Valioliigan kenties kiimaisin ja perinteikkäin ottelupari. Englannin kenttien kaikkein kuuluisin yksittäinen ottelu. Kamppailu, joka huokuu perinteitä ja taistelutahtoa. Kaksi kaikkien aikojen menestyneintä seuraa Brittein saarilla, jotka ovat vuosikymmeniä nokitelleet toisilleen Englannin suurimman joukkueen asemasta. North-West Derby on kummallekin joukkueelle suurempi kuin jopa oman kylän paikallistaistot. Viikonloppuna koetaan jälleen suurta jalkapalloromantiikan juhlaa.
Viime kausina lähtökohdat joukkueiden keskinäisiin otteluihin ovat kuitenkin olleet erilaiset kuin pitkään aikaan. Siinä missä Liverpool hallitsi kenttiä 1970- ja 1980-luvuilla, oli Sir Alex Fergusonin valmennuskausi 1990- ja 2000-luvuilla Manchester Unitedin dominanssia. Viime vuosina ollaankin ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin nähty tilanne, jossa kumpikaan joukkueista ei ole lähtökohtaisesti mestarisuosikin asemassa.
Tämä taistelupari on toisaalta paljon muutakin kuin kilpailua Englannin ykkösseuran asemasta. Liverpool ja Manchester ovat kaupunkeina kilpailleet keskenään monella alalla jo teollisen vallankumouksen ajoista lähtien. 1700-luvulla Manchester oli huomattavasti kansoitetumpi ja samalla huomattava taloudellinen keskittymä. Seuraavan vuosisadan saapuessa Liverpool oli kuitenkin kasvanut yhdeksi Euroopan merkittävimmistä satamakaupungeista ollen merkittävässä asemassa koko Englannin kasvun ja kaupankäynnin osalta. Merseysideläinen kaupunki syrjäyttikin Manchesterin Pohjois-Englannin tärkeimpänä taloudellisena keskuksena, ja sitä kutsuttiinkin usein nimellä the British Empire’s second city.
1800-luvun lopussa kapunkien vastakkainasettelu kosketti ensimmäistä kertaa myös jalkapalloa. Manchesterin kanaalin rakentamisen vuoksi uudelleen tulehtuneet välit kanavoituivat jalkapallokentille, kunLiverpool ja Newton Heath, Mancheter Unitedin edeltäjä, kohtasivat ensimmäistä kertaa vuonna 1894. Ensimmäinen keskinäinen kamppailu sinetöi Newton Heathin putoamisen alempaan divisioonaan.
Tämän jälken kaupunkien voimasuhteet ovat eläneet, ja niiden merkitys maailmantaloudessa kenties kutistunut. Jalkapallon kautta tapahtuva välien selvittely on sen sijaan ottanut vain suurempaa roolia ratkottaessa Luoteis-Englannin herruutta. Viime kaudet ovat olleet kummallekin joukkueelle haastavia, eikä menestystä ole juuri tullut. Englannin pääsarja on viimeisen 45 vuoden aikana päättynyt vain kuudesti niin, ettei joko Liverpool tai Manchester United ole sijoittanut kahden kärkeen. Näin on tapahtunut kolmesti viimeisen kolmen kauden aikana.
Myös tämän takia North-Westin välienselvittely on korostanut asemaansa viime vuosina – kun pokaaleja ei ole ollut laajasti tarjolla, on rakkaan ja vihatun vastustajan päihittäminen tuonut faneille sitä hegemoniantunnetta, jota he kaipaavat.
Tällä kaudella lähtöasetelmat ovat jälleen erittäin mielenkiintoiset. Ensinnäkin, Valioliigan neljän kärkeen ei pysty niin vain marssimaan. Keskinäisten otteluiden pisteet ovat todella suuressa arvossa, kun molemmat joukkueet kamppailevat pääsystä Mestarien liigaan oikeuttaville paikoille. Tämän lisäksi muutaman välikauden jälkeen molemmillla joukkueilla on vihdoin selvästi tavoitteena lisätä hopeaa palkintokaappiin, ja etenkin manchesterilaiset ovat antaneet todellisen myrskyvaroituksen siitä, että he voivat haastaa muut joukkueet jopa Valioliigan mestaruudesta jo tällä kaudella.
Vaikka joukkueet eivät ratko enää mestaruuksia keskenään, on silti varmaa, että lauantaina sekä Anfieldin nurmella että katsomossa koetaan suurta kiimaa. Siitä pitävät huolen historia sekä scousereiden ja manchesterilaisten ylpeys.