Lähes tarkalleen vuosi sitten eurooppalaista jalkapalloyhteisöä ravisutti maanosan suurseurojen tekemä ilmoitus nykyisten kilpailujen ulkopuolisen, suljetun Euroopan Superliigan perustamisesta. Kahdentoista maanosan taloudellisesti vaikutusvaltaisimpiin lukeutuvan seurajoukkueen ilmoitus synnytti valtavan kritiikkivyöryn. Sen seurauksena suurin osa seuroista vetäytyi pois uudesta kilpailusta kahden päivän sisällä. Superliigan taakse jäivät seisomaan ainoastaan Barcelona, Juventus ja Real Madrid.
Suurin myrsky aiheen ympärillä on jo laantunut samalla kun stadionien lehterit ovat jälleen täyttyneet kannattajista koronapandemiaa edeltäneeseen tapaan. Suurseurojen irtiotto jätti kuitenkin jälkeensä jännitteitä, jotka kytevät edelleen eurooppalaisen huippujalkapallon taustalla. Hiljattain ne nosti jälleen julkisuudessa esiin eurooppalaisten seurajoukkueiden yhdistyksen (ECA) nykyinen puheenjohtaja, Paris Saint-Germainin seurajohtaja Nasser Al-Khelaifi.
Hän kertoi huhtikuun alussa käyneensä aiheesta tiukkoja keskusteluja Real Madridin puheenjohtaja Florentino Perezin kanssa seurojen välisen Mestarien liiga -ottelun yhteydessä. Samaisessa The Athleticin haastattelussa Al-Khelaifi linjasi selkeäsanaisesti, ettei Superliigalla ole tulevaisuudessa jalansijaa.
Laaja joukko eurooppalaisia jalkapallon ystäviä aina kannattajista valtiojohtajiin asettui Superliigan vastustuksena puolustamaan lajin läpinäkyvää kilpailullisuutta sekä sen ympärille muodostunutta kannattajakulttuuria. Painokkaasti uutta kilpailua vastaan puhunut PSG:n johtaja Al-Khelaifi ei monien silmissä ole kaikkein uskottavin keulakuva ajamaan näitä arvoja. Siitä huolimatta hänen lausuntonsa antavat aihetta tarkastella sitä, kuinka vuoden takainen ilmoitus Euroopan Superliigan perustamisesta nosti jalkapallon näkyvästi osaksi eurooppalaisten päätöksentekijöiden käymiä keskusteluja.
Jalkapallo otti paikkansa maanosan poliitikassa
Tiedot suurseurojen aikomuksista perustaa uusi kilpailu vuotivat julkisuuteen loppuvuodesta 2020. Kansainvälinen jalkapalloliitto Fifa sekä sen alaiset maanosien jalkapalloliitot esittivät lähes välittömästi yhteisen, hanketta vastustaneen julkilausuman. Jo tuolloin osa merkittävistä eurooppalaisista päätöksentekijöistä, kuten Euroopan komission varapuheenjohtaja Margaritis Schinas, asettui julkisesti sen taakse.
Suurseurojen virallinen ilmoitus Euroopan Superliigan perustamisesta seurasi huhtikuussa. Se sai kannattajat ympäri Eurooppaa raivon partaalle ja nosti myös poliitikkojen vastustuksen täysin eri mittaluokkaan. Superliigaa vastustavaan rintamaan liittyi koko joukko eurooppalaisia huippupoliitikkoja aina Boris Johnsonista Emmanuel Macroniin.
Samassa yhteydessä yhä useammat Euroopan Unionin päätöksentekijät esittivät Superliigaa vastustavia näkemyksiä. Konkreettisia tekoja aiheen tiimoilta seurasi jo pian, kun Euroopan parlamentin kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan tilaama selvitys unionin urheilupolitiikasta ja sen tulevaisuudesta julkaistiin kesäkuussa 2021.
Euroopan Superliigan nostattaman kohun vaikutus heijastui selkeästi selvityksen sisältöön. Siinä esitettiin esimerkiksi huolta ruohonjuuritason urheilun tilasta voittoa tavoittelevien toimijoiden asettuessa yhä tiiviimmin osaksi maanosan urheilua. Selvityksessä myös peräänkuulutettiin EU-jäsenmailta yhä kokonaisvaltaisempaa urheilua koskevaa politiikkaa.
Samat teemat olivat jälleen esillä, kun EU-parlamentti äänesti marraskuussa 2021 kannastaan Euroopan Superliigaan. Äänestyksen taustalla oli Puolan entisen maajoukkuepelaajan, nykyisen mepin Tomasz Frankowskin laatima mietintö, jossa Superliigan tapaisten irtiottojen todettiin vaarantavan eurooppalaisen urheilun solidaarisuuden ja avoimuuden periaatteita. Parlamentin kanta oli selkeä ja reilu enemmistö sen jäsenistä äänesti mietinnössä esitettyjen näkemysten puolesta.
Euroopan Superliigan asiaa ajavat toimihenkilöt lähettivät ennen äänestystä EU-lainsäätäjille kirjeen, jossa he totesivat uuden kilpailun kunnioittavan jäsenmaiden nykyisiä sarjajärjestelmiä. Samassa yhteydessä he kritisoivat Uefaa. Superliigan edustajien mukaan Uefan monopoliasema eurooppalaista jalkapalloa koskevassa päätöksenteossa on ristiriidassa EU:n kilpailulainsäädännön kanssa. Superliigan ja Uefan välinen kiista jatkuu kulisseissa ja se on parhaillaan EU-tuomioistuimen käsissä.
Noin viikko parlamentin äänestyksen jälkeen myös Eurooppa-neuvosto hyväksyi urheilun eurooppalaista mallia koskevan päätöslauselman. Huolimatta jalkapallon ja urheilun taloudellisesta ja yhteiskunnallisesta merkityksestä Euroopassa, päätöslauselma oli yksi ensimmäisistä niitä koko maanosan tasolla koskeneista merkittävistä linjanvedoista. Vaikka EU:n urheilua koskeva päätösvalta on pääasiassa epäsuoraa, on selvää, että sen toimielinten viimeisen vuoden aikana tekemät näkyvät kannanotot vaikuttavat siihen, millaisen merkityksen urheilu saa lähitulevaisuuden politiikassa.
Kannattajien ja pelaajien asema uudistusten keskellä
Päätöksentekijöiden kasvaneessa kiinnostuksessa jalkapalloa ja urheilua kohtaan on mitä suurimmassa määrin kyse myös koronapandemian vaikutuksista. EU:n eri toimielinten näkemykset viimeisen vuoden aikana ovat säännönmukaisesti korostaneet urheilun sosiaalista ja yhteiskunnallista merkitystä. Pandemian myötä tyhjentyneet katsomot sekä harrastamisen hankaloituminen paljastivat niiden tärkeyden.
Tähän liittyen Frankowskin laatimaan mietintöön sisältyy jäsenmaille suunnattu kehotus huomioida kannattajien asema sekä ottaa heidät tiiviimmin osaksi urheilua koskevaa päätöksentekoa. Osaltaan huutoon on käytännön tasolla ehtinyt vastata vuonna 2008 perustettu Football Supporters Europe -kannattajayhdistys, joka on ottanut aktiivisesti osaa jalkapallon ympärillä EU:ssa käytyyn keskusteluun. Esimerkiksi ennen parlamentin marraskuista äänestystä yhdistys lähetti mepeille suunnatun avoimen kirjeen, jossa se peräsi politiikkojen vastuuta eurooppalaisen jalkapallon ja kannattajakulttuurin suojelemisessa.
Euroopan komissio rekisteröi helmikuussa 2022 saman kannattajayhdistyksen tekemän EU-kansalaisaloitteen. Win It On the Pitch -nimellä kulkevan aloitteen tavoite on saada EU:n toimielimet laatimaan jalkapalloa ja urheilua pidemmällä aikavälillä määrittelevä toimintasuunnitelma. Aloitteen laatijat toivovat, että nykyinen eurooppalainen toimintamalli, jonka ytimessä ovat pelillinen menestys sekä mahdollisuus nousuun ja laskuun sarjatasojen välillä, voitaisiin turvata sen avulla. Samalla sillä halutaan ehkäistä rajattuja kilpailullisia ja taloudellisia etuja ajavien tahojen puuttumista nykyiseen toimintamalliin.
Kansalaisaloitteen järjestäjät ovat hiljattain aloittaneet allekirjoitusten keräämisen. Jotta aloite etenisi EU:n toimielinten käsittelyyn, sen täytyy vuoden sisällä saada tuekseen miljoona allekirjoitusta vähintään 7 eri jäsenmaassa. Lisäksi allekirjoitusten määrän pitää kussakin jäsenmaassa täyttää sille erikseen asetettu vähimmäismäärä.
Samaan aikaan on hyvä muistaa myös se, että monilla Superliigaa vastustavilla tahoilla, kuten Uefalla, on myös omat intressinsä, joita se ajaa. Euroopan Superliiga -kohun käydessä kuumimmillaan viime keväänä Uefa ilmoitti Mestarien liigan uudistuksesta, joka astuu voimaan kaudella 2024–2025. Uudistuksen mukana nykyinen lohkovaihe poistuu ja osallistuvien joukkueiden määrä kasvaa 36:een. Uudistuksen myötä sekä ottelumäärät että rahavirrat kasvavat.
Vaikka uudistus jäi Euroopan Superliigaa koskeneen uutisoinnin varjoon, asettivat monet pelaajat ja valmentajat sen tuoreeltaan kyseenalaiseksi. Esimerkiksi Manchester Cityn keskikenttäpelaaja Ilkay Gündoğan kysyi Uefan ilmoituksen jälkeen, ajatellaanko pelaajia ja kasvavia ottelumääriä lainkaan uudistuksen yhteydessä. Samassa hän kutsui Mestarien liigan uudistusta kahdesta huonosta vaihtoehdosta vähemmän huonoksi.
Läheisessä yhteydessä Uefaan toimivan ECA:n puheenjohtaja Al-Khelaifi kertoi The Athleticin haastattelussa myös näkemyksistään nykyisen Mestarien liigan kehittämisestä. Hän toivoi esimerkiksi sitä, että finaalia vietäisiin entistä enemmän Super Bowlin tapaisen spektaakkelin suuntaan. Samaan aikaan uutisoitiin siitä, että ECA:n jäsenet pääsivät kokouksessaan yhteisymmärrykseen uudistuvaan Mestarien liigaan etenemistä koskevasta mallista. Laajenevaan kilpailuun voisi päästä myös seuran historiallisen menestyksen johdosta, vaikka sen sijoitus kotimaan sarjassa oikeuttaisi nykyisellään vain paikkaan Eurooppa-liigassa.
Vuoden takainen ilmoitus Euroopan Superliigan perustamisesta asetti lajin ympärille muodostuneen ja pitkään eläneen kulttuurin kyseenalaiseksi. Samalla se nosti pintaan monia eurooppalaista huippujalkapalloa ja urheilua laajemminkin koskevia kysymyksiä, joihin on jo alettu puuttua maanosan korkeimpien päätöksentekijöiden taholla. Konkreettiset päätökset tapahtuvat luonnollisesti hitaammin, mutta selvää on se, että isot pyörät pyörivät parhaillaan eurooppalaisen jalkapallon taustalla. Harva osaa kuitenkaan vielä tässä kohtaa sanoa, mikä on niiden lopullinen suunta.
Lähteet:
https://www.politico.eu/article/european-leaders-scramble-as-football-stands-on-the-brink/
https://www.europarl.europa.eu/RegData/etudes/STUD/2021/652251/IPOL_STU(2021)652251_EN.pdf EU sports policy: Assessment and possible ways forward
https://www.europarl.europa.eu/doceo/document/A-9-2021-0318_EN.pdf Frankowski-raportti
https://www.politico.eu/article/super-league-uefa-european-parliament-football/
https://www.politico.eu/article/eu-protect-sport-model-football-super-league/
https://ec.europa.eu/commission/presscorner/detail/en/ip_22_683 Win It On The Pitch -kansalaisaloite
https://theathletic.com/news/champions-league-format-uefa-super-league/5bzbExB2zNen/
https://www.reuters.com/article/uk-soccer-champions-format-idUKKBN2C92QS
