Penkkiurheilijan päiväkirja: Mestarien liigan pudotuspelejä

Mestarien liigan pudotuspelit käynnistyivät laskiaistiistaina. Oli ilo päästä nautiskelemaan taas Pasi Rautiaisen ja Mika ”Miguli” Kottilan höpöttelyistä Viasatin studiossa. Nettikeskustelut pudotuspeleistä olivat käyneet kuumina jo pitkin kevättä, ja Byyrin uudessa Penkinlämmittäjät-podcastissakin aihetta ruodittiin perinpohjin.

 

Tiistai, 13. helmikuuta

Illan otteluista päätin katsella Juventus-Tottenhamin. Ottelupari oli erityisen mielenkiintoinen siksi, että monissa puheissa lontoolaisia voitiin pitää jopa lievänä ennakkosuosikkina suurta ja mahtavaa Juventusta vastaan, eikä vähiten Spurs-hyökkääjä Harry Kanen loistovireen ansiosta. Toisaalta myös eurokentillä rutinoituneen Juventuksen riveissä on tehomiehiä: esimerkiksi Gonzalo Higuain on paukuttanut keväällä maaleja liukuhihnalta.

Kännykkä lauloi hoosiannaa jo ennen yhdeksää, kun viestit sinkoilivat pitkin sosiaalista mediaa. Kuka sulaa? Kestääkö sipuli? Tuleeko vierasmaaleja? Ottelun alkutahdit määräsi kotijoukkue. Juventus takoi ensimmäiseen kymmeneen minuuttiin tylysti 2-0 valotaululle, ja kukas muukaan osumista vastasi kuin juuri Higuain.

Antaisiko Vanha Rouva nyt Spursille oppitunnin europeleistä ja oikein isän kädestä? Tottenham sinnitteli kuitenkin pelissä mukana, eikä ollut halukas osallistumaan tälle oppitunnille. 35. minuutilla Harry Kane pääsi vastakkain Gianluigi Buffonin kanssa, harhautti tämän ja kavensi tilanteeksi 2-1. Juventus sai vielä toisen rangaistuspotkun ensimmäisen jakson lisäajalla, mutta hattutemppua yrittänyt Higuain kumautti sen voimalla ylärimaan. Omasta mielestäni molemmat pilkut olivat ansaittuja.

Toisella jaksolla Tottenham hallitsi palloa selvästi, vaikka laukaustilastot olivatkin lopulta melko tasaväkiset. Tasoitusmaalin Tottenhamille teki tanskalainen Christian Eriksen, jonka vapaapotku näytti menevän varsin helpon oloisesti ohi maalivahtilegenda Gianluigi Buffonin.

Tätä kohtalaisen vauhdikasta ottelua seuratessa tuli lapioitua popcorn-kulhollinen aikamoiseen tahtiin. 2-2-tulos antaa jännittävät asetelmat Wembley Stadiumilla pelattavaan toiseen osaotteluun. Kaksi vierasmaalia ovat arvokkaita lontoolaisille, ja Juventuksella olisi käyttöä nyt loukkaantuneena olleelle Paulo Dybalalle.

Tiistai-iltana pelattiin myös Sveitsissä, siellä kohtasivat kotijoukkue FC Basel ja Manchester City. Viaplayn esittämän ottelukoosteen perusteella Citizens näytti napanneen 0-4-voiton ilman suurempaa vastarintaa. Maaleissa Basel-puolustus joko sekoili, hölkkäili tai antoi aivan liikaa tilaa City-tähdille. Tämä vuosi on City-luotsi Pep Guardiolalle se, jolloin hänen joukkueeltaan on lupa odottaa menestystä Mestarien liigassa. Suojattien otteet ovat olleet odotusten mukaiset.

 

Keskiviikko 14. helmikuuta

Ystävänpäivänäkään ei levätty. Työpäivä valui eteenpäin hitaasti, mutta tappavasti. Illalla odotti aivan mieletön herkkupala: Real Madrid vs. PSG. Ronaldo vastaan Neymar Jr, Zidane vastaan muu maailma, Los Blancos vastaan Les Parisiens. Töiden jälkeen pääsin hetkeksi purkamaan hermoja vielä sulkapallovuorolle, jonka jälkeen kysymykset alkoivat pyöriä päässä.

Ottaisiko Real isännän otteet kotonaan? Saisiko Zidane vielä jatkaa, jos ottelusta tulisi turpaan? Neymar ostettiin järjenvastaisella summalla voittamaan Mestarien liigan PSG:lle, onnistuuko se? Juuri hänhän oli suuressa roolissa viime UCL-kaudella, kun jalkapallomaailma näki Camp Noun ihmeen ja Barca lähetti PSG:n laulukuoroon. Nyt vastassa olisi La Ligassa ontunut, Copa del Reyssakin pudonnut “Ronaldo and boys”, joka takuulla lataisi kaikki aseensa voittaakseen tämän otteluparin. Eihän tätä pystynyt tarpeeksi hehkuttamaan.

Tiistaina pelattaisiin myös toinen ottelu. Portugalin sarjaa johtava FC Porto kohtaisi kotikentällään Liverpoolin. Tämä ottelu ei missään nimessä olisi mikään läpihuutojuttu kummallekaan, vaikka moni pitikin Liverpoolia suosikkina jatkoon. Paikka paikoin Liverpool on ollut tällä kaudella suorastaan hurlumhei-hyvä, mutta tiukoissa paikoissa ongelmiakin on ilmennyt. Isoa vastuuta Liverpoolilla onnistumisesta tulisi kantamaan Roberto Firmino, Mohammed Salah ja puolustuksen johtajaksi ostettu Virgil Van Dijk. FC Porton puolustus oli toisaalta päästänyt kotoisessa liigassaan vain 10 maalia omiin. Liverpoolin Roberto Firmino oli haastattelussa uhonnut, että he “laittavat Porton kärsimään.”

Santiago Bernabeun päätykatsomoa koristi ottelun alkaessa näyttävä Vamos Real -tifo. “Superottelu megaseurojen välillä”, selostaja Ville Kuusinen kuvaili ottelua. Ottelun ensimmäinen vartti pelattiin kovalla intensiteetillä, ja jaloille tultiin surutta puolin ja toisin. Taitavien joukkueiden ottelua seurasi todella mielellään.

Avausmaalista vastasi vierasjoukkue. Kylian Mbappé keskitti oikealta laidalta maalille, ja Adrien Rabiot tykitti irtopallon verkkoihin. Jo ensimmäisen jakson lopussa Ronaldo pääsi kuitenkin tasoittamaan pilkulta. Toisen jakson aikana Real Madrid alkoi näyttää muskeleitaan: vastahyökkäyksen jälkimainingeista Ronaldo tuikkasi johtomaalin 2-1, ja Santiago Bernabeun fanit pääsivät huutamaan puolijumalansa nimeä. Hetkeä myöhemmin Marcelo sinetöi loppulukemiksi 3-1. Ottelu oli tasainen ja laadukas, ja voiton ratkaisi Realille etenkin heidän tarvittava röyhkeytensä kuudentoista rajan sisällä.

Madridin ottelun aikana ruutuun lävähteli myös minulle mieleistä informaatiota Portugalista. Pling! Liverpool otti vieraspelissään hommat haltuun Roberto Firminon uhkausten mukaisesti jo heti avausjaksolla. Pyhä Iker katsoi kurmootusta vaihtopenkiltä, kun Liverpool murjoi Porton lukemin 0-5. Liverpoolin maaleista vastasi tuttu kolmikko: Mohamed Salah tyytyi tänään vain yhteen maaliin, Roberto Firmino tekaisi myös yhden ja kolmikosta muita hieman harvemmin maalaillut Sadio Mane tehtaili tyylipuhtaan hattutempun. Tästä ottelusta olin vain koosteen varassa, mutta arempikin kaveri uskaltaisi veikata, että ottelupari on taputeltu jo ennen Anfieldin ottelua.

 

Tiistai 20. helmikuuta

Taas yksi olympialaispäivä kääntyi kohti iltaa, ja sukset vaihtuivat jalkapalloon. Ei siinä muuta kuin sinipunaista fanipaitaa päälle ja hieman takavasemmalta alkoholiton Crisp lager palvelemaan juomapuolta. Tänään katselisin Chelsean ja FC Barcelonan ottelun. Viasatin alkustudiossa onniteltiin Litmasen Jaria syntymäpäivän johdosta ja heitettiin jälleen viihdyttävää analyysiä. Kentällä olisi tänään luvassa muun muassa iloisia jälleennäkemisiä, kun Chelsean paidassa pelaavat entiset barcelonalaiset Pedro Rodriguez ja Cesc Fabregas kohtaisivat vanhat pelikaverinsa.

Kun joukkueet kättelivät, katsomosta erottui vielä Barcelonan hymni Cant del Barca, mutta se hukkui pian lontoolaisten laulujen alle. Ottelu vihellettiin alkaneeksi, ja samalla sekunnilla sykkeeni pompsahti ylöspäin. “Onnistuukohan ne tänään vai ei? Kun ei nyt kukaan vain mokaisi.”

Ensimmäiset minuutit paljastivat, että kummatkin joukkueet olivat pelipäällä, ja etenkin Chelsea lähti hakemaan maaleja raivoisasti. Kumpikin joukkue piti yllä kovaa tempoa ja pelasi erittäin taitavaa syöttöpeliä koko maalittoman ensimmäisen jakson ajan. Chelsea-brassi Willian pääsi tykittämään kahdesti tolppaan, kerran kumpaankin. Tauon aikana syke pääsi hieman tasaantumaan. Sitten uusi crispi auki ja kohti toista puoliaikaa.

Toisella jaksolla Barcelona pääsi paremmin peliin mukaan. Ensimmäinen maali tehtiin kuitenkin 60 minuutin kohdalla ter Stegenin taakse, kun Willian sijoitti pallon kulmapotkun jälkitilanteesta komeasti alakulmaan. Sen jälkeen kännykkäni vastaanotti monta kirosanoja sisältänyttä viestiä. Johto-osuman jälkeen Chelsea pelasi jopa odotettua paremmin, ja etenkin Pedron aktiivinen prässäys sekä Willianin pallollinen tekeminen vakuuttivat.

Tilanteet muuttuvat kuitenkin nopeasti. 75. minuutilla Lionel Messi lähetti pallon keskialueelta Luis Suárezille maalialueelle. Suárezia rikotaan tilanteessa, mutta peli saa jatkua Pistoleron jäädessä raivoamaan tuomareille. Tämä tilanne hämmensi kuitenkin Chelsea-puolustusta sen verran, että keskittyminen herpaantui hetkeksi. Andrés Iniesta ja Messi käyttivät sekoilun hyödyksi ja saivat aikaan tasoitusmaalin. Maali oli Lionel Messin uran ensimmäinen Chelseaa vastaan. Viimeinen viisitoistaminuuttinen oli kovaa taistelua, mutta pallolliset hienoudet jäivät odottamaan seuraavaa osaottelua Camp Noulla.

Toinen illan otteluista pelattiin Saksassa. Allianz Arenalla Bayern München oli tyly isäntä Beşiktaşille. Beşiktaşin puolustaja Domagoj Vida lähti suoralla punaisella suihkuun jo viidentoista minuutin kohdalla, ja Bayern pääsi myllyttämään loppuajan miesylivoimalla. Ottelun edetessä myös vanhat kunnon Arjen Robben ja Franck Ribery pääsivät kentälle nautiskelemaan murskajaisista. Pienessä lumisateessa pelattu ottelu päättyi lopulta 5-0. Mikään ei ole jalkapallossa mahdotonta, mutta eiköhän tämä tulos haudannut jo Beşiktaşin toiveet jatkopaikasta.

 

Keskiviikko, 21. helmikuuta

Keskiviikkona päätettiin ensimmäinen kierros pudotuspeleistä. Toisen viikon loppuhuipennus oli jo tempaissut sen verran kisatunnelmaan, että Crispit saivat jäädä tällä kertaa kaupan hyllylle ja palautusjuomana toimi Olvin Ipa. Viasatin studion “Batman ja Robin” eli Pasi Rautiainen ja sidekick Mika Kottila johdattivat jälleen katsojaa kohti Sevilla-Manchester United -ottelua.

Estadio Ramón Sánchez Pizjuánilla oli lähetyksen perusteella tänäänkin upea tunnelma. Nyt Barca-faninkaan ei tarvinnut jännittää eilisen tapaan, sen kun vain otti mukavan asennon ja alkoi nautiskella. Peli eteni rumpujen ja laulujen säestämänä tasaisissa merkeissä molempien joukkueiden luoden keskinkertaisia paikkoja. Ensimmäisen puolen tunnin aikana merkittävin tapahtuma oli varmaankin se, kun Ander Herreran takareisi kyykkäsi syöttöä antaessa ja vaihtopenkiltä häntä korvaamaan nostettiin Paul Pogba. Sevilla kuitenkin lisäsi kaasua jakson edetessä ja hallitsi peliä lievästi saaden myös kosolti hyökkäyspään erikoistilanteita. Lisäajan jo pyöriessä Sevillan Luis Muriel pääsi puskemaan upeasta keskityksestä maalia kohti, mutta ManU-koppari David de Gean highlight-torjunta pelasti Unitedin takaiskulta.

Toinen jakso jatkoi samalla erittäin tasaisella linjalla. Kokenut ManU-luotsi José Mourinhokin istuskeli huvittavan tyynesti koutsin penkillä läpi ottelun. 80. minuuttiin asti ottelu eteni melko rauhallisissa merkeissä, ja silmäluomeni alkoivat jo totella painovoimaa. Manchester United onnistui saamaan kerran pallon maaliin, mutta osuma hylättiin Romelu Lukakun käsivirheen vuoksi.

0-0-tulos oli varsin osuva ottelun tapahtumiin nähden. Sevilla lähtee jahtaamaan vierasmaaleja “Unelmien Teatterilta” Manchesterista, kotikentällä viimeistely kun jätti toivomisen varaa. Mielestäni Unitedin parhaimmistoa ottelussa olivat vaihtoon asti hyvin töitä tehnyt Alexis Sanchez ja tietysti tärkeitä torjuntoja ottanut maalivahti de Gea. Sevillan näkyvimpiin pelaajiin kuuluivat argentiinalaiset Ever Banega ja Joaquin Correa sekä loppua kohden lämmennyt Pablo Sarabia.

Illan toisessa ottelussa Shaktar Donetsk nappasi voiton AS Romasta. Kylmässä illassa kotijoukkueen maaleista vastasivat argentiinalainen Facundo Ferreyra sekä brasilialainen Fred. Fredin hieman Alex Ring -tyylinen vapaapotkumaali yläriman kautta oli yksi kauden kauneimmista. Avausjaksolla arvokkaan vierasmaalin Romalle teki Cengiz Under.

 

Ensimmäiset osaottelut ovat nyt takana. Maaliskuun toiselle kierrokselle jää paljon jännitettävää moneen otteluun. Ennalta arvioiduista haastajista Baselille, Portolle ja Beşiktaşille kävi kylmät ja heidän nousuunsa uskoo tuskin enää kovin moni. Barcelona pääsee kuitenkin taistelemaan jatkopaikastaan Camp Noulle, PSG:n pitäisi tehdä nousu Realia vastaan Parc des Princesillä ja Juventuksen kohtalo ratkeaa Tottenhamin vieraana Wembleyllä. Noiden otteluiden aikana ainakin minut löytää kotisohvalta sipsikulho sylissä tuijottamassa näköradiota.