Mersey-joen rannalta: Altavastaajapalloa

Jälleen on vettä virrannut Merseyssä sen jälkeen, kun tässä sarjassa otin viimeksi kantaa punaisten peliesityksiin. Tämän jälkeen alla on Valioliigassa voitto Huddersfieldistä, kaksi tasapeliä ja yksi tappio. Murskaavasta esityksestä Mestarien liigassa piskuista Mariboria vastaan ei voi valitettavasti vetää liikaa johtopäätöksiä, sillä joukkueet ovat tulleet sarjaan aivan eri planeetoilta. Näitä tuloksia tärkeämpää on kuitenkin tapa, jolla ne ovat tulleet. Kaikissa kolmessa Valioliigan ottelussa Liverpool on näennäisesti hallinnut ottelua ja pelin kulkua, eikä sen pallonhallintaprosentti ole missään näistä otteluista ollut vähempää kuin 62%.

Tämä oikeastaan tiivistää ja alleviivaa koko tämänhetkisen ongelman: Liverpool pelaa altavastaajapalloa.

Tätä ei nyt pidä ymmärtää väärin: termiä ei ole tarkoitettu haukkumasanaksi. Muuan Jürgen Kloppin Borussia Dortmund loi maineensa vauhtifutiksella ja vastaiskuilla, ja viime vuosien paras seurajoukkue Real Madrid on tehnyt vastaiskuista suoranaista taidetta. Ongelma ei olekaan pelityyli, vaan punaisten kyvyttömyys olla rehellisiä itselleen; Liverpool ei pärjää, kun se joutuu itse kontrolloimaan pelin temmon ja hallitsemaan palloa. Silti ottelusta toiseen tämä ”hallitsijan” viitta otetaan vastaan iloisesti kuin savolainen kalakukon, ikään kuin se olisi pakko vastaanottaa ottelun voittaakseen.

Voittoja ilman palloa

Minulla on sinulle uutisia, Klopp: Tiki-taka on kuollut. Otteluita voittaakseen ei enää ole pakko hallita palloa 80% ajasta. Tätä alleviivasi Mauricio Pocchettino viemällä – Liverpool-puolustuksen koomailusta huolimatta – Kloppia managerien taistossa 100-0 ja syömällä Liverpoolin elävältä sen omalla ydinosaamisella.

Sillä juuri silloin, kun punaiset pääsevät iskemään palloa hallitsevan vastustajan virheisiin, on Liverpool enemmän ydinalueellaan kuin Simo Silmu humppalavalla. Koko joukkueen voimin tapahtuvan prässin ja vastaiskujen organisoimisessa Klopp on aivan maailman eliittiä. Pallonhallintapelaaminen ei sen sijaan, ainakaan vielä, kuulu saksalaisen vahvuuksiin.

Käydäänpä tässä välissä katsomassa viime kautta. Pool pelasi parhaat ottelunsa, kun vastassa oli Valioliigan kärkijoukkueita – toisin sanoen juuri niitä joukkueita, jotka ovat itse tottuneet pitämään palloa. Jokaisessa viime kauden top-6:ta vastaan pelatussa ottelussa punaiset pitivät palloa korkeintaan puolet ottelusta.

Vaikka itse yleensä karsastan tilastojen tuijottelua, on tähän paikkaan hyvä ottaa hieman dataa. Syyskuun loppuun mennessä Liverpool oli kerännyt Jürgen Kloppin aikaisista vierasotteluista 2 pistettä ottelua kohden, kun sillä oli ollut pallo hallussa alle 60% ottelusta. Kun punaiset ovat sen sijaan hallinneet palloa yli 60% ajasta, on tuloksena ollut 1.3 pistettä per ottelu. Ja jos rajaamme pallonhallintaprosentin vielä ylemmäs, on tulos entistä dramaattisempi: Poolin pitäessa palloa enemmän kuin 68% pelikellosta, se on voittanut vain yhden seitsemästä ottelusta stuttgartilaisen managerin alaisuudessa.

Rehellisyys maan perii

Tästä seuraa kysymyspatteri: Eikö Klopp tunnista ongelmaa, onko ylhäältä käsketty pelata ”suurseurajalkapalloa”, vai eikö Klopp vain suostu myöntämään epäonnistumista itselleen ja muuttamaan peluutustaan?

Tietäen vaikutusvallan ja aseman, joka saksalaisella on seurassa, olisi todella outoa, jos pelityyliin olisi puututtu ylhäältä päin. Ongelma taitaa siis olla enemmänkin joukkueen ja managerin sisäinen. Tätä tukevat myös Kloppon lausunnot surullisen Newcastle-ottelun jälkeen. Hän mainitsi, ettei Liverpool voi olla seura, joka tulee Newcastleen iskemään vastahyökkäyksistä. Voinemme olettaa, että Klopp puhui yleisesti otteluista ennalta heikompia joukkueita vastaan.

Sinällään totta, koska Liverpoolin kokoisen seuran tulisi pystyä voittamaan otteluita myös pitämällä palloa. Tällä hetkellä se ei kuitenkaan näytä luonnistuvan, joten kenties omaa ajatusmaailmaa olisi syytä rukata hieman uuteen uskoon? Jos saksalaiselle annetaan aikaa, pelaaminen tulee varmasti kehittymään. Aikaa ei kuitenkaan ole luvassa, jos voittoja ei ala tippua merseysideläisten tilille, ja tämänhetkisellä pelaamisella voitot kiertävät Liverpoolin kauempaa kuin kesähelteet Suomen.

On toki mahdollista, että peli loksahtaa kuin salamaniskusta uomiinsa. On myös mahdollista, että Daniel Sturridge palaa maagiseksi, otteluita ratkovaksi, maalintekijäksi. Ihmeen odottamisen sijaan keskittyisin kuitenkin tällä hetkellä siihen omaan ydinosaamiseen. Joten, halusivat Klopp ja punaisten fanit sitä tai ei, nyt olisi aika siirtyä takaisin kloppomaiseen vauhtijalkapalloon. Tämä edellyttää pallonhallinnan sysäämistä vastustajalle. Liverpoolin vastaiskupelaamisen vaarallisuudesta on todisteita myös tältä kaudelta, joten nyt seuran ja sen managerin on vain oltava rehellisiä itselleen.

Suurseura ei ole se, joka pitää palloa 80% ottelusta. Suurseura on se, jolla on eniten pisteitä kauden lopussa. Pallonhallinnalla ei tämän hetkinen Liverpool siinä kategoriassa juhli.



Byyri.com