Italiassa juhlitaan, Englannissa tuskailu jatkuu

Sunnuntai-iltana jalkapalloileva maailma pysähtyi seuraamaan jalkapallon EM-kisojen loppuottelua. Englannissa toivottiin, että vuosikymmenten odotus päättyisi ja pelaajat saisivat kaulaansa kultaiset mitalit. Italiassa puolestaan luotettiin vahvaan voittamisen kulttuuriin. Se näkyi niin kannattajissa kuin pelaajissa ottelun aikana – englantilaiset toivoivat mutta pelkäsivät, italialaiset uskoivat.

Englanti lähti Italian 4-3-3- -muodostelmaa vastaan 3-4-3 -muodostelmalla, jossa oikeana topparina hääri Kyle Walker. Walkerin nopeus on hyvä ase puolustussuuntaan ja Gareth Southgate hyödynsi sitä hyvin jo aiemmin turnauksessa. Englannin peli toimikin puolustussuuntaan hyvin. Pelinrakentelu oli kuitenkin haastavaa ja tekeminen meni roiskimiseksi.

Italian prässi tuotti vaikeuksia Englannille heti alusta alkaen. Harry Maguirelta tuli ensimmäinen harhasyöttö jo minuutin pelin jälkeen ja Italia sai ilmaiseksi kulmapotkun. Englanti kuitenkin puolusti tilanteen onnistuneesti ja nopeasta vastahyökkäyksestä nähtiin fantastinen maali.

Mason Mount ja Luke Shaw pelasivat hyvin laidalla ja pitivät pallon englantilaisilla. Harry Kane löytyi vapaana vierestä ja tilaa aukesi yllättävästi. Kanen levitys oikealle laidalle oli täsmällinen ja Kieran Trippier pääsi keskittämään. Takatolpalta löytyi vapaaksi unohdettu Luke Shaw, joka oli tehnyt onnistuneen prässinpurun jälkeen hyvän juoksun takatolpalle. Shaw potkaisi pallon suoraan ilmasta etutolpan kautta sisään. Ensimmäinen loppuottelun arvoinen suoritus nähtiin jo kolmannella minuutilla. Lähes samanlainen tilanne toistui muutamia minuutteja myöhemmin, mutta tuolloin takatolpalta löytyi vain Italian puolustaja, jonka kautta pallo kimposi päädystä yli.

Englannin loistavan alun jälkeen Italia alkoi päästä peliin sisään. Italia otti pallonhallinnan itselleen ja lähti etsimään murtautumisen paikkoja tiiviin englantilaispakan keskeltä. Italia pyöritti palloa muodon ympärillä ja haki nostoja linjan taakse tai teräviä palloja väleihin, mutta tilaa ei ollut. Keskityksiä italialaiset eivät ymmärrettävästi halunneet maalille toimittaa, sillä englantilaisten pääpelivoima oli merkittävästi suurempi. Siispä sinipaitojen piti jatkaa kärsivällistä sahaamista.

Italialaisten menettäessä pallon Englantikin sai omia, lyhyempiä hallintajaksojaan. Usein italialaisten aggressiivinen prässi tuotti Englannille myös vapaapotkun, mutta yleensä lähempänä keskiviivaa kuin vaara-alueita.

Ottelun erotuomarina toiminut alankomaalainen Björn Kuipers oli tehtäviensä tasalla koko ottelun ajan. Alkuvaiheessa nähtiin hieman rikkonaisempaa peliä, mutta turhiin sukelteluihin ei Kuipers mennyt, vaan viittilöi molempien joukkueiden pelaajia jatkamaan peliä käsien levittelyn sijaan. Välierässä nähdyn heppoisen pilkun kaltaisia tuomioita ei nähty. Linja oli selkeä: pelaajille annettiin enemmän mahdollisuuksia pelata kovaa. Tärkeää kuitenkin oli, että linja säilyi koko ottelun samanlaisena. Kuipers oli kentällä auktoriteetti, jota pelaajat tottelivat. Hän sijoittui hyvin ja kommunikoi pelaajien kanssa selkeästi. TV-kuvissa kasvojen ilmeet näkyivät hyvin, mutta suuret eleet välittyivät hienosti jopa katsomossa istuneille kannattajille, mikä entisestään lisäsi auktoriteettia.

Reilun tunnin pelin jälkeen Italia onnistui tasoittamaan. Federico Chiesan hyvä keskitys maalille pakotti Harry Maguiren puskemaan pallon päädystä yli. Sitä seuranneesta kulmapotkusta pallo tippui lopulta takatolpalle, josta Marco Verratti puski sen kohti maalia. Jordan Pickfordin torjunnan ja tolpan kautta pallo kimposi Leonardo Bonuccin ulottuville, ja peli oli 1–1.

Pian Italian maalin jälkeen Southgate muutti lähestymistään peliin. Pelisysteemi muutettiin ottamalla Kieran Trippier oikealta laidalta pois ja siirtymällä neljän linjaan. Se ei kuitenkaan pysäyttänyt Italian myllytystä, vaan Englanti oli yhä vaikeuksissa. Myös TV-kuvissa näkyneet englantilaiskannattajat vaikuttivat lamaantuneilta. Bukayo Sakan sisääntulo aiheutti vaikeuksia Giorgio Chiellinille, joka ei tahtonut pärjätä juoksukilpailuissa Sakaa vastaan tämän päästyä toistuvasti Emersonin taakse. Tällaisesta tilanteesta Chiellinille nousi myös keltainen kortti, kun Italian kapteeni repäisi Sakan paidan kauluksesta tylysti nurin.

Jatkoajan alkaessa Englanti sai rivinsä koottua. Se lähti selvästi hakemaan voittomaalia, kenties tietäen, että pilkuissa Italia tulisi olemaan niskan päällä. Englanti keskitti paljon, mutta ei saanut kunnollisia jatkoja aikaiseksi. Myös maata pitkin yritettiin syötellä maalintekopaikkaa aivan maalin eteen, mutta Italian puolustus oli vankkumaton ja kesti jatkoajan loppuun saakka.

Eittämättä Englannin pelifilosofia kisoissa lähti siitä, että oma pää pidetään puhtaana. Koko EM-lopputurnauksen aikana omiin menikin vain kaksi maalia.

Hyökkäyspäässä Englanti oli kuitenkin turhan varovainen ja tylsäkin. Englanti sai loppuottelussa yhden laukauksen maalia kohti. Se tuli ottelun toisella peliminuutilla ja meni maaliin. Italia puolestaan laukoi maalia kohti kuudesti. Harry Kane tippui usein huomattavan alas ja oli käynnistämässä maaliin johtanutta hyökkäystäkin keskiympyrässä. Anti hyökkäyspäässä jäi kuitenkin melko laihaksi, sillä Englannin yhdeksiköltä odotetaan laukauksia ja ennen kaikkea maaleja. Kane oli paljon pallossa ja sai suojattua sitä hyvin, mutta syötöt suuntautuivat enimmäkseen alas. Eikä Kane laukonut ottelussa kertaakaan. Sama pätee Raheem Sterlingiin ja Mason Mountiin. Englannin avauksen hyökkäyskolmikko ei laukonut ottelussa yhtä ainutta kertaa.

Kisoissa nähtiin paljon jatkoaikoja ja rankkarikisoja. Oli siis sopivaa, että myös finaali meni rankkareille asti.

Southgate teki jokseenkin yllättäviä valintoja, sillä hän otti peliin aivan jatkoajan lopussa vielä Jadon Sanchon (21 v.) sekä Marcus Rashfordin (23 v.) ja laittoi molemmat laukomaan kylmiltään. Viidenneksi laukojaksi Englannilta valittiin 19-vuotias Bukayo Saka. Nuoret pelaajat joutuivat älyttömän kovaan paikkaan ja se kostautui.

Englannin Jack Grealish kommentoi ottelun jälkeen Twitterissä, että olisi halunnut vetää rankkarin, mutta Southgate valitsi toisin. Grealish ei syytellyt valmentajaansa, vaan oikaisi ainoastaan hänelle tulleita valituksia siitä, että kokeneempana pelaajana hänen ja esimerkiksi Sterlingin olisi pitänyt olla laukojien joukossa ennen nuorisoa.

Italian sankari sen sijaan oli 22-vuotias Gianluigi Donnarumma, joka torjui ratkaisevat vedot kuin kaimansa Gianluigi Buffon konsanaan. Donnarumma valittiin myös EM-kisojen parhaaksi pelaajaksi. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun kyseisen palkinnon pokkaa maalivahti, ja täysin ansaitusti. Italialla on Donnarummassa maalivahti ehkä jopa kahdeksikymmeneksi vuodeksi eteenpäin.

Englannin epäonnistujia ei kuitenkaan pidä tuomita, vaikka monet niin ovat jo tehneetkin. Jo se, että lähtee tuossa tilanteessa laukomaan rankkaria, osoittaa kovaa kanttia ja vastuunkantoa. Rohkeutta ei puutu, ja kokemustakin on taas enemmän. Paljon kovempaan paikkaan ei moni näistä vetäjistä joudu rankkaria laukomaan.

Ensi vuoden MM-kisoissa tämä Englanti on jälleen vahvempi. Mutta tällä kertaa Englannille kävi taas näin, eikä tuska hellittänyt vieläkään. Nyt se oli kaikesta huolimatta jo erittäin lähellä muuttaa vuosikymmenten mittaisen narratiivinsa, ja suunta heillä on oikea. Edellisissä MM-kisoissa tuli 4. sija, nyt EM-kisoissa 2. sija. Tätä joukkuetta kannattaa varoa Qatarissa 2022.

Italiaa kaikki jo osaavatkin varoa.