VfL Bochum Finlandin matkassa

Kirjoittaja on Fussball-Ranskalaiset -blogia ylläpitävä Keski-Euroopassa asuva savolainen, jota kiehtoo futiskulttuuri.

Byyristäkin tuttu VfL Bochum Finland oli hakenut kuntoa jo pari päivää syysreissun kohokohtaa varten. Sanomattakin oli selvää, että kyseessä oli VfL Bochumin peli ja kohteena tietysti Bochumin Vonovia Ruhrstadion. Seuran fanittaminen otti tälle kaudelle uuden ulottuvuuden, kun ensimmäiset yhdistyksen jäsenet ostivat seuran kausikorit.

Mikään ei ole sen ihanampaa kuin valua Bochumin asemalta Castroper Straßea pitkin stadionille. Matkalla voi pysähtyä aistimaan matsipäivän fiilistä, jota todellakin täällä riittää. Ihmiset tapaavat toisiaan kadun varrella sijaitsevilla makkara- ja kaljakojuilla, joista sitten hiljalleen valuvat muiden mukana sisään stadionille.

Stadion alkaa itseasiassa olemaan hivenen vanhahtava (rakennettu vuonna 1976), mutta siitä löytyy lutuuria sitäkin enemmän. Aikanaan myös Suomen maajoukkue kävi testaamassa Ruhrstadionin tunnelman. Vuosi oli 1981, Rummenigge, Breitner ja kumppanit pieksivät Suomen peräti 7-1. Pelissä oli silloin täysi tupa, 42 000 katsojaa, mutta tänä päivänä sama stadion vetää ainoastaan 27 599 katsojaa. Suomen ainoan maalin teki Kopareiden ja KuPS:in oma poika Hannu Turunen.

Päivän liivitkin löytyivät yllättävän helposti. Se sai taas minut ihmettelemään mistä tämä Vfl Bochum – Bayern München -ystävyys on oikein peräisin? Kuuleman mukaan vuonna 1973 Bochumilainen Fan Club Bochumer Jungen (Bochumin Pojat) pelasti Müncheniläisten faniporukan kahakalta. Tämä välikohtaus sovittiin sitten paikallisessa baarissa ja siitä lähtien seurojen fanit ovat pitäneet yhtä; välillä enemmän ja välillä vähemmän.

Ystävyyteen törmää edelleen siellä täällä, tarroissa ja kaulaliinoissa. Siitä ystävyydestä on myös kangasmerkki tämän vanhan herran liiveissä.

VfL Bochumin kausi 2. Bundesliigassa on alkanut kelvollisesti. Kokoonpano pysyi varsin hyvin kasassa viime kaudesta ja Robin Duttin ympärillä vallitsee työrauha.

Uusista pelaajista mainittakoon Sebastian Maier ja Lee Chung-yong. Maier saapui Hannover 96:sta paikkaamaan Fortuna Düsseldorfiin siirtynyttä Kevin Stögeriä. Englannin kentiltä ja Etelä-Korean maajoukkueesta tuttu Lee siirtyi puolestaan 1+1 vuoden sopimuksella Castroper Straßelle.

Iltapäivän vastustaja oli FC Ingolstadt. Ingolstadt kuuluu samaan tehdasjoukkueiden sarjaan, kuin esimerkiksi VfL Wolfsburg (VW), RB Leibzig (Red Bull) ja Bayer Leverkusen (Bayer). FC Ingolstadt perustettiin vuonna 2004 ja se sai oman 15 000 katsojan stadionin eli Audi-Sportparkin vuonna 2009. Audi on 20% omistuksella määräämässä toimintaa.

Tämä vajaa 15 vuotta vanha seura on noussut vitosesta (Oberliga), jopa Bundesliigaan (vuodet 2014 – 2016) asti. Nyt Die Schanzer pelaa toista peräkkäistä kauttaan kakkosessa.

Kannattajia Ingolstadtista oli paikalla ehkä 20 – 30. Mielestäni tällainen kannattaminen on häpeäksi jalkapallolle, eikä Saksan jalkapallo tarvitsisi näitä teennäisiä seuroja. Suomestakin oli enemmän yleisöä kuin Baijerista.

Kakkosen olosuhteisiin nähden Ingolstadt käytti paljon rahaa uusiin pelaajiin. Kaksi kalleinta hankintaa olivat Rapid Wienistä tullut Lucas Galvão (2.4 milj. €) ja Sturm Grazista saapunut Thorsten Röcher (1.25milj. €).

Tänään ei kuitenkaan auttanut Audin raha, eivätkä kalliit hankinnat. Vfl Bochum oli aivan käsittämättömässä lennossa. Bochum murskasi Audi-miehet 6-0, ja pakko myöntää, etten ole tällaista näytöstä nähnyt pitkään aikaan.

VfL Bochum Finnland Fan Clubin reissu on taas taputeltu ja tervetuloa uudestaan (myös Düsseldorfiin)!

Artikkelikuva – VfL Bochum Finland



Byyri.com