Veikkausliigasta: Kauden tähdistöjoukkue

Veikkausliigasta-juttusarja käsittelee viikoittain Veikkausliigan kuumimpia puheenaiheita. Esille nostetaan eri joukkueita, kannattajia ja kaikenlaista mielenkiintoista viikon varrelta. Lue, niin pysyt kärryillä!

Veikkausliiga-kausi lähestyy huipennustaan, kun ainoastaan yksi kierros on pelaamatta. HJK on varmistanut mestaruuden, RoPS hopean ja PS Kemi on varma putoaja. Pronssimitalista ja karsinnan välttämisestä käydään sen sijaan vielä tiukka taisto.

Nyt onkin hyvä aika arvioida kauden parhaiten onnistuneita pelaajia.

Byyrin Veikkausliigasta-sarjan tekijät panivat mietintämyssyt päähänsä ja hahmottelivat kauden tähdistöjoukkueen. Joukkue sisältää 11 avauksen pelaajaa, vaihtopelaajat ja valmentajan.

 

 

Antonio Reguero – RoPS:n erinomaisen puolustuslinjan viimeinen lukko, johon joukkue pystyi luottamaan viikosta toiseen. Varmoja otteita läpi kauden ja eniten peliminuutteja maalivahdeista.

Taye Taiwo – Ikä herätti kysymyksiä ennen kauden alkua, mutta 33-vuotias puolustaja toi lopulta rutkasti rauhaa ja johtajuutta RoPS:n alakertaan. Rovaniemeläisten on syytä toivoa, että Taiwo jatkaa Napapiirillä.

Faith Friday Obilor – HJK:n kivenkova toppari, jolla riitti annettavaa molempiin suuntiin koko kauden ajan. Voitti pääpalloja ja pysäytti vastustajia tappavan tarkasti – epäonnistumiset sattuivat pääasiassa vain europelien kriittisille hetkille.

Leo Väisänen – Nuori toppari siirtyi kesken kauden Rovaniemeltä Hollantiin FC Den Boschin riveihin, mutta ehti loistaa 24 liigaottelussa ennen sitä. Potentiaalia Euroopan huippusarjoihin.

Luis Carlos Murillo – Hyökkäyssuuntaan loistelias kolumbialainen pelasi KuPS:ssa nappikauden. Kuvassa merkitty oikealle, mutta todellisuudessa pelasi vasemmalla. Ansaitsi paikan avauksesta, koska säväytti selvästi liigan oikealla pelaavia laitapakkeja enemmän.

Issa Thiaw – Romaniasta Ilvekseen tullut kasipaikan pelaaja oli iso kysymysmerkki kauden alussa, mutta osoittautui kovaksi kaappaukseksi. Wissin palapelissä 26-vuotias Thiaw oli joukkueensa vanhimpia ja tärkeimpiä palasia.

Anthony Annan – Mestarijoukkue HJK:n keskikentän tasapainottaja, Suomen tasolle todella poikkeuksellisen kova pelimies. Valmentajan luottomies, joka taisteli kovalla asenteella, oli vastassa sitten eurojoukkue tai Kemi.

Petteri Pennanen – KuPS:n pelin moottori oli yksi koko liigakauden parhaista pelaajista. Alla viimein kokonainen kausi ilman pahoja loukkaantumisia, joka näkyi myös kuopiolaisten pelissä.  Kauteen mahtui unohtumaton neljän maalin ilta IFK Mariehamnia vastaan sekä liigahistorian nopein osuma Ilvestä vastaan. Vieläkö ulkomaille?

Lucas Kaufmann – Taitava brasilialainen johtaa liigan maalisyöttöjen tilastoa kymmenellä syötöllään ennen viimeistä kierrosta. Liikkuu jatkuvasti pelattavaksi ja omaa häikäisevän potkutekniikan.

Macoumba Kandji – Inter-pestin jälkeen ei konkarihyökkääjältä odotettu ihmeitä. Syttyi kuitenkin Hongassa ilmiliekkeihin ja taisteli pitkään maalipörssin voitosta.

João Klauss De Mello – Suuri yleisö ei kenties ole vielä tajunnut, kuinka kova hyökkääjä 21-vuotias Klauss on. Peräti 20 maalia ennen viimeistä kierrosta puhuvat paljon. Klubin mestaruuden tärkeitä palasia ja muistutus siitä, että helsinkiläisseura kykenee tekemään löytöjä maailmanmarkkinoilta.

Vaihtopelaajat

Maksim Rudakov – HJK:n kassarin paikka on usein kiittämätön – tilanteita ei välttämättä ole paljoa, mutta vähät vedot pitäisi pystyä torjumaan sataprosenttisesti. Rudakov onnistui tehtävässään oikein hyvin, vaikka aivan verrokkinsa Aleksandr Vasjutinin veroisia elkeitä ei toistaiseksi ole nähty.

Arttu Hoskonen – FC Interin 21-vuotias puolustaja pelasi kauden aikana myös topparina, mutta eniten vastuuta tuli oikeana laitapuolustajana. Hyvien otteiden ansiosta sai kutsun Pikkuhuuhkajiin. Puolustussuuntaan tällä kaudella liigan parhaita pelipaikallaan, mutta ei aivan vielä tähdistön avauspaikan arvoinen.

Juha Pirinen – Maajoukkuemies menetti osan kaudesta loukkaantumiselle, mikä näkyi aina miehen poissaollessa HJK:n otteissa; Pirin puuttuessa Klubin hyökkäyspeli oli usein huomattavan tukkoisaa. Lähtenee kokeilemaan onneaan ulkomaille.

Sebastian Dahlström – Kovin hype Dalen ympärillä on ehtinyt jo laskeutua, mutta lähes 2 600 minuuttia HJK:n kivenkovalla keskikentällä kertovat, millaisella suoritusvarmuudella Dahlström tonttiaan hoiteli. Heikompina päivinä jäi ehdottomasti Moshtagh Yaghoubin varjoon, mutta ei toisaalta kunnostautunut korttitilastoissa tai muulla toilailulla.

Sebastian Strandvall – Vaasalaisten ykköstykki oli Vepsun tärkein yksittäinen pelaaja. Kokenut keskikenttäpelaaja rikkoi kymmenen maalin rajan, mutta kapteenin esimerkki näkyi joka puolella kenttää. VPS:n onneksi Strandvall jatkaa Vaasassa ainakin kaksi seuraavaa vuotta, tavoitteenaan nostaa seura takaisin mitaleille.

Borjas Martín – Espanjalainen teki tasaista jälkeä Hongan mitalijahdin runkopalasena. Ei vrastanut otsikoita Kandjin tavoin, mutta teki valtavasti töitä myös puolustussuuntaan, ja iski Hongan joukkueesta eniten voittomaaleja. Plussaa myös tasonnostosta, sillä viimeisimpien kausien aikana maaliverkko ei ollut soinut nykyiseen tahtiin.

Rasmus Karjalainen – Maajoukkueeseen asti noussut ja siellä debytoinut Rasse olisi hyvin voinut olla ylläolevassa avauskokoonpanossa. Teknisesti taitava, hyvä laukaus ja toistojen kautta syntynyt viimeistelykyky näkyivät tällä kaudella. Mahdollisuudet kansainväliseen läpimurtoon, mutta seuraavan siirron on mentävä nappiin.

Valmentaja

Toni Koskela – Rohkea loikka tutuista ympyröistä Rovaniemelle oli napakymppi. Koskela keräsi arvostusta apuvalmentajan roolissa, eikä hyppy vastuuvalmentajaksi Klubi 04:n kautta tuottanut suuria vaikeuksia. Sai RoPS:n hienoon lentoon heti kauden alusta ja hopeamitalin jälkeen myös Koskelan omat osakkeet valmentajamarkkinoilla ovat nousukiidossa.