Veikkausliigasta: ¡Vamos Antonio!

Veikkausliigasta-juttusarja käsittelee viikoittain Veikkausliigan kuumimpia puheenaiheita. Esille nostetaan eri joukkueita, kannattajia ja kaikenlaista mielenkiintoista viikon varrelta. Lue, niin pysyt kärryillä!

Antonio Reguero

Mitalipaikassa kaksin käsin kiinni olevan Rovaniemen Palloseuran puolustuspelaaminen on ihastuttanut läpi kauden. Lappilaisten verkkoon on tehty vähiten maaleja (9), ja vaikka puolustuslinja on ollut raudanluja, niin ison kiitoksen ja huomionosoituksen ansaitsee espanjalaismaalivahti Antonio Reguero.

Madridilaissyntyisen Regueron urapolku olisi voinut olla hyvinkin erilainen. Real Madridin junioripolun läpikäyneellä kassarilla oli mahdollisuus nousta ykkösjoukkueen rinkiin mukaan, mutta vakava polvivamma tuhosi pienimmätkin haaveet Los Blancosin riveissä pelaamisesta.

Real Madridin jälkeen Reguero edusti peräti seitsemää eri seuraa Espanjassa, joista parhaimmat pelasivat Espanjan kolmanneksi korkeimmalla sarjatasolla, Segunda División B:ssä.

Matka ulkomaan kentille alkoi vasta Regueron täytettyä 30, ja seuraavan neljän vuoden aikana Skotlannin liiga tuli tutuksi neljässä eri seurassa. Pelejä noiden vuosien aikana kertyi vaivaiset 40, joten matkan oli jatkuttava – tällä kertaa kylmään Pohjolaan.

Rovaniemestä Reguero näyttää löytäneen pidempiaikaisen kodin, ja se näkyy myös kentällä. Kokenut espanjalainen johtaa peliä loisteliaasti, mutta on sen lisäksi myös Veikkausliigan parhaita torjujia. Ensi viikolla 36 vuotta täyttävä Reguero kirjoitti vastikään RoPS:n kanssa uuden jatkosopimuksen, ja avasi seurayhteisön tärkeyttä pelaajan onnistumisen taustalla.

–  Täällä minua on kohdeltu alusta saakka loistavasti. RoPS:sta olen löytänyt itselleni seuran, jossa koen, että minua arvostetaan ja minä arvostan suuresti myös seuraa. Yhtälö on täydellinen.

Antonio Reguero RoPS:ssa kaudella 2018

Ottelut 16
Laukaukset kohti maalia 72
Torjuntaprosentti 87,5%
Nollapelit 11

 

IFK Mariehamn roikkuu kuilun partaalla

Toissa syksyn mestari on ollut kauden suurimpia pettymyksiä toistaiseksi. Muualle siirtyneiden avainpelaajien paikkaaminen aiheutti huolta jo kauden alla, eikä Grönvittin tilanne ole ollut helppo missään vaiheessa alkukautta. Maanantainen kotivoitto sekasortoisesta PS Kemistä tuli elintärkeään väliin, sillä edellisestä seitsemästä ottelustaan IFK Mariehamn oli koonnut vai yhden pisteen.

Tehokärki Aleksei Kangaskolkka on saanut pikku hiljaa juonesta kiinni, mutta kuuden maalin miehelle ei juuri tukea ole herunut. Suurin ongelma on kuitenkin puolustuksessa. IFK on poiminut pallon nuotastaan 32 kertaa, joka on liigan selvästi suurin määrä.

Valmennusryhmästä viime kauden päätteeksi poistuneen Kari Virtasen pedanttia puolustuspelin organisointia on tullut saarella ikävä jo moneen otteeseen.

IFK pelaa ensimmäistä ”lyyskitöntä” kauttaan Veikkausliigassa. Oma kasvatti Jani Lyyski ei viime kaudella kantanut enää suurta vastuuta kentällä, mutta oli esimerkillinen johtaja etenkin nuorille pelaajille. Gabriel Petrovicin paluuta odotetaan kuumeisesti, kokenut ruotsalainen tuo rauhallisuutta puolustuslinjan eteen. Pakisto on kokenut, mutta ei nopein mahdollinen. Maalilla lupaava Marc Nordqvist on joutunut liian kovaan paikkaan.

Peter Lundbergin miehistö riittää varsin hyvin säilymiseen, kunhan kadonnut itseluottamus löytyy. IFK:n onneksi myös muut häntäpään seurat ovat enemmän tai vähemmän sekasortoisessa tilassa.



Byyri.com