Kohti MM-kisoja: Sadan tunnin sota

Byyri pohjustaa kesän MM-kisoja julkaisemalla 25 tarinaa unohtumattomista kisamuistoista. Sarjan aiemmat jutut ovat luettavissa täältä. Lue, liikutu ja kommentoi somessa!

3. kesäkuuta 1970. Estadio Azteca, Mexico City.

El Salvadorin ensimmäisen jalkapallon MM-kisaottelun paikka ja päivämäärä. Vastassa oli Belgia.

Väli-Amerikan maan historiallista kisapaikkaa edelsi kuitenkin äärimmäisen valitettavalla tavalla jalkapallon historiaan jäänyt tapahtumaketju.

Maareformi jalkapallosodan taustalla

Jalkapallosota tai 100-tuntinen sota. Molempia nimityksiä käytetään, mutta ne tarkoittavat yhtä ja samaa asiaa: sotaa, joka syttyi El Salvadorin ja Hondurasin välisen MM-karsintaottelun jälkeen.

Naapurimailla Hondurasilla ja El Salvadorilla oli sopuisa historia, mutta vuonna 1969 tunnelma maiden välillä oli muuttunut kireäksi. Hondurasin valtiojohdon asettama uusi maareformi karkotti siirtomaalaiset viljelijät pois maatiloiltaan ja palaamaan kotimaahansa. Tämä koski yli 300 000 elsalvadorilaista. Honduras oli pinta-alaltaan valtiona yli viisi kertaa El Salvadoria isompi, mutta El Salvadorissa asui jo entuudestaan 40% enemmän asukkaita. Reformi kiristi El Salvadorissa valtiojohtoa ja kansalaisia.

Tässä jännittyneessä tilanteessa maat karsivat keskenään kisapaikasta MM-kisoihin kesällä 1969. Honduras voitti ensimmäisen osaottelun kotonaan 1-0. Karsintasysteemissä vaadittiin kaksi voittoa, ja yhteismaaleja ei laskettu. Näin San Salvadorissa pelattava toinen ottelu saattoi olla ratkaiseva.

Hondurasin pelaajat saapuivat El Salvadoriin pelon vallassa. He kirjaimellisesti pelkäsivät henkensä puolesta. Osa pelaajista on sittemmin myöntänyt, että joukkueessa oli kentällä pelaajia, jotka eivät olleet pystyneet nukkumaan kahteen tai kolmeen päivään ennen ottelua.

Vihaa ja väkivaltaa

Hondurasin pelaajat tiedostivat pian, että heidän pelkonsa oli ollut aiheellista. Matkalla stadionille heidän bussisaattuettaan kivitettiin ja heitettiin kaikella mahdollisella käteen tarttuvalla. Bussi eteni täyttä vauhtia poliisisaattueessa, eikä se saanut pysähtyä, koska se ei olisi ollut turvallista.

El Salvador voitti ottelun 3-0, mutta se ei tyynnyttänyt kansalaisia. Hondurasin joukkue joutui poistumaan aivan yhtä nopeasti kuin oli saapunutkin. Hondurasin paikalle uskaltautuneet fanit joutuivat väkivallan kohteeksi. Kaksi heistä tapettiin.

Pian ottelun jälkeen El Salvador käynnisti sotilasoperaation. Raja suljettiin ja ilmavoimat alkoivat pommittaa Hondurasin strategisia kohteita. Sota oli syttynyt.

Sota ja sen seuraukset

Sodan ensimmäisenä päivänä El Salvador oli aktiivisempi osapuoli, mutta heti seuraavana aamuna Honduras käynnisti massiiviset vastatoimet. Konflikti kävi yhä hurjemmaksi, ja kuolleiden määrä kasvoi nopeasti.

Lopulta Amerikan valtioiden järjestö OAS:n diplomaattinen väliintulo johti konfliktin päättymiseen. Sota oli raju. Se kesti tasan sata tuntia ja on tiettävästi maailmanhistorian lyhyin erillinen kahden valtion välinen sota.

Taistelut vaativat 2000 kaatunutta, eikä kumpikaan osapuoli saavuttanut mitään. Rajasta jäi maiden välille erimielisyyksiä, mutta kymmenen vuotta myöhemmin kiistalle saatiin sopimus YK:n kansainvälisessä tuomioistuimessa. Maat erotettiin Väli-Amerikan yhteismarkkinajärjestöstä, mutta ne saivat jäsenyytensä takaisin 12 vuotta myöhemmin.

Maailma oli ihmeissään, miten jalkapallo-ottelu voi synnyttää sodan. Väite jalkapallosodasta on kuitenkin myytti. Ottelu sattui vain yksinkertaisesti todella huonoon ajankohtaan, ja poliitikot sekä armeijat käyttivät sen avaamaa mahdollisuutta ja kansalaistensa tunnekuohua häikäilemättömästi hyväkseen.

Takaisin jalkapalloon

Laukausten tauottua edessä oli vielä yksi sinänsä vähäpätöinen, mutta kuitenkin iso ongelma. Maa tuleviin MM-kisoihin oli vielä ratkaisematta.

Kolmas ja ratkaiseva ottelu vietiin puolueettomalle maaperälle Meksikoon. El Salvador voitti ottelun jatkoajalla maalein 3-2 ja eteni lopputurnaukseen.

Avausottelussaan se sai vastaansa, kuten kerrottua, Belgian. Belgia oli vahvempi maalein 3-0, eikä jättänyt El Salvadorille oikeastaan mitään mahdollisuuksia. Tätä seurasi 4-0-tappio kisaisäntä Meksikolle ja 2-0-tappio Neuvostoliitolle. Näin valtavan hinnan kisapaikastaan maksaneet elsalvadorilaiset saivat pakata laukkunsa ja lähteä kotimatkalle alkulohkon jälkeen tekemättä maaliakaan turnauksessa.

El Salvador selviytyi sittemmin MM-kisoihin vielä vuonna 1982, mutta sieltäkin tuomisina oli kolme tappiota ja vielä karummalla maalisuhteella 13-1.

Tulevaisuus näyttää, tuleeko MM-historia vielä joskus muistamaan El Salvadorin jostain muustakin kuin sen traagisesta karsintataipaleesta vuoden 1970 kisoihin. Näissä samaisissa Meksikon kisoissahan pelattiin myös yksi MM-historian upeimmista otteluista, mutta siitä lisää viikon kuluttua.

Kuva: KArLiToS sv / Wikimedia Commons