeksi monia uskomuksia, joiden todenperäisyyttä fanit pohtivat koko pitkän kesän kuin suhteellisuusteorian ratkomista.

Kyllä, seura on edelleen vakavasti ottaen ja realistisesti mestaruustaistossa mukana. Kyllä, Bobby Firmino on edelleen hyökkäystrion tärkein pelaaja. Ja kyllä, jopa Virgil van Dijk on vain ihminen.

Kuolevaisia…

Tämän Valioliigasesongin kolmas kierros. Lauantai-illan ottelu Arsenalia vastaan. Ottelun ensimmäiset minuutit ovat käynnissä, ja katsojat saavat kokea hetken, jota koko jalkapalloa seuraava maailma on odottanut viimeiset puolitoista vuotta. Arsenalin tuore hankinta Nicolas Pepe haastaa Virgil van Dijkin ja menee ohi!

Vastaus kysymykseen, jota futiksen ystävät ympäri maailman ovat aprikoineet, on saatu; myös hollantilainen toppari on kuolevainen. Van Dijk ohitettiin haastotilanteessa ensimmäistä kertaa Valioliigassa sitten Liverpooliin siirtymisensä vuoden 2018 tammikuussa. 50 ottelua siis kului niin, ettei yksikään pelaaja onnistunut ohittamaan Alankomaiden jättiä,  mikä oli toki omiaan vihjaamaan van Dijkin olevan area 51:ltä paennut vieraan planeetan edustaja.

Voinemme kuitenkin todeta, että Southamptonista siirtynyt messias on vain ihminen, sillä kuolevaiset esitykset jatkuivat Mestarien liigan avauskierroksella Napolia vastaan. 2-0-hävitty vierasottelu oli hyvinkin tasainen, mutta kääntyi lopussa Napolin eduksi hollantilaistopparin avustuksella.

Herculeksellekin vertoja vetävällä itseluottamuksella van Dijk lähti lisäajalla kikkailemaan oman boksin tuntumassa, minkä myötä pallo karkasi vastustajajoukkueen Fernando Llorentelle, joka pääsi siirtämään pallon helposti maaliin. Toki oma myötävaikutuksensa oli myös Poolin muun puolustuslinjan sekoilulla, mutta tämä ei poista sitä faktaa, että hollantilainen toden totta sortui ihka oikeaan virheeseen.

Samalla the Reds kärsi myös kauden ensimmäisen tappionsa kilpailullisissa otteluissa, mikä osaltaan palautti punaisia maan pinnalle täydellisesti sujuneen alkukauden jälkeen. Oli toki vain ajan kysymys, milloin hurjassa lennossa ollut joukkue joutuisi kohtaamaan reaalimaailman, ja kenties tämä tappio saa pelaajat keskittymään entistä tiukemmin tuleviin otteluihin.

…Ja jumalia

Valioliigakauden viides ottelu. Vastassa tuuliajolla oleva Newcastle United, joka onnistuu Anfieldilla taikomaan esiin kenties kauden tähän asti ehjimmän esityksensä ja siirtymään ottelussa johtoon. 37 minuutin kohdalla hyökkäyksessä avannut Divock Origi loukkaantuu, ja hänet korvaa maaotteluväsymyksen vuoksi huilannut Roberto Firmino. Tämän vaihdon jälkeen joukkueiden välisestä paremmuudesta ei sitten olekaan epäselvyyttä.

Brasilialainen vietti kentällä vain hieman yli 50 minuuttia, mutta kentän kuninkaasta ei silti jäänyt mitään epäselvyyttä. Kentälle tulonsa jälkeen numero 9 syötti Liverpoolin 2-1- ja 3-1-maalit, osoitti täydellistä dominanssia vastustajaa vastaan jokaisella kosketuksellaan palloon ja määritti pelin tempon juuri sellaiseksi kuin itse sen halusi. Firmino yksinkertaisesti päätti, miten ottelun tulisi edetä.

Tämä ei toki ole mikään yllätys tappavan kärkitrion merkittävimmältä palaselta. Keskushyökkääjänä pelaava brasilialainen omaa kantemaisen työmoraalin, viimeistelee kuolettavasti, on joukkueensa tärkein pelintekijä ja tuo välillä vastustajia takaisin maan pinnalle omista pilvilinnoistaan. Tämän koki myös Dani Ceballos, joka kuulemma löytyy edelleen Arsenalin harjoituskeskuksen suihkun lattialta sikiöasennosta.

Vaikka Firmino ei maalisarakkeessa olekaan Liverpoolin näkyvin hahmo, on hän se pelaaja, joka liimaa hyökkäystrion yhteen ja toimii linkkinä keskikentän ja kahden laiturin välillä. Firminon hyvyys näkyy suoraan tulostaululla ja Sadio Manen ja Mo Salahin maalimäärissä, jotka eivät olisi samanlaisia ilman ysipaikan taikuria. Firmino ei kenties ole se ysipaikan pelaaja, jonka Liverpool ansaitsee, mutta se, jonka Liverpool tarvitsee.

Alkukausi ei toki ole ollut vain yhden pelaajan showta, vaan koko joukkue on pelannut kuin maan päälle lähetetyt Olympos-vuoren valtiaat. Seitsemän kierroksen jälkeen Liverpool jatkaa ainoana seurana puhtaalla pelillä ja on repinyt jo viiden pisteen kaulan toisena tulevaan Manchester Cityyn. Mikään ei ole ikuista, mutta Jürgen Kloppin suojatit ovat aloittaneet kauden juuri niin hyvin kuin odottaa saattaa seuralta, jonka ainoa tavoite on liigamestaruus.

Katse kohti kannua

Liverpoolin alkukausi on siis vain alleviivannut sitä, että seura on tullut tällä kaudella voittamaan. Se on osoittanut kauden alun otteluissa kliinisyyttä, jollaista the Redsin otteisiin on löytynyt vuosikymmenten tauon jälkeen vasta viimeisen vuoden aikana. Kun sarjassa on kaksi niin lähelle täydellisyyttä viritettyä koneistoa kuin Liverpool ja Manchester City, marginaalit todellakin ovat pienet, ja nämä alkukauden voitot saattavat olla kevään tullessa yllättävänkin tärkeitä.

Punaiset venyttivät voittoputkensa Valioliigassa jo 15 otteluun, joka on samalla seuran ennätys. Alkukauden aikana ovat murskaantuneet muutkin ennätykset, sillä myös vierasvoittojen putki – seitsemän peliä – on uusi seuran ennätys. Samalla Poolista tuli ensimmäinen seura koskaan, joka on aloittanut kaksi peräkkäistä kautta voittomalla kaikki kuusi ensimmäistä otteluaan molemmilla kausilla.

Merkityksettömiä tilastoja? Kyllä vain, mutta kertovat olennaista kieltään joukkueen nykykunnosta.

Liverpool ei ehkä alkukaudesta ole ollut niin näyttävä ja romanttinen ilmestys kuin se parhaimmillaan on Kloppin aikana ollut. Sen sijaan se on näyttänyt mestarilta. Ja nyt – kun pelaajat ovat saaneet muistutuksen omasta kuolevaisuudestaan – tulee syksyä jatkamaan entistä nälkäisempi ja tappavampi Liverpool FC.