Kuusamon Pallo-Karhut: Yhteistyötä ja yhteenotto venäläisten kanssa, kiistatonta lahjakkuutta ja kylmiä talvia

”Metsän näen jämäkän ja vaaran sinertävän”

Näin lauloi Lipsasen Ilkka 35 vuotta sitten. Totta vie Kuusamo on täynnä romantiikkaa. Keskustaajamaltaan pienen ja vaatimattoman kaupungin korkeuserot, kanjonit, kosket, vaarat ja laskettelukeskus tekevät Kuusamosta vierailijalleen karun mutta kauniin.

Matkailua ja talviurheilua

Kuusamo on Koillis-Suomen talousalueen keskus, suurin asukaskeskittymä ja suosituin matkailukohde. Suunnitteilla oleva kaivostoiminta ja matkailuala ovat kiistelleet vuodesta 2018 keskinäisistä oikeuksistaan käyttää Kuusamon maaperää.

Sulo Karjalaisen ja Juuso-karhun patsas.

Ruka on Kuusamon talvimatkailun ja -urheilun keskus, jossa järjestetään vuosittain sekä hiihdon että mäkihypyn maailmancup-osakilpailut. Rukalla talviurheilulajeja, vaellusta ja mökkeilyä harrastaa yli 100 000 vierailijaa vuosittain.

Mineraaleja ja arvometalleja louhivat yhtiöt ovat olleet jo vuosia toiminnassa Kuusamossa ja aikovat avata samoille Rukan seuduille uusia kaivoksia, mikä on herättänyt närää kaupunkilaisissa, mikä taas on johtanut jopa kaupungin yleiskaavan muutoshakuisuuteen, joka vuorostaan ei ole vielä onnistunut menemään läpi.

Kuusamon kulttuuri- ja kongressitalo eli tuttavallisemmin Kuusamotalo.

Otsikoiden keskittyessä lumella liukumiseen ja hallinto-oikeudellisiin kiistoihin Kuusamon jalkapallotoiminta on saanut ottaa askelmerkkejään kaikessa rauhassa.

On muistettava, että Pallo-Karhut ei ole pystynyt osallistumaan edes joka vuosi Pohjois-Suomen alimmalle sarjatasolle. Kuusamossa ei kuitenkaan ole pulaa urheilullisesta lahjakkuudesta, vaan leijonanosa tunnetuimmista kuusamolaisista on urheilijoita. Myös kuusamolaiselle jalkapallolahjakkuudelle on nyt kysyntää. Tästä lisää myöhemmin.

Varsinaiset ponnahdukset ylöspäin on otettu keskittyen nimenomaan olosuhteisiin.

Kyläseurasta Koillismaan edustusseuraksi

– Kuusamossa on 1970-luvulta saakka pelattu jalkapalloa. Se oli aluksi lähinnä puuhastelua, avaa Ville Karjalainen, PaKan entinen pelaaja, pitkäaikainen joukkueenjohtaja ja seura-aktiivi.

Ennen vuosituhannen vaihdetta (joko 1997 tai -98) Kuusamon keskuskentälle asennettiin hiekkatekonurmi, joka pidensi jalkapallokautta usealla kuukaudella.

Tekonurmi tuli 1980-luvulla Eurooppaan ja on yleistynyt sen käytännöllisyyden vuoksi luonnonnurmeen nähden. Suomessa tekonurmet olivat kalliita, ja eräänlaisella hybridillä vanhojen hiekkakenttien ja tekonurmien välillä oli oma aikansa 2000-luvulle tullessa. Nykyään hiekkatekonurmiin törmää lähinnä pesäpallokentillä.

Vaikka tekonurmea vastaan esitetään selkeitä ja perusteltuja argumentteja, Kuusamon olosuhteissa se on ainoa vaihtoehto pitää kauden pituus ja pelitahti järkevänä. Uusi tekonurmi asennettiin vuonna 2016.

Tänä vuonna keskuskentällä valmistui remontti, jossa avattiin uusi puinen katsomorakennelma. Kaikki on tehty tuttuun tapaan talkoilla.

– Jalkapallo on ainoa laji kesäisin. Kaupunki suhtautuu positiivisesti jalkapalloon, Karjalainen kertoo.

Kuusamossa järjestetään vuosittain Olutfestarit, joissa panimoiden lisäksi taitojaan esittelevät kotimaiset musiikkiartistit. Järjestämiseen käytetään yli tuhat työtuntia, joilla kuitataan edustusjoukkueen kausibudjetti.

Koillissanomat uutisoi Pallo-Karhujen edesottamuksista aktiivisesti ja kehitys- ja talkooprojekteja on tarjolla riittävästi.

Halliprojekti seuraava askel

Jalkapallo ei vielä Kuusamossa ole ykköslaji eikä jalkapallojaostosta löydy ykkösseuraa, vaan sitä asemaa pitää Pieksämäen tapaan naisten lentopallojoukkue. Lentopallon kanssa ei kuitenkaan ole kilpailua.

Ulkokausi Kuusamossa on uudesta pelialustasta huolimatta lyhyt, eikä ulkona pelaaminen ole enää syksyllä kelien kääntyessä liian kylmiksi mahdollista.

Kuusamo on yksi Suomen kylmimmistä kaupungeista: vuotuinen keskilämpötila on pyöreä nolla ja suhteellinen talven ankaruutta kuvaava indeksi Suomen korkein (Ilmatieteenlaitoksen ilmastokatsaus 2011).

Kylmyyden ohella ongelma jalkapallon kannalta on pimeys; Kuusamon keskuskentällä ei ole valaistusta, ja jo syyskuussa valo on niin vähäistä, että treenejä ei enää pitkälle kuukautta voida pitää.

Lähimmät hallit ovat Kajaanin Pallohalli, Junkohalli ja Ounashalli, joihin on matkaa jokaiseen noin 200 kilometriä. Suunnitteilla on yksityisrahoitteinen puolikkaan kentän kokoinen jalkapallohalli, joka mahdollistaisi ympärivuotisen harjoittelun tekonurmella. Nyt talvitreenejä pidetään vanhaan tapaan liikuntasalissa.

– Hanke on vielä kesken yksityistä rahoitusta etsiessä, Karjalainen toteaa optimistisesti.

Kuusamon urheiluharrastusmahdollisuudet ovat joka tapauksessa ympäri vuoden monipuoliset.

Pitkä yhteistyöverkosto

Kuusamon sijainti Suomen koillisella rajalla kaukana muista kaupungeista asettaa omat haasteensa yhteistyön suhteen. Rajan yli Venäjälle on lyhyempi matka kuin läheisimpiin kuntiin, Posioon ja Taivalkoskelle. Nämäkin ovat Kuusamoon nähden pieniä paikkoja, joissa pelataan puulaakia.

Vuosina 2014-16 PS Kemi valmentajansa Jari Åhmanin johdolla ulotti yhteistyöverkostonsa Pallo-Karhuihin saakka.

Nyt yhteistyöjoukkue on löytynyt parikymmentä kilometriä lähempää. Kajaanin Haka, joka nousi yllättäen Kakkoseen ja pelasi siellä kauden 2019 kunniakkaasti pudoten kaikkien lohkojen vähiten pisteitä keränneenä kolmanneksi viimeisenä joukkueena, tarjoaa Pallo-Karhun pelaajille seuraavan askeleen urallaan.

Hakan edustusjoukkueessa täysiä minuutteja pelaa yksi Pallo-Karhujen juniorityön helmistä, vasta 16-vuotias Jasper Pikkuhookana. Hakan P17-juniorijoukkueessa pelaa muutamia kuusamolaisia junioreita.

Junioriosaamiselle on kysyntää myös Oulussa. OLS:n P17-ikäisten Ykkösen joukkueessa pelaa Eelis Karjalainen. Yhteistyöhön suhtaudutaan eri seurojen välillä myötämielisesti, koska näillä korkeuspiireillä jalkapallotoiminnan pyörittäminen vaatii luovuutta ja yhden köyden vetämistä.

– Kannustamme totta kai nuoria pelaajia menemään isompiin kaupunkeihin ja seuroihin kehittymään, Karjalainen toteaa tunnistaen sen faktan, että Kuusamossa ei välttämättä ole tarpeeksi pelaajia yhden P17-ikäluokan joukkueeseen.

Edustusjoukkueeseen apujoukkoja on tullut Rovaniemeltä ja Oulusta saakka. Tunnetuin vahvistus on kuitenkin 53 Veikkausliiga-ottelun Jere Pyhäranta.

Kun Byyri vieraili Kuusamossa, entinen liigamaalivahti pelasi 27-vuotiaana keskikentän pohjalla Ponkilan Panttereita vastaan täydet minuutit orkesteroiden peliä sarjatasolle kelvollisella tekniikalla. Pelikäsitys on toki tähän sarjaan omalla tasollaan, eivätkä muut pelaajat aina päässeet samalle aaltopituudelle.

Miten viime kaudella vielä JJK:ta edustanut maalivahti päätyi Kuusamoon pelaamaan 5. divisioonaa keskikentälle?

– Jerellä on sukujuuria Kuusamossa ja hän on viettänyt kesiä täällä. Saimme nyt hänet loppukaudeksi kesällä. Hänestä on ollut suuri apu etenkin junnuveskoille, Karjalainen kertoo.

Pyhäranta pelasi kaksi ensimmäistä otteluaan Kuusamossa saman viikonlopun aikana. Pitkien etäisyyksien ja aikataulullisten ongelmien vuoksi Pohjois-Suomessa on tapana pelata viikonloppuna kaksi ottelua kerrallaan.

Pyhäranta piti maalinsa puhtaana Tervarit-junioreita vastaan PaKan voittaessa 7-0. Seuraavassa ottelussa hän jaksoi olla maalissa yhden puoliajan, jonka jälkeen maalivahdista tuli keskikenttäpelaaja. PaKa kaatoi surullisenkuuluisassa kotiottelussa Hercules/Herkku-Papat 25-0. Pyhäranta iski neljä maalia.

Samoja kontrasteja, joita esittelin Sodankylän Pallolla, on havaittavissa Pallo-Karhuilla: kotiotteluihin vastustajan on vaikea saada kokonaista yksitoistikkoa paikalle, ja vierasotteluissa samat haasteet pysyvät matkustajilla.

Et voi tulla rajan taa

Kuusamossa on otolliset mahdollisuudet harrastaa yhteistyötä ja liiketoimintaa Murmanskin alueen venäläisten kanssa. Pallo-Karhuissa pelasi viime kaudella Daniel Pohtila, joka tuli rajan takaa Kantalahden kunnasta.

Ville Karjalainen on venäläisten kanssa tekemisissä työnsä kautta. Venäjän ja suomen kieltä osaavilla on Kuusamossa etulyöntiasema työmarkkinoilla etenkin sesongin aikana. Yhteistyön hedelmänä yhteys oli saatu jalkapallon merkeissä myös rajan taakse.

– Pallo-Karhuilla oli tapana pelata vuosittain treenipeli Kantalahden paikallista joukkuetta vastaan, Karjalainen selittää.

Yhteistyö FK Kantalahden kanssa sai kuitenkin peruuttamattoman takaiskun vuonna 2013.

Denis Volodin (mm. MyPa, Rakuunat ja FF Jaro; syntynyt Kantalahdessa) sai sukille yhdessä tilanteessa. Hän suuttui ja löi turpaan. Sain siinä tilanteessa aivotärähdykseen ja jouduin sairaalaan.

Harjoitusottelut venäläisten kanssa päättyivät tähän tapahtumaan. Yhteistyö Venäjän suuntaan on nykyään enemmän jääkiekkojoukkueen heiniä.

Posin kautta tulevaisuuteen

Ville Karjalaisen piti avovaimonsa kanssa tulla kesäksi kotikaupunkiinsa Kuusamoon.

– Tänne on jääty vieläkin. 38-vuotiaana kolmen lapsen isänä täällä on kaikki tarpeelliset palvelut. Luonto ja harrastusmahdollisuukset ovat hyvät. Seuratoiminnan puolella myös lajien välinen yhteistyö toimii, Karjalainen kehuu.

PaKan pelaajisto on hyvällä tolalla: ikärakenne on 16-38, ja parhaassa iässä olevia 25-30-vuotiaita pelaajia on “ihan mukavasti”.

– Paluumuuttajia on tullut. Pelaajia saattaa yllättäen tupsahtaa, Karjalainen hymyilee.

Hyvää yhteishenkeä korostaessa pieni maininta irtoaa PaKan otteluraporttien kirjoittajalle, joihin tutustumista sopii suositella.

– Kapteenimme [Jani Pitkäsen] kirjoituksista on tullut hyvää palautetta. Niissä on sopivasti pilke silmäkulmassa, Karjalainen naureskelee.

Mitkä ovat Pallo-Karhujen tavoitteet tulevaisuudessa?

– Olemme tärkeä nuorten liikuttaja. Seurassa on noin sata harrastajaa, eikä Kuusamossa ole muuta harrastustoimintaa kesäisin, Karjalainen sanoo jämäkästi.

Kun esille nostetaan pelilliset toiveet, Karjalainen mainitsee Kolmosen varovaisesti.

– Siellä tulee budjetin rajat vastaan, seuran sekatyömies päättää.

Oi maamme on!

Etenkin näin talven keskellä voidaan todeta, että Suomessa päästään jalkapallon vuoksi ainakin sään puolesta ääriolosuhteisiin saakka, eivätkä pitkät matkat vastustajien luo helpota toiminnan jatkamista näillä lakeuksilla.

Jalkapallokiertueen suunnatessa vuonna 2019 entistä pohjoisempiin maisemiin on ollut ilahduttavaa huomata, että maailma on täälläkin pyöreä. Kuningaslajin eteen löytyy suurella sydämellä pyyteetöntä työtä tekeviä persoonia, jotka ovat elinehto Suomen eri pitäjien haastavissa olosuhteissa.

Suuri hatunnosto teille, jotka näette valtavan määrän vaivaa saadaksenne pelin käyntiin! Nämä asiat eivät järjestä itseään itsestään. Toivottavasti tämä artikkeli myös muistuttaa lukijoita siitä, ettei jalkapallo pääty talven tuloon.

On aika mennä tauolle, treenata talvi kuntopohjaa ja palata katsomoon taas keväällä.