Ruotsi – se luvattu futismaa? - Byyri

Ruotsi – se luvattu futismaa?

Tässä juttusarjassa tutustutaan ruotsalaiseen jalkapalloon ja sen historiaan. Samalla yritetään etsiä Ruotsin resepti menestykseen sekä kentällä että sen ulkopuolella.

Moni suomalainen suuntaa ulkomaille kokemaan jalkapallokulttuuria, jota ei välttämättä löydä Suomesta. Viime vuosina jalkapallomatkojen määrä varsinkin Ruotsiin ja Allsvenskanin otteluihin on kasvanut. Matkakohteina toimivat usein Tukholman derbyt AIK:n, Djurgårdenin ja Hammarbyn välillä.

Vaikka Ruotsi on Suomelle läheisin naapurimaa monella tapaa, on maiden jalkapallokulttuurissa isojakin eroja. Mutta onko Ruotsi se Pohjoismaiden luvattu futismaa?

Nopea vilkaisu kaukaloihin

Joidenkin suomalaisten jalkapallofanien silmätikkuna on pitkään ollut jääkiekko. Tässä juttusarjassa jääkiekko tulee vastaan niin lajina kuin myös vertailukohtana jalkapalloon. Vaikka futis tuli Suomeen vuosikymmeniä ennen jääkiekkoa, on jääkiekko valtalaji tänä päivänä.

Yrjö Salminen toi jääkiekon Suomeen 1920-luvulla, mutta laji lähti nousuun vasta vuosikymmenten päästä 1950- ja 1960-luvuilla. Ensimmäinen jäähalli rakennettiin Hakametsään 1960-luvulla. Ruotsissa vastaavasti Raoul Le Mat toi jääkiekon maahan 1919, ja ensimmäinen hallityyppinen rakennus vihittiin käyttöön jo 1930-luvulla.

Molemmissa maissa jääkiekko on edelleen suuri laji, ja Ruotsi on kerännyt siinäkin rutkasti menestystä voittamalla muun muassa 11 MM-kultaa ja kaksi olympiakultaa miesten puolella.

Ruotsin sarjat kiinnostavat

Sekä Ruotsissa että Suomessa jalkapallo on kuitenkin harrastetuin kaikista joukkuelajeista. Kiinnostavuuden ja arvostuksen suhteen jalkapallo silti kamppailee Suomessa monen muun lajin kanssa, eikä ole ykkönen.

Vastaavasti Ruotsissa jalkapallo on seuratuin laji, ja sen ympärille on muodostunut kansanliike.

Ruotsista ja ruotsalaisesta jalkapallosta puhuttaessa vanhemmat sukupolvet muistavat ehkä Malmö FF:n dominoinnin, tai IFK Göteborgin seikkailut Euroopassa 1980-luvulla. Toisille mieleen juolahtaa Tomas Brolinin, Thomas Ravellin ja kumppaneiden sensaatiomainen MM-pronssi Yhdysvalloista 1994.

Nuoremmille sukupolville Tukholman derbyt, tifot, soihdut ja Zlatan Ibrahimović ovat kenties tutumpia. Joillekin tuttuja ovat varmasti myös synkemmät ilmiöt, kuten huligaanit firmoineen.

Yhteinen kiinnostuksenkohde kaikille ruotsifutiksen suomalaisseuraajille lienevät kuitenkin suomalaispelaajien edesottamukset Ruotsin sarjoissa, joissa suomalaisia on pelannut 1950-luvulta lähtien.

Ensimmäinen Ruotsissa pelanneista suomalaisista oli Jorma Vaihela (IK Oddevold 1954-1957). Allsvenskanissa ulkomaalaispelaajat olivat kiellettyjä vuoteen 1974 saakka, mutta Pekka Utriainen pelasi kaksoiskansalaisena IFK Holmsundin kanssa Allsvenskanissa 1967. Sen jälkeen suomalaisia on käynyt tasaiseen tahtiin länsinaapurissa, ja tälläkin kaudella Allsvenskanissa suomalaisvärejä edustaa kuusi pelaajaa.

Tällä hetkellä kaksi Huuhkajien mukana olevaa pelaajaa tienaa elantonsa Ruotsin pääsarjassa: Simon Skrabb (IFK Norrköping) ja Albin Granlund (Örebro SK). Heidän lisäksi maajoukkueesta tutut Kari Arkivuo (BK Häcken), Daniel Sjölund (IFK Norrköping), Juho Pirttijoki (GIF Sundsvall) ja Juhani Ojala (BK Häcken) pelaavat Allsvenskanissa.

Maajoukkueet eri planeetoilta

Ruotsin maajoukkue pelasi ensimmäistä kertaa maaottelun 1908 ja Suomen maajoukkue kolme vuotta myöhemmin, alle vuosi ennen Tukholman olympialaisia, joissa Suomi oli mukana. Jopa maiden ensimmäiset ulkomaille siirtyvät pelaajat sijoittuvat melkein samalle vuodelle: Gunnar Nordahl siirtyi AC Milaniin 1949 ja Aulis Rytkönen Tuolouseen 1952.

Tänä päivänä Suomi ja Ruotsi vääntävät eri tasolla sekä seurajoukkue- että maajoukkuetasolla. Ruotsin MM-ryhmästä 14 pelaajaa pelasi viime kaudella Euroopan top-5-sarjoissa (Englanti, Espanja, Italia, Ranska ja Saksa). Huuhkajien kesäkuun maaotteluryhmästä ainoastaan Lukas Hradecky ja Sauli Väisänen pelaavat yhtä kovissa sarjoissa.

Huuhkajat ei ole vielä yltänyt EM- tai MM-lopputurnaukseen, mutta länsinaapurissa odotetaan 12 vuoden tauon jälkeen taas tulevia MM-kisoja vesi kielellä. Ruotsin esiintyminen MM-lopputurnauksessa Venäjällä on 12. kerta sen historiassa. Esimerkiksi suuret jalkapallomaat Alankomaat ja Portugali eivät ole osallistuneet yhtä moniin MM-lopputurnauksiin.

Ensimmäisen kerran Ruotsi esiintyi jalkapallon MM-kisoissa Italiassa vuonna 1934, ja vuosien saatossa palkintokaappiin on kertynyt kaksi pronssia ja yksi hopea. Kirkkain näistä, eli hopea, tuli tasan 60 vuotta sitten kotikisoissa 1958, kun Brasilia oli vahvempi loppuottelussa Råsundalla. Brasilialaiset voittivat loppuottelun 5-2, ja eräs 17-vuotias Santos FC:n lupaus nimeltä Pelé iski kaksi maalia Ruotsin verkkoon.

Mainittakoon, että Pelé pokkasi turnauksen päätteeksi parhaan nuorimman pelaajan palkinnon ja nousi koko maailman tietoisuuteen.

MM-kisat 2018

Ruotsi joutui kovaan karsintalohkoon kisaamaan paikasta Venäjän MM-kisoihin. Samassa lohkossa pelasivat muun muassa Ranska ja Alankomaat, mutta Blågult suoriutui karsintaurakasta mallikkaasti ja pudotti kaikkien yllätykseksi Italian pudotuspelivaiheessa.

Kotikentällä Erik Hamrénin alaisuudessa maajoukkue ei aina ollut kovin pidetty, mutta Janne Anderssonin aikakaudella se on noussut jälleen suosioon.

Andersson aloitti pestinsä viime EM-kisojen jälkeen, ja huonosti sujuneiden kisojen jäljiltä odotukset eivät olleet kovin korkealla. Ruotsin jäätyä alkolohkoon Zlatan Ibrahimovic päätti lopettaa maajoukkueuransa. Zlatan jäi toistaiseksi historiankirjoihin maansa kaikkien aikojen parhaana maalintekijänä, mutta samalla voidaan todeta kollektiivin vihdoin korvanneen maailmantähden.

Ensi torstaina alkavissa MM-kisoissa Saksan, Meksikon ja Etelä-Korean kanssa samassa lohkossa pelaava Ruotsi on myös ilman Zlatania mielenkiintoinen nippu seurattavaksi.

Sankarin viittaa voidaan asetella Emil Forsbergin harteille, mutta ennen kaikkea Ruotsi on pitkästä aikaa joukkue, jota ei häikäise kenenkään supertähden valokeila.

Menestyshullu kansa

Suomessa monesti ihaillaan Ruotsin yleisömääriä derbyissä ja muissa isoissa otteluissa seuratasolla. Maajoukkueen osalta Ruotsissa yleisömäärät olivat MM-karsintojen alussa tapetilla, kun ensimmäiseen karsintapeliin Alankomaita vastaan paikalle raahautui vain reilu 36 000 katsojaa.

Solnassa sijaitsevan Friends Areenan kapasiteetti maajoukkueen pelatessa kun on hieman yli 50 000 katsojaa.

Seuraavaan kotiotteluun Bulgariaa vastaan paikalle löysi tiensä enää 21 777 silmäparia, mutta viimeisissä kolmessa kotikarsintapelissä pelissä tupa oli lähes täysi.

Myös Allsvenskanissa yleisömäärät vaihtelevat isolla haitarilla. Suomessa puhutaan aktiivisesti varsinkin Veikkausliigan ja Huuhkajien yleisömääristä, mutta ei Ruotsissakaan kaikki ole täydellisesti.

Ovatko arvokisoissa esiintyminen ja aikoinaan niissä menestyminen ainoat syyt, miksi Ruotsi on askelia Suomea edellä jalkapallossa? Miksi  ruotsalaisjoukkueet ovat viime vuosina menestyneet eurokentillä?

Lähteet: svenskfotboll.se, fifa.com, hockeysverige.se, aik.se, Riksidrottsförbundet, KIHU



Byyri.com