Kahvinkeitin pudottaa viimeiset pisaransa lasiseen pannuun, josta mustakultainen eliksiiri kaadetaan suosikkijoukkueen logoa kantavaan posliinimukiin. Etätyöpäivän ensimmäinen kokous on takana, ja aika viettää hyvin ansaittua kahvitaukoa omalla parvekkeella sen kuppia korostavan joukkueen harjoituksia katsoen.
Jalkapallofaniutta on monta tasoa. Intohimoisimmilla jalkapallon seuraaminen on paljon muuta kuin faniutta. Se on seurojen toiminnan kannattamista, joskus omienkin ulkopuolelta, puhtaalla rahallisella panoksella. Heidän kohdallaan sana fani on liian laimea. Nämä ihmiset ovat jalkapallokannattajia.
Suurten tapahtumien aikana myös keräilyesineiden määrä kasvaa. Keräilyesineiden kohdalla arvoa määrittää myös tunneside, ja tunnesiteen rahallista arvoa on mahdoton määrittää, mutta mitä kaikkea muuta voi kerätä? Siitä meille kertovat enemmän kuopiolaiset futiskannattajat Tuija ja Marko Mehtonen.
Yhteinen työpaikka yhdisti
Parikymmentä vuotta sitten kuopiolaisen yrityksen sisällä oli syntynyt romanssi. Kaksi työtoverusta olivat löytäneet toisistaan sielunkumppaninsa. Kun häitä vietettiin, häämatka suuntautui Ranskaan. Kuinka ollakaan, tuollakin kertaa Mehtoset löysivät itsensä jalkapallokatsomosta. PSG ei mällännyt miljoonilla, ja kentällä juoksi nykysikermää huomattavasti nimettömämpi ryhmä. Ja katsomossa istui ainakin yksi vastavihitty suomalainen pariskunta.
”Jokaisella matkalla olemme pyrkineet pääsemään myös liveotteluun. Onhan noita stadioneita nähty myös ympäri Eurooppaa. Tuija on ulkomailla enemmän vääräuskoinen ja suuntautuu tuonne Barceloonaan. Itselläni pyhättönä toimii luonnollisesti Old Trafford”, Marko kertoo ulkomaalaisesta jalkapallosta.
Tässä vaiheessa väärinymmärryksen määrä voisi olla suuri. Ei, Mehtoset eivät elä ja hengitä jalkapalloturismista. Tämä on heidän harrastuksensa maailmaa kiertäessä. Sydän sykkii kotimaiselle ja ennen kaikkea kuopiolaiselle jalkapallolle.
”Miksi te käytte täällä?”
Mehtosten sydämessä on tilaa koko Kuopiolle. Vaikka KuPS on suuri rakkaus heidät löytää todella usein muidenkin paikallisten seurojen otteluissa. Varastossa löytyy, luonnollisesti molemmilla, Kuopio Futiksen puheenjohtaja Mikko Kolehmainen toimittamat game worn -pelipaidat. Tutustuminen Mikkoon oli mieleenpainuva. Mehtoset viettävät iltojaan myös KuFun otteluiden katsomossa. Aikoinaan Kolehmainen lähestyi heitä katsomossa.
”Se onkin hauska juttu. Kun KuFu pelasi alempia sarjoja, niin olimme katsomassa heidänkin otteluitaan. Kerran Mikko tuli kysymään meiltä, että miksi te käytte täällä”, Tuija naurahtaa.
Koska Mehtoset rakastavat jalkapalloa.
Koronavuosi herätti palon seurojen tukemiselle
Koronavuosi kohteli kaltoin monia seuroja. Se aktivoi Mehtoset vielä enemmän myös Kuopion ulkopuolelle. He pyrkivät tukemaan mahdollisimman monia seuroja. Ainoa sääntö heillä on side, kontakti tai käynti seuran luona. Tavaraa on kerääntynyt vuosien varrella suuria kuormia, ja jokaisella tavaralla on tarina.
”Ostimme viime kaudella mm. Hakan kausikortin. Vilma (tytär) sitä sitten kerran kauden aikana käytti käydessään Haka–KuPS-ottelussa”, Tuija kertoo.
Niin. Kausikortti yhden ottelun vuoksi. Saman he tekivät muutama vuosi sitten Byyrinkin raportoiman Savon Pallon kärsimän tuhopolton vuoksi järjestetyssä varainkeruukampanjassa.
Mehtoset myös kulkevat pelipaikoille yhdessä. Kysyttäessä saako otteluun mennä ilman toista, vastaus on kaunis. Jopa romanttinen.
”Yhdessä me kaikki matsit katsomme. Minulta on yksi ottelu jäänyt väliin, muuten ollaan aina vähintään kaksin. Lapsetkin ovat ajoittain mukana. Pitäähän sitä olla joku, jonka kanssa niitä tapahtumia analysoidaan”, Marko paljastaa.
Palataan alkuun. Mehtoset ovat tuttu näky monien ja monien joukkueiden otteluissa. Huuhkajat luonnollisesti maajoukkueista intohimona. Kaunein ja tärkein kaikista on kuitenkin Kuopion Palloseura. Kun Kuopion Palloseuran kotistadion viereen Mölymäelle rakennettiin kerrostaloja, Tuija ja Marko tiesivät minne he tulevat muuttamaan. Heidän nykyisen asuntonsa parvekkeelta näkee suoraan KuPS:n kotistadionin kentälle. Korona-aikana etätöitä tehdessä voi viettää kahvitaukonsa katsoen kuopiolaisten naisten ja miesten harjoituksia suunnitellen seuraavaa pelireissua. Ultimaattinen keräilykohde.
Jos ei lasketa sitä kaikkein suurinta matkan varrelta mukaan tarttunutta asiaa. Rakkautta toisiinsa.
