Kun elämä päättyy liian aikaisin – Kirja-arvostelussa Robert Enken elämäkerta

10.11.2009

Tuo päivä on piirtynyt monen futisihmisen mieleen. Tuolloin Teresa Enke odotti miehesä palaavan kotiin Hannover 96:n harjoituksista. Bundesliigan parhaaksi valittu maalivahti ja Saksan maajoukkueen ykköseksi noussut Robert ei kuitenkaan sinä iltana palannut harjoituksista. Masennus oli vienyt voiton, ja Enke jättäytyi junan alle kotinsa lähellä Eilvesessä.

Ei tavallinen urheilijan elämäkerta

Robert Enken elämäkerta A Life Too Short – The Tragedy of Robert Enke on ilmestynyt vuonna 2010 vain vuosi maalivahdin kuoleman jälkeen. Kirjan on kirjoittanut saksalainen jalkapallotoimittaja Ronald Reng, johon Enke tutustui pelatessaan FC Barcelonassa 2000-luvun alussa. Miehet ystävystyivät ja kirjaprojektista muodostui Enkelle kallisarvoinen tilaisuus puhua sairaudestaan peliuransa jälkeen.

Peliura ei ehtinyt loppua ennen marraskuun tragediaa, mutta Reng oli varma että Robert haluaisi kirjan julkaistuksi sen tärkeyden vuoksi. Kirjaa lukiessaan huomaakin kädessään olevan monella tavalla esimerkillinen teos.

Enken ura käydään synnyinkaupunkinsa joukkueen, Carl Zeiss Jenan, vuosista asti läpi, mutta taustalla oleva masennus on kirjan luvuissa alati läsnä. Se on kuin vahtikoira, joka ei ikinä päästä maalivahtia näköpiiristään pois.

[pullquote]Robertin kuolema muistutti meitä siitä, kuinka vähän ymmärrämme masennuksesta. Saimme muistutuksen, miten vaikea sairaudesta on ylipäätään puhua. Kuten Robert, olimme aina ajatelleet, että oma tai perheen sairaus täytyy pitää piilossa muilta.[/pullquote]

Kirja pohjautuu Rengin ja Enken yhteisille juttutuokiolle, haastatteluille Enken vanhojen kollegoiden ja ystävien kanssa sekä Robertin päiväkirjaan. Reng käy läpi urheilijan ylä- ja alamäkiä sortumatta kuitenkaan sääliin tai syyttelyyn. Asioita vakavan masennuksen taustalla pohditaan ymmärtäväisesti, ja kaikkia vaikeiden asioiden kanssa painiskelevia kannustetaan puhumaan läheisille.

Aikansa huippuvahti

Kirja etenee kronologisessa järjestyksessä Jenasta Bundesliigan Borussia Mönchengladbachin riveihin, ja sieltä viisi vuotta kestäneelle ulkomaanreissulle. Enken uraa leimasi Saksan ajoista lähtien huono tuuri menestyksen suhteen: pitkälti kaikki joukkueet, joissa Enke pelasi, alisuorittivat. Mies oli tästä huolimatta useassa seurassa joukkueensa parhaimpia, mutta menestystä taikka pokaaleita ei ikinä osunut kohdalle.

Benficassa Enken nimi nousi suurseurojen ostoslistalle, vaikka jälleen kerran miehen joukkue oli ison kriisin keskellä. Huolimatta pokaalittomuudesta, Enke oli onnellinen Lissabonissa vaimonsa ja koiriensa kanssa. Rengin mukaan Enkelle oli tärkeä tuntea täyttävänsä tehtävänsä ja kokea joukkueen tarvitsevan häntä.

Portugalin jälkeen edessä oli unelmasiirto FC Barcelonaan, jossa Enke myös sairastui masennukseen ensimmäisen kerran. Saksalaista ei hankittu ykkösvahdiksi, joten pelko epäonnistumisesta debyytin lähestyessä kasvoi ja kasvoi. Ottelu Espanjan cupissa kolmannen sarjatason Noveldaa vastaan meni täysin penkin alle, ja Enke sai kaiken lisäksi haukut omalta joukkuekaveriltaan julkisesti.

Tapahtumasarja on kirjassa nostettu hyvin esiin Rengin toimesta ja pohdittu sen vaikutusta sairauden puhkeamiseen. Vuosia erinomaisesti torjunut maalivahti sysätään epäonnistumisen jälkeen pois pelaavasta kokoonpanosta, ja ilo elämään sekä urheiluun palaa vasta puolentoista vuoden päästä divarissa CD Tenerifen riveissä.

Raskaiden vuosien jälkeen Enke palaa Saksaan, tällä kertaa pukien päällensä Hannover 96:n paidan. Edessä on uran parhaat vuodet, valinta sarjan parhaaksi maalivahdiksi ja kauan odotettu maajoukkuedebyytti. Kaikki näyttää ja onkin pitkän aikaa positiivista, kunnes esikoislapsi menehtyy synnynnäiseen sydänvikaan. Masennus puhkeaa uudestaan.

Robert Enke eli lopulta vuosikausia sairautensa kanssa piilossa, koska häneltä maalivahtina, joukkueen viimeiseltä tukipilarilta, odotettiin vahvaa mielenlujuutta ja kylmiä hermoja. Jatkuva riittämättömyyden tunne ja epäonnistumisen pelko ruokkivat sairautta, eikä Enke enää löytänyt toista poispääsyä tilanteesta. Enken kuoleman jälkeen miehen nimeä kantava säätiö perustettiin auttamaan mielenterveysongelmista kärsiviä pelaajia.

Reng onnistuu kertomaan koskettavan, mutta samalla erittäin tärkeän tarinan yhdestä aikamme huippuvahdeista. Kirja pysäyttää miettimään elämän tärkeitä asioita ja ennen kaikkea se kannustaa olemaan avoin – puhumaan.