Byyrin uudessa juttusarjassa perehdytään seurahymneihin. Viikoittaisessa sarjassa nostamme aina yhden seuran ja sen tunnussävelen kerrallaan esille, kerromme sen taustat, ja miksi se koskettaa kyseisestä kannattajakuntaa.
When you walk through a storm
Hold your head up high
And don’t be afraid of the dark
At the end of a storm
There’s a golden sky
And the sweet silver song of a lark
Walk on through the wind
Walk on through the rain
Though your dreams be tossed and blown
Walk on, walk on
With hope in your heart
And you’ll never walk alone
Lyriikkaa ehkä siitä kaikkein tunnetuimmasta stadionhymnistä.
Monelle tulee välitön mielleyhtymä Livepooliin, jossa You’ll Never Walk Alone raikaa stadionilla ja komeilee tekstinä sen ulkopuolella ikonisessa portissa.
You’ll Never Walk Alone on kuitenkin niin käytetty seurakappaleena, että olisi väärin muita seuroja kohtaan pitää sitä ainoastaan Liverpool FC:n juttuna. Kun Gerry and the Pacemakers julkaisi vuonna 1963 kyseisen kappaleen ottivat Liverpoolin kannattajat tämän oman kylän poikien singlen pian omakseen.
Nopeasti hymni juurtui myös skotlantilaisen Glasgow Celticin ottelutapahtumiin ja on yhä Celtic Parkilla aivan yhtä olennainen osa matsipäivää kuin Anfieldillä.
Sittemmin You’ll Never Walk Alone on levinnyt seurakäyttöön jopa usealle eri mantereelle. Kyseinen hymni kuullaan tänä päivänä ennen mm. 1860 Münchenin, Borussia Dortmundin, Club Brüggen, FC Tokyon, Feyenoordin, Mainz 05:en, PAOKin ja Twenten pelin alkua.
Kaikki alkoi karusellista
Kappaleen kaunis sanoma, joka kertoo sinulle, ettet kävele koskaan yksin vaan aina on joku rinnallasi, on hyödynnetty aika ajoin myös muissa yhteyksissä. Hillsborough’n vuoden 1989 onnettomuuden jälkeen, jonka yhteydessä menehtyi traagisesti 96 Liverpoolin kannattajaa, on hymnillä ollut tuosta lähtien Anfieldillä ikään kuin uusi merkitys.
Tänä keväänä kappale nousi puolestaan tunnussäveleksi COVID-19 pandemian yhteydessä, kun siitä kasvoi erityisesti briteissä tunnussävel sairaanhoitajien sekä ensihoitajien keskuudessa.
Ei liene sattumaa, että toivoa antava lyriikka nousee esiin traagisten tapahtumien yhteydessä. Sellaiseksi se kun näet oli alun perinkin tarkoitettu. You’ll Never Walk Alone sai ensisoittonsa nimittäin jo 18 vuotta ennen kuin Gerry and the Pacemakers levytti sen.
Vuonna 1945 ensi-iltansa sai Carousel niminen musikaali. Kyseisen musikaalin toisessa kohtauksessa Billy Bigelow niminen hahmo epäonnistuu ryöstöyrityksessään. Pakoa tehdessään Billy kaatuu epäonnisesti puukkonsa päälle ja menehtyy. Julie Jordan löytää miehensä ruumiin ja paikalle saapuu Julien serkku Nettie Fowler, joka laulaa lohdutukseksi serkulleen laulun, joka on Richard Rodgersin säveltämä ja Oscar Hammersteinin sanoittama. Tuon laulun nimi on You’ll Never Walk Alone.
You’ll Never Walk Alone lautetaan musikaalissa vielä toistamiseen sen päätöskohtauksessa, kun yhdeksi päiväksi kuolleista maahan palannut Billy saapuu katsomaan tyttärensä Louisen valmistumisjuhlaa koulusta, ja omistaa laulun tyttärelleen.
You’ll Never Walk Alone Anfieldillä huhtikuussa 2016.
