Liechtenstein-Suomi: Huuhkajat palaavat häpeän areenalle

Suomella on tiistaina Vaduzissa mahdollisuus parsia umpeen yksi lajihistorian synkimmistä hetkistä.

Viime lauantai oli yksi suomalaisen jalkapallon merkittävimmistä päivistä tällä vuosikymmenellä. Kansojen liigasta saadut siivet ovat osoittaneet kantavansa myös keväällä käynnistyneissä EM-karsinnoissa. Armenia-vierasvoittoa seurasi kotivoitto loppuunmyydyllä Ratinan stadionilla, kun Bosnia-Hertsegovinan pelaajat painuivat päät painuksissa pukusuojaan.

Tappio otti niin koville, että Edin Dzeko, Muhamed Besic ja kumppanit poistuivat nurmelta välittömästi päätösvihellyksen jälkeen, osoittamatta mitään kiitosta tuhansille Tampereelle saapuneille kannattajilleen. Ottelun jälkeen päävalmentaja Robert Prosinecki myönsi avoimesti Suomen paremmuuden.

Huuhkajien käskyttäjä Markku Kanerva alkoi puolestaan voiton jälkeen puhua välittömästi tiistain ottelusta Liechtensteinissa. Kanerva tiedosti vallan hyvin sen, että lauantain futiskiimaa tihkuva tulos huuhtoutuu hetkessä viemäriin, jos Alpeilta ei ole tuomisina kolmea pistettä.

Syytä ennakkoon heikomman Liechtensteinin tosissaan ottamiseen on. Kuten Kanerva sanoi, sellaisia asioita kuin helppoja pelejä ei ole, ja Huuhkajien saldo on ruhtinaskunnan jalkapallokääpiötä vastaan vähintäänkin heikko.

9. syyskuuta 2009

Suomi oli ajautunut MM-karsinnassa hankalaan mutta ei mitenkään mahdottomaan tilanteeseen. Tappio kesäkuussa Venäjälle Olympiastadionilla oli mutkistanut matkaa Etelä-Afrikkaan, mutta mahdollisuudet lohkon kakkospaikkaan ja jatkokarsintaan olivat yhä olemassa syksyn viimeisten pelien alkaessa.

Ratkaisevat ottelut alkoivat vierasottelulla Azerbaidzhanissa, josta Hannu Tihisen ja Jonatan Johanssonin maaleilla haettiin 1–2-voitto. Huuhkajat olivat tarttuneet ohueen oljenkorteensa, ja unelma alkoi elää uudelleen. Jäljellä oli enää vierasottelu Liechtensteinia ja kotiottelu Walesia vastaan. Voitot näistä peleistä ja homma olisi yhä omissa käsissä karsinnan päättävässä kamppailussa Hampurissa.

9.9.2009 Stuart Baxterin Suomi rantautui Liechtensteiniin. Ottelu pelattiin Rheinpark Stadionilla – joen varressa, jonka toisella puolella oltiin jo Sveitsissä – ja Itävalta sijaitsi kävelymatkan päässä. Satumaisen kauniissa maisemissa koettiin ilta, jota kukaan paikan päällä ollut suomalainen ei unohda koskaan. Allekirjoittaneella kesti viikkoja, että pystyin ottelun jälkeen ylipäätään katsomaan jalkapalloa.

Erityisesti seuraava aamu on jäänyt hyvin mieleen. Aurinko hemmotteli Vaduzia. Liechtenstein on käytännössä yksi vuorenrinne, jonka korkeuksissa oma majoitukseni sijaitsi. Tarjolla oli täydellisyyttä hipova mannermainen aamiainen upeissa maisemissa. Nautintoni taso oli kuitenkin tasan nolla, koska v-käyräni oli aivan tapissa edellisen illan jäljiltä. Yöllä ei ollut tullut edes uni silmään. Muistan tuossa hetkessä kyseenalaistaneeni koko jalkapallon seuraamisen mielekkyyden.

Olin tuohon aikaan Postilla töissä. Postinjakajan palkallani olin tehnyt arkisia uhrauksia koko kesän, että minulla oli ollut varaa matkustaa kyseiseen otteluun. Ja siinä minä istuin, pystymättä saamaan mitään nautintoa ympärilläni olevasta kauneudesta. Miksi? Se oli kysymys, joka toistui päässäni.

Sopupelillä tasapeliin

Mitä Vaduzissa sitten oikein tapahtui?

Kukaan ei odottanut ottelusta ylikävelyä, sillä Liechtenstein oli piinannut Suomea jo kolme kuukautta aikaisemmin Helsingin Olympiastadionilla. Liechtenstein jopa johti hetken aikaa kyseistä peliä.

Vaduzissa ensimmäinen jakso oli hyvin nihkeä. Mitä pidemmälle pelikello juoksi, sitä enemmän suomalaisten katsomonosassa alkoi pipo kiristää. Pahinta oli se, että Suomi ei tuntunut oikein pääsevän edes paikoille.

Reilun 70 minuutin pelin jälkeen saatiin lahja. Kotijoukkueen puolustaja tönäisi rangaistusalueella todella köykäisesti Jari Litmasta ja bosnialainen erotuomari Novo Panic osoitti palloa pilkulle. Heräsi toivo, kyllähän se sieltä tulee! Litmasen laittaessa pallon pisteeltä verkkoon päällimmäinen tunne oli helpotus.

Valitettavasti myös pelaajat kuvittelivat työn tehdyksi. Vain reilut 10 sekuntia Liechtensteinin aloituspotkusta pallo oli Suomen maalissa. Kun Alexei Eremenko jr. ei päässyt lopun tolppaa lähemmäksi, oli häpeä valmis. Kisapaikka valui läpi sormien sellaisessa paikassa, missä sen menettäminen ei ollut mitenkään hyväksyttävää.

Huuhkajat lähtivät ottelun jälkeen kiittämään Suomesta saapuneita kannattajia, mutta jäivät lopulta varsin etäälle. Katsomosta viskottiin Suomen pelaajia kohti kaikkea mitä käsiin osui. Monilla petti kontrolli pahasti, niin kannattajilla kuin pelaajilla.

Lisää suolaa haavoihin saatiin puolitoista vuotta myöhemmin. Keväällä 2011 Eurooppa vavisutteli ennennäkemätön sopupeliskandaali, jonka yhteydessä ottelun tuomari Novo Panic osoittautui lahjotuksi. Panic oli ottanut 52 000 dollarin lahjuksen, jonka vastineena hän oli luvannut pitää huolta siitä, että ottelun toisella jaksolla tehdään vähintään kaksi maalia. Litmasen rangaistuspotku näyttäytyi tämän jälkeen eri valossa.

Toukokuussa 2011 Panicin lahjoneet Ante Sapina ja Marijo Crvtak tuomittiin bochumilaisessa tuomioistuimessa viiden ja puolen vuoden vankeusrangaistuksiin. Kaksikon harteilla oli toki muitakin ottelumanipulaatioita. Novo Panic menetti oikeutensa tuomita pelejä loppuelämäkseen.

Turun sukellus

Liechtenstein on kohdattu tämän jälkeen kerran, kesäkuussa 2017 Turun Veritas stadionilla harjoitusottelussa. Tuo kamppailu päättyi myöskin pettymykseen, sillä voimasuhteet eivät olleet lopulta kahdeksassa vuodessa muuttuneet mihinkään. Ottelun jälkeen tulostaululla seisoivat samaiset 1–1-lukemat.

Huomionarvoista tuloksessa on se, että Markku Kanerva oli jo tuolloin Suomen maajoukkueen päävalmentaja. Kanerva siis täysin tiesi mistä puhui, kun painotti Vaduzin reissun hankaluutta.

Suomella on tiistaina erinomainen mahdollisuus vankistaa asemaansa J-lohkon kakkospaikalla. Samalla on myös oiva tilaisuus haalentaa yhtä suomalaisen jalkapallon rumimmista tahroista.

 

Suomi ja Liechtenstein kautta aikain

 

7.6.2017           Suomi-Liechtenstein                 1-1                       Turku                 Ym. 5 460

Maali: Mehmet Hetemaj

 

9.9.2009            Liechtenstein-Suomi                 1-1                       Vaduz                Ym. 3 123

Maali: Jari Litmanen

 

6.6.2009            Suomi-Liechtenstein                2-1                       Helsinki             Ym. 20 319

Maalit: Mikael Forssell ja Jonatan Johansson

 

Voitot 1
Tasapelit 2
Tappiot 0