Qatar 2022 – Korruptiosyytöksiä ja ihmisoikeusongelmia

Venäjän MM-kisat ovat oven takana. Alle 20 viikon päästä Moskovan Luzhnikilla potkaistaan aloituspotku Venäjän ja Saudi-Arabian välisessä kamppailussa. Heinäkuun jälkeen katse kiinnittyy kuitenkin piakkoin jo seuraaviin MM-kisoihin. Vuoden 2022 kisat järjestetään Qatarissa, joka päihitti hakuvaiheessa USA:n, Etelä-Korean, Japanin ja Australian. Turnausisäntänä toimii maa, jonka epävakaa tilanne on saanut järjestäjät harkitsemaan jopa kisojen siirtämistä.

Kyseenalainen valinta

Qatarin valinta ensimmäiseksi MM-kisoja isännöiväksi arabivaltioksi oli pitkä prosessi. Arabimaista Marokko oli hakenut isännyyttä vuosien varrella neljästi, ja myös Egypti sekä Libyan ja Tunisian yhteinen isännyys olivat olleet pöydällä vuoden 2010 kisoja varten. Infrastruktuuri ja erityisesti sääolot olivat kuitenkin puhuttaneet jalkapallopäättäjiä vuosikymmenten ajan. Kesällä pelattavat MM-kisat Lähi-idän kuumuudessa eivät tulisi kuuloonkaan!

Virallisesti vuonna 2009 alkanut kampanja Qatarin kisaisännyydestä sai nopeasti Fifan silloisen puheenjohtaja Sepp Blatterin taakseen. Blatter kehui Qatarin kasvua ’’pienestä’’ 400 000 asukkaan pitäjästä maailman rikkaimmaksi maaksi (bkt asukasta kohden $129,726 vuonna 2017), ja muistutti myös, kuinka yksikään arabimaa ei ollut vielä isännöinyt kisoja.

Vuodet vierivät, ja Blatterin kommentit muuttuivat. Sveitsiläinen yritti Qatarin valinnan jälkeen muun muassa peruuttaa maan kisaisännyyden. Samanaikaisesti hän oli tasaisin väliajoin korruptiosyytösten kohteena monen muun Fifan virkamiehen tavoin. Korruptioskandaali huipentui hetkellisesti vuonna 2015 – joskin ensimmäiset syytökset ostetuista äänistä tulivat vuosia ennen tätä – kun Yhdysvaltain ja Sveitsin viranomaiset käynnistyvät korruptiotutkimuksen jalkapalloliittoa kohtaan. Blatter erosi virastaan pian tämän jälkeen.

Myöhemmin paljastui muun muassa, että Marokko oli saanut eniten ääniä vuoden 2010 kisaisännästä äänestettäessä, mutta valituksi tuli tästä huolimatta Etelä-Afrikka.

Uusimmat syytökset Blatteria kohtaan esitti australialainen Bonita Mersiades. Australia haki Qatarin tavoin vuoden 2022 kisoja, ja Mersiades oli osa kengurumaan työryhmää hakukampanjan takana. Keskiviikkona 25. tammikuuta 2018 julkaisemassaan kirjassa Whatever It Takes: The Inside Story of the FIFA Way Mersiades toteaa muun muassa tv-jätti Al-Jazeeran luvanneen maksaa 100 miljoonaa dollaria Fifalle, jos Qatar äänestettäisiin kisaisännäksi.

Katastrofin ainekset

Korruptiosyytökset ja sääolot eivät missään nimessä jääneet ainoiksi esille nostetuiksi ongelmakohdiksi vuosien edetessä. Qatarin ihmisoikeustilanteesta tiennyt Fifa joutui ihmisoikeusjärjestö Amnestyn suurennuslasin alle muutama vuosi takaperin. Ongelmat olivat toki nähtävissä ilman sitä suurennuslasiakin, mutta kattava raportti tunnetulta järjestöltä edesauttoi tiedon levittämistä. Lähinnä siirtotyöläistaustaiset työntekijät asuvat Qatarissa kurjissa oloissa, eivät saa palkkaa ollenkaan tai saavat sitä vain vähän sekä pahimmassa tapauksessa antavat henkensä jalkapallon MM-kisojen eteen.

Raportoituja stadionurakoissa kuolleita on jo kolminumeroinen määrä. Hurjimmat huhut kertovat tuhansista kuolemista.

Ihmisoikeustilanteen lisäksi tapetille on nostettu maan poliittinen tilanne. Viime kesäkuussa Saudi-Arabia, Arabiemiraatit, Jemen, Egypti, Libya ja Bahrain päättivät katkaista diplomaattiset suhteensa Qatarin kanssa ja karkottivat maissaan olleet Qatarin kansalaiset takaisin kotimaahansa. Qataria syytettiin veljeilystä terroristijärjestöjen kanssa, ja nyt jo seitsemän kuukautta kestäneelle saarrolle ei näy loppua.

Ihmisoikeuskysymykset ja poliittinen tilanne voivat vielä vaikuttaa öljy- ja kaasuvaroistaan tunnetun Qatarin kisäisännyyteen, mutta sen suhteen olisi jo olettanut tapahtuvan päätöksiä ja rohkeita tekoja. Saksan jalkapalloliiton puheenjohtaja Reinhard Grindel totesi viime kesän diplomaattikriisin alkaessa uutistoimisto AP:lle tiukkaan sävyyn:

’’Yksi asia on varma. Maailman jalkapalloyhteisön täytyy olla samaa mieltä, että isoja turnauksia ei voi pelata terrorismia tukevissa maissa.’’

Saa nähdä, muuttuvatko puheet vielä teoiksi.

Venäjä toimii kenraaliharjoituksena

Ilman asennemuutosta ja nopeita tekoja Qatarin kisat ovat lähes vääjäämättä edessämme. Kaikista ’’vastoinkäymisistä’’ huolimatta miljoonat ihmiset löytävät itsensä katsomasta kisoja joko paikan päällä taikka kotisohvalta. Qatarilla on toki yli neljä vuotta aikaa löytää esitettyihin ongelmakohtiin ratkaisuja, mutta ilman kansalaisjärjestöjen ja erityisesti Fifan painostusta mikään tuskin tulee muuttumaan – varsinkaan ihmisoikeuksien kohdalla. Syvälle juurtuneita rakenteita on vaikea lähteä muokkaamaan.

Vuonna 2022 tulee kuluneeksi 13 vuotta kisaprosessin alkamisesta. Qatarin tie on ollut kivinen, ja uudet skandaalit lymyävät oven takana. Korruptiosyytöksistä Qatarin tapaan kärsineet Venäjän kisat toimivat eräänlaisena kenraaliharjoituksena: monet Qatarin kohdalla mainitut ongelmat  sopivat täysin kuvailemaan itänaapuriammekin.

Sujuvatko kisat ongelmitta niin kentällä kuin kulisseissakin, vai jyrähtääkö Putin ja vaientaa kriitikot?

Niin, ja se kesän pauhaava helle, joka oli puhuttanut jo kauan ennen Qatarin valintaa. Se ratkaistiin siirtämällä kisat pelattavaksi marras-joulukuussa, ja vaikka Qatarissa ei tietääkseni lunta ole, niin melkoinen lumipalloefekti tästäkin koituu ajatellen talvelle ajoittuvia seurajoukkueiden kilpailuja. Koko soppa on käänteineen ja väitteineen raskasta nieltävää, eikä sivustaseuraajalle aina ole varmaa kuka valehtelee ja kuka puhuu totta.

Qatarin saagasta saamme taatusti kuulla tulevina vuosina lisää. Voi vain toivoa, että jutut ovat luonteeltaan positiivisia.

Kuva: mieslogo