Urheilumaailma on nationalismin vahvimpia pesäkkeitä. Erityisesti alueilla, joilla on sotaisa menneisyys ja joilla kansojen välillä on riitaa, urheilulla on valtava merkitys kansakunnan itsetunnon rakentajana. Tästä saatiin osoitus MM-kisojen toisella viikolla.
Käsimerkkejä kentällä
Kun urheilun ja politiikan tiet kohtaavat, voisi jokaisen tällaista tilannetta käsittelevän artikkelin aloittaa pohdinnalla siitä, kuuluuko politiikka urheiluun ja toisinpäin. Usein tullaan siihen lopputulokseen, että vaikka nämä eivät periaatteessa saisi vaikuttaa toisiinsa, ei niiden sulautumista voida kuitenkaan estää.
Nyt näin pääsi käymään jalkapallon MM-kisoissa, kun Serbian ja Sveitsin lauantaisen kohtaamisen jälkipyykkiä setvittiin pitkään. Kohun keskiössä ovat olleet Sveitsin maalit 2–1-voitossa tehneet Xherdan Shaqiri ja Granit Xhaka. Kyseiset pelaajat tuulettivat maalejansa muodostamalla käsillään kaksoiskotkan, joka tunnetaan Albanian symbolina. Xhakan vanhemmat ovat albanialaisia, kun taas Shaqiri on Kosovon albaani.
Symboli on kuitenkin merkityksellinen myös serbialaisille, mutta ulkopuolisena symboliikkaa ja sen historiaa on kuitenkin mahdotonta täysin ymmärtää.
Balkanin alueen tilanne on vuosia ollut tulenarka, eivätkä Serbian välit Kosovon ja Albanian kanssa ole tunnetusti hyvät. Sotaisa menneisyys näkyy yhä selvästi. Sadat tuhannet Kosovon albaanit pakenivat Serbiasta 1990-luvulla väkivaltaa.
Hieman yllättäen myös Stephan Lichtsteiner joutui Fifan tutkintaan kopioidessaan joukkuetovereidensa tuuletuksen juhlinnan tuoksinassa. Pelaajia uhkasi mahdollisesti kahden ottelun pelikielto, jolloin Sveitsi olisi joutunut alkulohkon elintärkeään päätöskamppailuun Costa Ricaa vastaan ilman tähtikolmikkoaan.
Sveitsi selvisi säikähdyksellä
BBC kuitenkin uutisoi maanantai-iltana, että kolmikko välttää pelikiellon. Sen sijaan kullekin pelaajalle lätkäistiin sakot, Shaqirille ja Xhakalle 10 000 frangin eli noin 8 700 euron suuruiset, kun taas Lichtsteiner selvisi 5 000 frangin sanktiolla. Rangaistusten syyksi ilmoitettiin epäurheilijamainen käytös.
Soppaa hämmensivät vielä Serbian päävalmentaja Mladen Krstajić sekä maan jalkapalloliiton puheenjohtaja Slaviša Kokeza, jotka ottelun jälkeen esittivät kamppailun erotuomaria kohtaan vahvoja syytöksiä puolueellisuudesta. Lisäksi Krstajić vertasi mielestään joukkueensa kokemaa oikeusmurhaa Haagissa tuomittujen serbialaisten sotarikollisten tuomitsemiseen. Fifa palkitsi molemmat 5 000 frangin sakoilla.
Kaiken kukkuraksi Serbian jalkapalloliitto sai 54 000 frangin sakot kannattajien käytöksen vuoksi. Ottelun yleisössä nähtiin serbialaisia, joilla oli päällään paitoja, joita koristi sotarikoksista ja muun muassa kansanmurhasta tuomitun Ratko Mladićin naama.
Sveitsiläispelaajien itsensä mukaan vastustajalla ei ollut merkitystä heidän juhlimisensa kannalta, vaan he vain näyttivät tunnekuohuissaan kansansa merkkaavan heille paljon. Tiedä häntä – joka tapauksessa seuraukset jäivät heidän onnekseen vähäisiksi.
Tekopyhä Fifa?
Fifan säännöissä kielletään selkeästi yleisön provosointi. Määriteltäväksi kuitenkin jää, milloin provosoinnin voidaan katsoa olevan selvää, tarkoituksenmukaista, riittävän merkittävää ja kohdistuvan yleisöön. Nyt mahdollinen provokaatio kohdistui lähinnä serbialaisiin.
Porinaa on herättänyt se, että Fifa rankaisee tällaisesta poliittisesta kannanotosta, kun se itse on muun muassa myöntänyt kisaisännyyksiä ihmisoikeuksia polkeville valtioille.
Vuonna 2016 kuuden vuoden toimitsijakiellon jalkapallosta saanut Sepp Blatter saapui Venäjälle katsomaan kisoja Vladimir Putinin kutsumana. Mohamed Salah poseerasi ennen kisoja yhdessä niin ikään päivänvaloa kestämättömän Tšetšenian hallitsijan Ramzan Kadyrovin kanssa ja sai tasavallan kunniakansalaisuuden. Näistä ei sen kummempaa numeroa Fifan toimesta tehty.
Onko fokus kohdistettu oikeaan asiaan?
Säännöt ovat sääntöjä, siitä ei pääse mihinkään. Fifa ei tuomitse moraalisesti arveluttavaa toimintaa, vaan rankaisee vain selkeistä sääntörikkomuksista. Miksi Blatter sitten pääsi kisakatsomoon? Kuka tietää – luultavasti Putinin kutsua ei edes Fifa ole halunnut evätä.
Serbian kapteeni Aleksandar Kolarov juhlisti joukkueensa voittoa avausottelussa Costa Ricaa vastaan nostamalla kätensä perinteiseen serbialaiseen kolmen sormen tervehdykseen. Eleellä on usein nähty olevan provosoiva ja loukkaava merkitys, sillä serbialaiset käyttivät sitä voitonmerkkinä 1990-luvun sodissa.
Miksi Kolarov ei joutunut Fifan tutkinnan kohteeksi? Kenties eleen ei nähty provosoivan juuri kyseisen ottelun yleisöä, kenties tilanne sattui menemään Fifalta ohi tutkan.
Keskittyminen itse peliin
Summa summarum, sveitsiläispelaajien tunteet pääsivät leimahtamaan riemunhetkillä tavalla, jota tuskin tullaan heiltä enää näkemään. Sveitsin päävalmentaja, bosnialainen Vladimir Petković, kertoi kohutuuletusten jälkeen, ettei pitänyt pelaajiensa ratkaisusta tuoda politiikka keskelle jalkapallomittelöä.
Sveitsi valmistautuu alkulohkon viimeiseen kohtaamiseen Costa Ricaa vastaan, ja politiikka on varmasti viimeinen asia, jonka valmentaja Petković haluaa häiritsevän ryhmänsä keskittymistä.
