Englannin jalkapallon pääsarja on noussut ylivoimaisesti maailman seuratuimmaksi jalkapallosarjaksi ja sen kärkijoukkueet ovat jalkapalloa seuraavalle maailmalle tuttuja jo vuosien takaa. Valioliiga on tällä hetkellä kuitenkin kilpailullisempi kuin koskaan aikaisemmin, myös kärkikuusikon ulkopuolella. Mitä kuuluu näistä muista sijoista taistelevien joukkueiden elämään?
Kenties kesän mielenkiintoisin Valioliigaseura on onnistunut hankinnoissaan loistavasti. Vaikka Romelu Lukakun maalintekovoimaa ei voi yhdelläkään pelaajalla korvata, on Everton käyttänyt tähtihyökkääjänsä myymisellä kerrytettyä rahakirstua huomattavasti järkevämmin kuin saman kaupungin naapuriseura kolme vuotta sitten. Muita merkittäviä lähtijöitä olivat Gerard Deulofeu ja Tom Cleverley, mutta heidän kohdallaan Ronald Koeman oli tehnyt suunnitelmansa selviksi jo aiemmin. Molemmat viettivät kevätkauden lainalla ja lopullinen siirto pois Merseysidelta oli näin ollen vain ajan kysymys.
Everton paikkasi loistavasti viime kauden ongelmakohtaansa hankkimalla tolppien väliin 23-vuotiaan Jordan Pickfordin Sunderlandista. Englannin maajoukkueen tulevaisuuden ykkösvahdiksi tituleerattu Pickford solmi viiden vuoden sopimuksen ja oli viime kauden kriisijoukkue Sunderlandin harvoja onnistujia. Englantilaisilla maalivahtilupauksilla on historiaa paineiden alla sulamisesta, mutta ainakin lähtökohtaisesti Pickfordista voi kehittyä maalivahti, joka tarjoaa joukkueelleen mahdollisuuden voittaa useimpina iltoina. Alakertaan hankittiin myös huippukauden Burnleyssä pelannut Manchester United –kasvatti Michael Keane. 24-vuotias Keane saatetaan niin ikään nähdä tulevaisuudessa operoimassa sekä Evertonin että Englannin maajoukkueen alakerrassa. Molemmissa pelaajissa on potentiaalia, jonka ympärille Evertonin puolustus voi nojata vuosiksi eteenpäin, mutta ensimmäisen kauden aikana voi olla vielä kasvukipuja suurempiin ympyröihin siirtymisestä.
Evertonin keskikenttä sen sijaan on todella kovaa luokkaa ja kestää vertailun kovempiinkin joukkueisiin. Evertonin seurahistorian ennätyshankinta, islantilainen Gylfi Sigurdsson, astuu isoon rooliin hyökkääväksi keskikenttäpelaajaksi. Yli neljänkymmenen miljoonan punnan mieheltä odotetaan paljon varsinkin hyökkäyssuuntaan. Hieman alempana keskikenttää ankkuroi jo Southamptonissa mahtavia otteita esittänyt Morgan Schneiderlin, joka saa ympärilleen Idrissa Gueyen sekä Ajaxista saapuneen Davy Klaassenin. Gueye on tilastollisesti aivan liigan keskikenttäpelaajien kärkeä, ja Klaassen on puolestaan esittänyt huimia otteita Hollannin kentillä. Lisäksi keskikentälle löytyy todella upean debyyttikauden pelannut, vasta 19-vuotias, Tom Davies, sekä siirtohuhujen kohteena ollut entinen superlupaus Ross Barkley.
Arvoitukseksi jää kuitenkin joukkueen hyökkäyspeli. Viime kaudella se oli Toffeesin vahvin osa-alue mutta riittääkö Wayne Rooneyn kotiinpaluu ratkaisemaan maalinteko-ongelmat? Muista pelaajista La Ligassa kovia tehoja paukutellut Sandro Ramirez on vielä katsomaton kortti Englannin viheriöillä ja siirtymät Valioliigan raskaaseen pelityyliin eivät aina ole tapahtuneet ruusuisesti.
Uuden omistuksen alla järkeä tekemiseensä saanut Everton on kuitenkin lähtökohtaisesti vain vankistanut asemaansa terävimmän kärjen takana. Joukkueen materiaali ei vielä riitä tosissaan taistelemaan sijoituksista kuuden parhaan joukossa, vaikka yksittäisissä otteluissa Everton kiusaa kärkijoukkueille tekeekin. Sen sijaan ero liigan keskikastiin kasvaa entisestään, joten Evertonilla voi olla edessään hyvinkin paineeton kausi, jonka aikana se seilaa hieman kärkikuusikkoa perässä, mutta kuitenkin selvällä kaulalla seuraaviin. Mielenkiintoisen asetelman kauteen luo myös europelien paine, joihin Everton pääsee ensimmäistä kertaa kolmeen vuoteen. Seuralla ei liikaa kokemusta europelien tuomasta otteluruuhkasta ole, joten on mielenkiintoista nähdä, sotkeeko kasvaneen pelimäärän tuoma rasitus ja lyhyempi valmistautumisaika otteluihin pakkaa kuinka merkittävästi. Lyhyellä tähtäimellä riskeinä ovatkin juuri kasvaneen ottelumäärän tuomat uudet haasteet, merkittävä määrä uusia pelaajia, sekä huomion varastanut siirtokesä. On mahdollista, että kyseiset tekijät vaikuttavat joukkueen tekemisiin, jolloin tästä kaudesta voi tulla yllättävänkin tahmea. Suunta on kuitenkin oikea, ja vihdoin Everton-faneilla on ihan aitoa syytä toivoon.
Toinen loistavasti kesän hankinnoissaan onnistunut joukkue on West Ham. Viime kesän virheistä on otettu opiksi ja jokainen kesän hankinta tuntuukin täysosumalta. Joukkue täydensi faneilleen harmaita hiuksia tuottanutta alakertaa Manchester Cityn ylijäämävarastosta, kun maalille saapui Joe Hart ja oikean pakin tontille kokenut taistelija Pablo Zabaleta. Ylijäämä-termi on tässä yhteydessä väärin käytetty, sillä kumpikin pelaaja on selkeä vahvistus West Hamin runkoon. Lisäksi hyökkäykseen hankittiin tehonsa jo Valioliigassa todistanut Javier ’’Chicharito’’ Hernandez, ja parhaimmillaan maaginen Marko Arnautovic. Ongelmapelaajan maineessa oleva Arnautovic saattaa toisen kuumakallen, Slaven Bilicin, alaisuudessa ajautua todellisiin ongelmiin tai pelata aivan nappikauden.
Joukkue aloittaa kolmannen kautensa kroatialaismanagerin alaisuudessa ja Bilicin ensimmäisellä kaudella pelattu huippukausi pitää odotukset edelleen korkealla. Tulosten on kuitenkin parannuttava, jotta kuluva kausi ei jää miehen viimeiseksi. Legendaarisen Upton Parkin hylännyt Hammers hätyyttelee Evertonia keskikastin paremman puolen sijoituksista, mutta sekin vaatii Itä-Lontoon seuralta nappikautta. Joukkueen fanit mitä todennäköisimmin odottavat urotekoja joukkueeltaan, vaikka West Ham kävikin tämän vuosikymmenen puolella hakemassa vauhtia jopa divisioonaa alempaa. Kympin sakkiin sijoittuminen pitäisi olla tyydyttävä tulos tässä vaiheessa prosessia kaikille, vaikka fanit ja omistajat saattavatkin odottaa jotain aivan muuta. Mikäli pää kuitenkin pidetään kylmänä, on West Hamilla valoisa tulevaisuus. Hyvän rungon ja uuden stadionin myötä sillä on potentiaalia nousta jopa haastamaan liigan kärkijoukkueita. Aika näyttää tapahtuuko se Bilicin alaisuudessa vai ei.
Yhdessä Everton ja West Ham muodostavat kaksikon, joka tulee kiusaamaan liigan kärkeä, ja kaiken mennessä nappiin jopa sekoittamaan kuuden kärkijoukkueen harmoniaa. Molemmat seurat ovat menneet viime vuosina lujaa eteenpäin, mutta nyt sekä omistajien että fanien tulisi lisätä muutama jääpala hattuihinsa. Pitkäjänteisellä työllä kummallakin on mahdollisuus todenteolla nousta haastamaan Valioliigan kuuden kärkeä.
Teksti: Juuso Sallinen
