Liverpool-juna puksuttaa taas raitellaan. Lokakuisen Spurs-nöyryytyksen jälkeen takana on 6 voittoa maalierolla 21-2 sekä tasapelit Chelsean ja Sevillan kanssa. Vaikka puolustustyöskentely näyttää edelleen melko hasardilta, ja fanikatsomossa on ottelusta toiseen tarvetta nitroille, ei voi kiistää, etteikö otteisiin olisi löytynyt edes jonkinlaista tasaisuutta. Tuloksetkin ovat viimeisen kuukauden ajan olleet hyviä, ellei jopa loistavia.
Kaikesta huolimatta yksi mies on ollut melko suuren kritiikin kohteena koko tämän ajan. Tervetuloa valokeilaan, kapteeni Jordan Henderson.
Liverpool-kipparia on kritisoitu enemmän tai vähemmän pitkin kautta, mutta Sevillaa vastaan koetun käänteisen istanbulin jälkeen mies on fanien toimesta heitetty vähintäänkin miinalaiva Pohjanmaan alle. Eikä toki täysin syyttä.
Tärkeän pelaajan turmio
Surullisen kuuluisana iltana Andalusiassa Hendersonin tilastot olivat suorastaan hävyttömän rumaa luettavaa. Kipparin syöttöprosentti oli 55%, eikä hän voittanut yhtään kaksinkamppailua, haastoa tai taklannut onnistuneesti kertaakaan, rikkoen vielä kaupan päälle neljästi. Ja nämä pelaajalle, jonka olisi syytä johtaa joukkuetta niin pelillisesti kuin henkisesti! Esitys Sevillaa vastaan ei sitä paitsi ollut edes täysin poikkeuksellinen, vaan tällä kaudella on nähty useampiakin heikompia otteluita.
Toisaalta, kyseessä on edelleen sama pelaaja, joka tasan vuosi sitten piti hallussaan melko merkittävää tilastoa. Henderson oli Valioliigan yksittäisissä otteluissa ensimmäiseksi, toiseksi ja kolmanneksi eniten pallosketuksia tehnyt pelaaja, takanaan sellainen tuntematon mittariheikki kuin Paul Pogba. On kuitenkin aiheellista pohtia, kertooko tämä enemmän pelaajasta vai Liverpoolista joukkueena. Noin merkittävät määrät pallokosketuksia eivät suoraan tee Hendersonista hyvää pelaajaa. Se vain tarkoittaa, että hän osaa aktiivisesti hakeutua pelattavaksi, ja että punaisten pallollinen pelaaminen kulkee vahvasti hänen kauttaan.
Tämän lisäksi sunderlandilainen antoi viime kaudella eniten syöttöjä koko liigassa ennen loukkaantumistaan, jonka jälkeen hänen merkityksensä Liverpoolille vain korostui. Hendersonin tippuessa pois pelaavasta kokoonpanosta joukkueen pistekeskiarvo ottelua kohden putosi 0,4 pistettä, jonka lisäksi tehtyjen maalien keskiarvo tippui 0,4 ja päästettyjen puolestaan nousi 0,4 maalia ottelua kohden. Samalla seuran voittoprosentti laski 18 yksikköä. Miehen peliesityksistä voi olla montaa mieltä, mutta sitä ei voi kiistää, etteikö kyseessä olisi tärkeä pelaaja Merseysiden punaisille.
Ei mikään Pirlo
Jordan Henderson on synonyymi simppelille peruspelaamiselle. Punaisten kapteeni ei juuri hienoilla esityksillä väläyttele, muttei myöskään yleensä esitä kardinaalisia munauksia. Hän kierrättää palloa tehokkaasti alakerrassa, osoittaen silloin tällöin pelinlukutaitoa laittamalla pitkän pystysyötön tai toimituksen maalille. Jordan Henderson on kuin Darien Fawkes – näkymätön mies, jonka vaikutuksen kuitenkin tuntee. Harmaa, hajuton ja tasaisen varma. Täydellinen David Moyesin märkä uni.
Kovin usein punainen kapteeni pelaa liiankin varmasti. Vaikka Jürgen Klopp onkin tuonut ryhtiä miehen avauspelaamiseen, on hitaammissa hyökkäyksissä Henderson silti turvallisen unettava, ja välillä tuntuu, ettei sana riski kuulu miehen repertuaariin ollenkaan.
Tällä kaudella ei kipparia ole kuitenkaan voinut enää kuvailla tasaisen varmaksi. Ja kun pelaaja, jonka suurin vahvuus on riskittömyys ja suoritusvarmuus, menettää tasaisuutensa, mitä jää jäljelle?
Hendersonilla ei ole oikein mitään erikoisosaamista, joka erottaisi hänet massasta. Hän ei jaa pystysyöttöjä kuin Andrea Pirlo, ei tue hyökkäyksiä kuten Andrés Iniesta, ei ole Paul Pogban kaltainen laukausuhka eikä tee universumia mullistavia katkoja kuten N’golo Kanté. No, kenties hän yrittää juosta kuten James Milner.
Sen sijaan Henderson tekee vähän kaikkea – hän on voimakas, agressiivinen, antaa fiksuja ja varmoja syöttöjä ja ohjaa peliä puheella. Ehkä juuri sen takia, ettei hän tee oikeastaan mitään erikoisen hyvin?
Kasvun paikka
Liverpoolin numero 14 on hyvä yleispelaaja. Hänellä ei kuitenkaan riitä osaaminen puolustuspäässä, jotta hän voisi ankkuroida mestarikanditaattia, eikä hyökkäyspäässä, jotta hän voisi olla sellaisen tärkein pelinrakentaja. Jordan Henderson on rooliltaan hieman väliinputoaja, ja silti elintärkeä pelaaja Liverpoolille. Joku voisi aiheellisesti kysyä, mitä se kertoo joukkueesta?
Steven Gerrardin jälkeen koko joukkueesta on tuntunut puuttuvan henkinen johtaja, pelaaja, jonka ympärille joukkuetta voi kasata ja jolla on auktoriteettia antaa pukukopissa ja kentällä välitön palaute joukkuetovereilleen. Hendersonia on tähän rooliin kasvatettu, mutta näyttää, että ainakin vielä kyseinen tontti on mieheltä lunastamatta. Henkisellä puolella on tapahduttava kasvua, jos Henderson haluaa – etenkin Naby Keitan saapumisen jälkeen – vielä pitää itsensä korvaamattomana. Pelillisesti hän ei sitä enää ole.