Naisten Liiga käynnistyy muutaman viikon kuluttua. Kymmenen joukkuetta pelaavat kaksinkertaisen runkosarjan, jonka jälkeen kausi jatkuu ylä- ja alaloppusarjalla. Etelän joukkueet hallitsevat mitalitilastoa, mutta muuta Suomea ei sovi unohtaa.
Naisten Liiga päättyi viime vuonna dramaattisesti. Pitkän kauden lopussa kaikki mitalit olivat jaossa vielä viimeisellä ottelukierroksella. HJK kampesi itsensä TPS:n ohi pronssille nousemalla tappioasemasta voittoon viimeisen 10 minuutin aikana. Mestaruus ratkesi vielä hätkähdyttävämmin: FC Hongan Anna Auvinen vei kultamitalit PK-35:lta Espooseen puskemalla pallon verkkoon ottelun lisäajalla (video).
Myös sarjan häntäpäässä riitti jännitettävää aivan loppuun saakka. Ykkösessä toiseksi sijoittunut IK Myran voitti ensimmäisen karsintapelin Oulu Nice Socceria vastaan, mutta joutui taipumaan lukemin 4-0 toisessa osaottelussa Oulussa. ONS säilytti liigapaikkansa yhteismaalein 5-2 ja saa uutena joukkueena seurakseen Ykkösen voittaneen Tikkurilan Palloseuran.
Byyri kysyi ONS:n kapteenistoon kuuluvalta Ida Ruuskaselta mietteitä ennen alkavaa kautta.
Voimasuhteet kallistuvat Etelään
AC Kirkkonummen kasvatti on nuoresta iästään huolimatta ehtinyt pelata Naisten Liigaa FC Hongassa sekä Ykköstä Malmin Palloseurassa. Ouluun asettuneelta laitapuolustajalta tulee särmä vastaus kysyttäessä sarjan voimasuhteista.
– Eittämättä tälläkin kaudella suurimmat suosikit löytyvät pääkaupunkiseudun seuroista. Honka, HJK ja PK-35 tulevat varmasti olemaan sarjan kärkipäässä. Toki mitään ei saisi varmaksi sanoa, ja yllätyksiä voi tapahtua aina, Ruuskanen painottaa.
ONS säilytti täpärästi sarjapaikkansa viime kaudella, mutta joukkueen tavoitteita Ruuskanen ei vielä lähde kommentoimaan.
– Joukkueen kanssa ei olla vielä tavoitteita käyty läpi, mutta omia tavoitteita olen jo pohdiskellut. Toivottavasti saan pelattua ehjän, tasaisen kauden, ja pystyn olemaan rohkaiseva kapteeni joukkuekavereilleni. Kapteenina haluaisin, että pelaajat antavat kaikkensa joka ikisessä pelissä.
Honka ja TiPS kiinnostavat
Kauden mittaan toisista peleistä muodostuu toisia merkittävimpiä, mutta Ida nimeää jo nyt muutaman kamppailun, joita hän ei malta odottaa.
– Odotan innolla peliä Honkaa vastaan, sillä siellä on paljon tuttuja kasvoja sekä katsomossa että kentällä. On myös mielenkiintoista nähdä, millainen jengi Tikkurilasta tulee vastaan. He voittivat nuorella porukalla Ykkösen, Ruuskanen miettii.
Loppuun Ruuskanen antaa muutaman tärpin, ketä ONS:n porukasta kannattaa tulevalla kaudella seurata.
– Kolme nimeä tulee heti mieleen: Satu Rousti, Heini Toivonen ja Anna Olmala. Anna ja Satu ovat olleet mukana TU19-maajoukkueessa, ja ’’Ansku’’ oli myös paras maalintekijämme viime kaudella.
Kuva: @onsnaiset / Instagram
Pelkkä harrastus?
Naisten Liigan kehitystä on mielenkiintoista seurata tulevina vuosina. Yhä useammin suurimmat talentit siirtyvät pelaamaan ulkomaille jo varsin nuorina, ja esimerkiksi Helmareiden Kyproksen leirillä oli ainoastaan kahdeksan pelaajaa kotimaan pääsarjasta – näistäkin kaksi nimettiin rinkiin vasta jälkikäteen.
Liigassa ei edelleenkään ole ammattilaisia, eikä puoliammattilaisistakaan voi juuri puhua. Muut ammatit ja opiskelu tulevat kuvioihin, elleivät taidot riitä kansainvälisille kentille. Resurssien puutteen vuoksi, moni pelaaja tuskin tulee saamaan edes mahdollisuutta elättää itseään jalkapallolla, koska uhraukset ovat usein suuria. Millä elättää itsensä?
Yksi tapa tukea näitä pelaajia on peleissä käyminen. Kausikortit eivät maksaa montaa kymppiä, ja raha kolahtaa varmasti oikeaan kirstuun.
Ennen 24.3. käynnistyvää kautta, kannattaa myös tutustua Byyrin tekemään lyhytdokumenttiin naisjalkapalloilusta Suomessa. Naisjalkapalloilu Suomessa –dokumentti keskittyy PK-35:n naisjalkapalloilijaan ja kertoo siitä, kuinka huippunaisjalkapalloilu on rahanpuutteen vuoksi pakotettu harrastuksen asemaan.
– Naisjalkapalloilu Suomessa -jaksoa tehtäessä yllätyin, miten ammattimaisesti seuroissa toimitaan pienillä resursseilla, ohjaaja Jyri Huhtala toteaa.
