Todistin otteitasi ensimmäistä kertaa varmaankin kaudella 2011. Klubin hyökkäysosasto oli tuolloin ainutlaatuinen. Koko Suomi oli sekaisin – jopa Demi-lehden välissä julkaistiin juliste kiharapäisestä Teemu Pukista, joka muodosti oivan tandemin pitkänhuiskean Berat Sadikin kanssa. Taustatukea antoivat tuulennopea Dawda Bah, kannattajien suosikit Erfan Zeneli ja Jarno Parikka sekä itse Kuningas, Jari Litmanen.
HJK eteni voitosta voittoon, vei mestaruuden näytöstyyliin ja voitti Pukin osumilla saksalaisjätti Schalken siinä kotiottelussa, jonka kaikki, siis ihan kaikki muistavat. Kuinka moni muistaa, että teit jo tuona vuonna Veikkausliigassa peräti 16 maalia?
Nimessäsi, Akseli, ei ehkä ole riittävän seksikästä kalskahdusta. Pelityylisi ei ole pukkimaista puikkelehtimista tai näyttävää target-vääntämistä. Et hölmöile Twitterissä tai heiluttele keskisormia kannattajille. Pelaat jalkapalloa, syöt tonnikalapastaa raejuustolla ja katsot kotona Urheiluruutua. Mieleen tulee eräs Zen Cafen kappale.
Se harmittaa minua hieman. Vaikka et olisikaan suomifutiksen Keith Richards, olet pirun hyvä tekemään maaleja, etkä ole aina saanut siitä ansaitsemaasi kiitosta.
Falkenbergiin ja takaisin
Ehdit pelata Klubi-paidassa monta vuotta ennen lähtöäsi Seinäjoelle. Silti poistumisesi taidettiin toden teolla huomata vasta silloin, kun jo paukuttelit byyrejä nottajokelaisten riveissä tuttuun tahtiisi. Elokuussa 2014 teit toki kaksi maalia Klubiakin vastaan – ei sitäkään taida ainakaan Helsingissä kukaan silti muistaa, sillä vain muutama päivä myöhemmin Klubi voitti Rapid Wienin ja eteni Eurooppa-liigan lohkovaiheeseen. Kuka ihmeen Pelvas?
SJK:n mestaruuskausi oli hieno osoitus siitä, ettet ole pelkästään boksin sisällä irtopalloja haisteleva korppikotka. Kärkipelaajahan sinä olet, muuta on turha esittää, mutta mestarijoukkueessa Simo Valakari löysi sinusta hieman uusia puolia. Olit yhtäkkiä laitahyökkääjä, joka tuulispäänä juoksenteli linjan taakse, välillä ihan ajatuksenkin kanssa. Maalejakin syntyi, mestaruuskaudella 14 kappaletta.
Falkenberg-keikastasi sanon vain sen verran, että nallekarkit eivät tosiaankaan mene aina tasan. Suomalaishyökkääjistä Lauri Dalla Valle on kierrellyt koviakin eurooppalaisia liigoja vailla lähes minkäänlaisia näyttöjä, ja Njazi Kuqi sai vuosikymmenen alussa itselleen kiinnostavan siirron vain sormia napsauttamalla. Kaikki kunnia journeymaneille, en minä sillä, mutta olisithan sinäkin voinut päästä hieman hohdokkaampiin ympyröihin kuin jotakuinkin Iisalmen kokoiseen ruotsalaiskylään.
Palasit Klubiin. Kaudesta 2016 haluaa seurassa puhua tuskin kukaan, mutta päättyneellä kaudella askelmerkit olivat toiset. Kaikki meni huikean hyvin – niin, olihan Klubilla Alfredo Morelos.
Teit HJK:lle enemmän maaleja kuin yksikään toinen pelaaja. Klubipääty kyllä lauloi nimeäsi, mutta kahvipöydissä, konttorien taukotiloissa tai lähikauppojen ruokajonoissa ei edelleenkään kuiskuteltu Super-Aksusta. Maalit kolmessa pelissä putkeen, hieno tupla SJK-ottelussa, vaan ei. Olit kaikesta huolimatta kakkoskärki, jonka edellä keikkunut kaveri nyt vain sattui lähtemään valloittamaan Skotlannin Valioliigaa.
Sä löysit, sä löysit jo toisen?
En väitä, että sinun pitäisi olla ensi kauden HJK:n ykköshyökkääjä. Riittäisivätkö rahkeesi muodostamaan kelvollisen kärkikaluston tuoreen hankinnan Tucon kanssa? En minä tiedä. Jätän analyysit viisaammille.
Tiedän kuitenkin sen, että katselet nyt mahdollisuuksia ulkomailta – niin Helsingin Sanomat uutisoi maanantaina 6. marraskuuta. Tiedän myös sen, ettei Klubin jättäminen ole sinulle mikään itsestäänselvyys. Siltä tilanne ainakin vaikutti, kun nieleskelit Tavastian lavalla kauden päätösjuhlissa. Olet aina pelannut logolle.
Haluaisin nähdä sinut, Akseli Pelvas, ensi kauden HJK:ssa. Ymmärrän kuitenkin, jos haluat katsoa korttisi Euroopan kentillä toden teolla vielä kerran. Sinua ei ole arvostettu kotoisissa Veikkausliiga-ympyröissä tarpeeksi.
Allsvenskanissa, Eliteserienissä, kenties Tanskassa tai Saksan alasarjoissa, missä ikinä eräs mitäänsanomaton kärkipelaaja ensi kaudella pelaakaan, toivotan hänelle onnea matkaan – sillä Akseli Pelvas, sinä ansaitset kultaa.
