Kohti MM-kisoja: Kaiken alku

Byyri pohjustaa kesän MM-kisoja julkaisemalla 25 tarinaa unohtumattomista kisamuistoista. Sarjan aiemmat jutut ovat luettavissa täältä. Lue, liikutu ja kommentoi somessa!

MM-kisatarinoiden sarjassa on aika palata sinne, mistä kaikki alkoi.

Ajatus jalkapallon MM-kisojen järjestämisestä oli muhinut kansainvälisen jalkapalloliitto Fifan päättävissä elimissä jo jonkin aikaa. Maiden keskinäinen paremmuus jalkapallossa oli tähän asti mitelty olympialaisissa, ja olympiaturnauksen jalkapallosta oli tullut koko ajan suositumpaa. Lopullinen päätös ensimmäisten kisojen järjestämisestä tapahtui Amsterdamissa toukokuussa 1928.

Euroopan mailla viikkojen merimatka

Hakijakandidaatteja kisoille oli kuusi: Euroopasta Hollanti, Espanja, Ruotsi, Unkari ja Italia sekä Etelä-Amerikasta Uruguay. Ehkä kaikista eksoottisimmalta vaikuttanut Uruguay oli suurin suosikki hakuprosessissa ja saikin vuotta myöhemmin pidetyssä Fifan kongressissa Barcelonassa kisat järjestettäväkseen. Uruguay hallitsi tuolloin kansainvälistä jalkapalloa ja oli luonteva valinta. Maa oli voittanut vuosien 1924 ja 1928 olympiaturnaukset.

Uruguayn valinta johti lopulta siihen, että moni Euroopan maa jättäytyi pois kilpailuista. Tuohon aikaan matka Atlantin yli vei höyrylaivalla kolme viikkoa suuntaansa. Itse asiassa vain puoli vuotta ennen kisojen alkua yksikään Euroopan maa ei ollut ilmoittautunut kisoihin, ja tämäkös aiheutti suurta hampaiden kiristelyä Etelä-Amerikan mantereella.

Lopulta Ranska, Jugoslavia, Romania ja Belgia suuntasivat pitkälle merimatkalle. Vuoden 1930 kilpailut ovatkin tähän asti ainoat, joihin ei ole järjestetty karsintaturnausta, vaan kaikki halukkaat ovat päässeet mukaan.

Ensimmäinen maalintekijä eli 2000-luvulle

Uruguayssa kisapaikkojen rakentaminen alkoi välittömästi valinnan jälkeen. Pääpaino oli päästadionina toimineen Estadio Centenarion kunnostuksessa. Se oli suurin ja modernein stadion maailmassa Englannin ulkopuolella. Aikaa kisapaikkojen kuntoon saamiseksi oli vain kahdeksan kuukautta. Uruguayssa onnistuttiin rutistuksessa, mikä on uskomaton suoritus, kun ottaa huomioon sen aikaiset työvälineet.

Kisoja odotettiin maassa suurella mielenkiinnolla. Jalkapallo oli suosittua, ja sen olympiasankarit olivat juhlittuja idoleita. Turnaus pelattiin kolmella stadionilla pääkaupungissa Montevideossa. Uruguayn ottelut olivat suuren mielenkiinnon kohteena, mutta muut pelit eivät saaneet massoja liikkeelle. Esimerkiksi Perun ja Bolivian välisessä alkulohko-ottelussa Estadio Pocitos -stadion, jonka kapasiteetti oli tuhat katsojaa, ei täyttynyt edes puolilleen.

Ensimmäinen virallinen MM-kisojen ottelu pelattiin lopulta Ranskan ja Meksikon välillä 13. heinäkuuta 1930. Ranska voitti ottelun maalein 4-1, ja Lucien Laurent jäi historiankirjoihin MM-kisojen ensimmäisenä maalintekijänä. Laurent ehti nähdä hyvin lajin ja kisojen kehityksen, sillä pitkän elämän elänyt ranskalainen menehtyi vasta vuonna 2005 kunnioitettavassa 97 vuoden iässä.

Alkulohkoistaan jatkoon menivät lohkovoittajat Argentiina, Jugoslavia, Uruguay ja USA. Argentiina murskasi Yhdysvallat omassa välierässään lukemin 6-1 ja Uruguay samoin numeroin Jugoslavian.

Finaali saa massat liikkeelle

MM-historian ensimmäinen loppuottelu pelattiin 30. heinäkuuta 1930 Estadio Centenariolla. Ottelu aiheutti valtaisaa kansainvaellusta myös Argentiinasta, eivätkä kaikki halukkaat mahtuneet Rio de la Plata –joen yli kulkeviin laivoihin. Ottelussa oli virallisen ilmoituksen mukaan 68 000 katsojaa, mutta perimätiedoissa on kerrottu paikalla olleen jopa yli 90 000 silmäparia.

Itse ottelu oli ensimmäisen MM-finaalin arvoinen. Pablo Dorado vei ensin isännät johtoon 12. peliminuutilla. Argentiina iski kuitenkin pian kahdesti ja meni paikan päälle matkustaneiden kannattajiensa riemuksi tauolle 1-2-johdossa.

Vajaan tunnin pelin jälkeen Uruguay tuli tasoihin keskikenttämies Pedro Cean osumalla ja kymmenen minuuttia myöhemmin isännät menivät 3-2-johtoon Santos Iriarten maalilla. Iriarten maalista ei ole jäänyt kuvaa jälkipolville, mutta sitä on kuvailtu esimerkiksi sanoilla ”huikea” ja ”uskomaton”.

Kun kärkimies Héctor Castro vielä viimeisteli loppulukemat 4-2 ottelun viimeisellä minuutilla, sai Uruguay juhlia kautta aikain ensimmäisenä jalkapallon maailmanmestarina. Montevideon kadut täyttyivät riemuitsevasta kansasta, ja mestaruutta juhlittiin päiviä. Suurin voittaja oli kuitenkin peli nimeltä jalkapallo, sillä jotain kaunista oli juuri saanut alkunsa.



Byyri.com