Seison loppuunmyydyn Brøndby Stadionin Sydsidenissä eli fanipäädyssä keskellä sekaisin onnesta olevia keltapaitaisia kotifaneja. Kotijoukkue on juuri siirtynyt 2–0-johtoon Kööpenhaminan derbyssä.
Siitä miten olen eksynyt tähän hullunmyllyyn saadaan kiittää lähtökohtaisesti Vaasan Palloseuran parin vuoden takaista euromenestystä. VPS pelasi tuolloin parasta jalkapalloaan Petri Vuorisen ja Jani Sarajärven metodein ja oli päässyt Eurooppa-liigan toiselle karsintakierrokselle, jossa vastaan tuli tanskalainen Brøndby.
Futishuuma Vaasassa oli korkeimmillaan ja näky kaupungilla olevista vierasfaneista oli sillä hetkellä jopa normaali – olihan pari viikkoa aiemmin Ljubljanan faneja ollut myös kaupungin turuilla ja toreilla. Kuitenkin juuri Brøndby-fanit tekivät itseeni ison vaikutuksen. He istuivat ottelua edeltävänä päivänä koko päivän keskustan pubissa, Tanskan lippu ikkunassa, nauttimassa suomalaisesta vieraanvaraisuudesta ja oluesta.
Itse olin tuona keskiviikkona iltavuorossa ja seurannut heidän touhua kaupungilla pitkin päivää. Vuoroni jälkeen menin pubiin, ostin oluen ja menin tutustumaan näihin äänekkäisiin iloisiin tanskalaisiin. Meillä olikin hauska ilta ja aamuvuoro seuraavana päivänä oli raskaanoloinen.
Matsipäivänä söimme yhdessä lounaan ja spekuloimme tulevaa ottelua. Löysimme myös muita yhteisiä kiinnostuksen kohteita, kuten Arsenalin sekä jääkiekon. Eräänlainen ystävyys oli syntynyt vaikkei kumpikaan asiaa isommin sillä hetkellä ajatellut.
Sosiaalisen median kautta yhteys on säilynyt tähään päivään asti. Kun FC Inter sai Brøndbyn vastaansa Eurooppa-liigan karsinnoissa, kysyin totta kai onko ystäväni Jesper matkalla Turkuun ja tottahan hän oli. Oma perhereissu Turkuun sattui samaan aikaan ja niin taas vietettiin aikaa yhdessä brøndbylaisten kanssa, tällä kertaa Turun jokilaivoilla. Illemmalla löysin itseni keltaisten paitojen massoittamasta vieraskatsomonosasta. Tanskalaisten kovaääninen ja capon organisoima kannustus, joka alkaa aina viimeistään alkulämpöjen aikana, oli asia, joka sai minut nauttimaan kokemuksesta täysin rinnoin. Päivän mittaan sain kutsuja myös Kööpenhaminaan ja erityisesti heidän tulikuumaan derbyynsä FC Kööpenhaminaa vastaan.
Asiat sumpliintuivat niin hyvin, että lähtö Tanskaan ja derbyyn toteutui. Vietimme ystäväni Tessun kanssa siis derby-viikonlopun Jesperin ja hänen ystävien seurassa.
Ottelu oli sunnuntaina 6.10. klo 14:00, mutta saavuimme stadionille hieman ennen yhtätoista. Paikka kuhisi jo tällöin keltapaitaisista kotifaneista. Stadionin yhteyteen on tänä vuonna rakennettu ”Fanzone”, jonne kotifanit pääsevät pääsylipuillaan sisään nauttimaan live-musiikista, haastatteluista sekä ruoasta ja juomasta. Täällä viimeistään virittäydytään matsitunnelmaan, vaikka derby-päivänä ei paljoa tarvinnut virittäytyä, koska laulut raikuivat jo matkalla stadionille. Samalla tavataan ystäviä ja spekuloitiin tulevaa ottelua. Meidät suomalaiset esiteltiin kaikille tutuille ja väki oli innoissaan, kun saivat meidät mukaan derbyyn.
Jokaiselle fanipäädyssä olevalla pääsylipulla on oma istumapaikka, mutta käytännössä ainoastaan katsomonlohkolla oli väliä. Jos halusit jonkun tietyn paikan itsellesi, oli katsomoon mentävä ajoissa ottamaan se. Tästä syystä jo tunti ennen ottelun alkua Sydsiden oli lähes täynnä ja laulut raikuivat reilusti ennen ottelun alkua.
Pääty oikeastaan räjähti ensimmäisen kerran kun pelaajat saapuivat vihreälle veralle lämmittelemään. Tästä alkoikin pienen hetken päästä suomalaiselle futisfanille yllätysten sarja. Nimittäin alkulämpöjen aikana jokainen avauskokoonpanon pelaaja kutsutaan fanipääty Sydsiden eteen omalla laulullaan, jossa pelaaja itse heijaa katsomon huutoihin. Tessu on käynyt useassa Turkin liigan ottelussa ja totesi saman tapahtuvan siellä ennen otteluita. Turkissa myös tuomarit ”lahjotaan” ennen ottelua kukkakimpuin kotikannattajien toimesta.
Itse ottelu päättyi Brøndbyn 3–1-kotivoittoon, joka oli ensimmäinen FC Kööpenhaminasta viiteen otteluun. Juhliminen jatkui fanzonella aina iltaan asti. Lähdimme fanzonelta majoituspaikkaamme lähes yhdeksän tunnin stadionilla olon jälkeen.
Huuhkajien kannattajalle kyseisessä derbyssä mieltä lämmitti myös Paulus Arajuuren visiitti kentällä puoliajalla ja hänen viimeiset hyvästit ja kiitokset Sydsidenille.
Kokemus oli ikimuistoinen ja suosittelen Kööpenhaminan derbyä Brøndby Stadionilla jokaiselle jalkapalloa hengittävälle.
