– Pellattiinhan sitä aina pienenä jalakapalloo ja kaukalopalloo ja tämmöstä, muistelee FC Pogostan perustajajäsen, puuhamies ja “ikuinen ilomantsilainen” Tapio Ikonen. Ikosen päälaji nuorena oli tennis, jonka vuoksi hän kiersi Suomea kansallisen tason turnauksissa, mutta työt rajavartiostossa ovat pitäneet hänet kotikunnassaan.
Ilomantsi oli vielä 1970-luvulla pesiskaupunki, pelasihan Ilomantsin Urheilijat koko vuosikymmenen toiseksi korkeimmalla sarjatasolla ja olivat lähellä nousuakin SM-sarjaan. Sarjauudistuksen jälkeen vuonna 1981 heitä ei kuitenkaan olla nähty Ykköspesiksessä.
Pesäpallon suosion hiipuessa Ilomantsiin tuli uusi mahdollisuus jalkapallolle.
Pogostan pojat
Ilomantsin Pallo -75 oli aiemmin pyörittänyt EU:n mantereen itäisintä jalkapallotoimintaa, mutta toiminta hiipui 1980-luvulla aktiivien puutteen vuoksi. Näihin aikoihin Ikonen otti tehtäväkseen Ilomantsin jalkapallon uuden tulemisen.
– Vuonna 1989 tänne muutti Horttanaisen Jukka rajaan töihin. Hän oli pelannut paljon aiemmin. Silloin meille tuli ajatus, että laitetaanko sarjaan joukkueita, Ikonen muistelee.
FC Pogosta perustettiin vuonna 1991. Värit ovat peräisin FC Internazionale Milanolta ja logon on suunnitellut Horttanainen.
– Kun minä oon Saksa-fani ja tuossa perustamisporukassa oli paljon Italia-faneja, niin he varmaan miettivät, miten saadaan menemään Ikosella tuo läpi… 90-luvulla (Andreas) Brehme ja (Lothar) Matthäus pelasivat Interissä, niin varmaan he olivat ajatelleet, että hyväksyn sen. Olihan se hauska juttu, Ikonen muistelee hymyssä suin.
Parhaimmillaan Pogostan miesten edustusjoukkue on pelannut Nelosta, ja sillä on lisäksi ollut vaihtelevasti joukkueita eri vuosina eri ikätasoilla.
Vuosi 2017 oli viimeinen miesten joukkueelle. Ikosen mukaan toimintaa “tekohengitettiin” vielä sillä kaudella, mutta pelaajakadon vuoksi viimeisiä pelejä pelattiin muutaman vajaalla ja Ikonenkin reilu viisikymppisenä joutui laittamaan nappikset jalkaan.
Vuoden 2024 kesä oli kuitenkin lupauksia herättävä, vaikka Pogosta ei vielä silloin tehnyt paluuta miesten sarjaan.
– Mulla oli se tavoite ollut jo monta vuotta, että paan vielä joukkueen ennen kuin lopetan. Lähdin rakentamaan joukkuetta siten, että jokaisesta junnujoukkueesta, jota oon valmentanut, tulee vähintään yksi pelaaja, Ikonen taustoittaa.
Vuosina 2007-09 syntyneistä pelaajista saatiin runko, jonka Ikonen sitoutti pelaamaan kokonaisen kauden.
Kaudelle 2025 Pogosta teki paluun Idän alueen Vitoseen, eikä Ikonen joutunut itse menemään kentän puolelle. Hänen mukaansa tilanne Ilomantsissa ei sinänsä ole muuttunut kahdeksan vuoden takaisesta. Pelaajia tulee kuitenkin joukkueeseen muualta, esimerkiksi Joensuusta.
– Kun joukkue laitetaan, niin tulee yllättäviä yhteydenottoja, että soppiiko pelloo, Ikonen tiivistää.
Hän korostaa kustannusten pitämistä pelaajille sopivina. Harjoitusvuorot maksavat Joensuussa enemmän, mutta Ilomantsissa joutuu halvan hinnan eteen tehdä kompromisseja harjoittelun suhteen: talvisin pelataan pääasiassa futsalia Ilomantsin urheilutalolla.
Aiemmin talviharjoituksia pidettiin myös hiekkakentällä, mutta viime vuonna ison kentän harjoituksen sai osallistumalla talviturnaukseen Joensuussa.
Sponsoreita ja saksafaneja
– Sehän riippuu siitä, että onko aktiivitekijöitä. Se joka kantaa ilot, murheet surut, ja tekkee sitä sydämestä. Ja vielä tärkeempää on se, että pitää talouden kunnossa, Ikonen tiivistää.
Ikonen korostaa tarkan taloudenpidon merkitystä. Ilomantsissa realiteetit ovat, että joukkue- ja pelaajamäärillä verkkoja pitää uittaa naapurikunnissa. Moni Pogosta-taustainen pelaaja onkin palannut Ilomantsiin pelaamaan, vaikka on muuttanut naapurikuntiin.
Seura tarvitsee elääkseen myös sponsoreita.
Hotelli Pogostan Hovi ja huonekaluliike Pogostan Kaluste kuuluvat niihin paikallisiin yrityksiin, jotka ovat laittaneet verkkarimainoksen aina, kun Ikonen on sitä kysynyt. Itse asiassa hänelle tulee mieleen vain yksi tapaus, joka ei aluksi lähtenyt sponsoroimaan, mutta muutti mielensä, kun Ikonen kysyi asiaa uudestaan.
– Ne tietää, että tuki menee hyväksi, Ikonen tiivistää.
Yhtä tärkeää ovat myös talkootyöt, joita paikallisten vanhempien muodostama ryhmä tekee makkara- ja kahvimyynnistä lumitöihin ja metsän istuttamiseen ja heinittämiseen.
FC Pogostan lähin vieraspeli on tavallisesti 70 kilometrin päässä Joensuussa, joten matkakulut muodostavat luonnollisesti suurimman menoerän.
Seuralla ei ole nykyään seura- tai virkistypäiviä, mutta se järjestää kosolti matalan kynnyksen toimintaa. Ikonen on laskenut, että yli 400 tapahtumaa tulee vuoden aikana järjestettyä.
Yllättäen miesten joukkue ei vietä kuitenkaan saunailtoja.
– Se on muuttunut. Ennenhän niitä täräyteltiin, mutta onkohan nää ihmiset raitistunu, osa kai on, mutta porukka kun on hajallaan, niin se vaatii että kokoontuu, Ikonen pohtii.
Ilomantsissa marginaalit ovat pelaajien, toimihenkilöiden ja liikuteltavien rahamäärien vähyyden vuoksi pieniä, joten Ikosen puheilla tarkan taloudenpidon merkityksestä on katetta.
Suurten tukijoiden joukkoon on noussut kaivosyhtiö Endomines, jolla on kultakaivoksia Ilomantsin alueella ja lisää suunnitteilla. Kullan arvonnousu ja uudet esiintymät saattavat vaikuttaa myös FC Pogostan tulevaisuuteen.
– Endomines lähti tukemaan erinomaisesti. He ottivat itse yhteyttä, ja kolme vuotta he on olleet merkittävä sponsori, Ikonen kehuu.
Kansainvälisiä suhteita
– On meillä pelannut venäläinen, bosnialaisia, syyrialaisia, israelilainen… Ikonen luettelee.
1990-luvulla Ilomantsiin tuli paljon bosnialaisia, parhaimmillaan joukkueessa oli viisi bosnialaista kentällä ja kaksi-kolmekymmentä katsomossa. Siihen aikaan harjoituksissa pelattiin “maaotteluita” bosnialaiset vastaan ilomantsilaiset.
– Harjoitusten taso silloin oli aika korkealla, kun kumpikaan joukkue ei antanut periksi, Ikonen naurahtaa.
Vaikka Ilomantsi sijaitsee Suomen itäisimmässä kolkassa, jalkapalloyhteistyö venäläisten kanssa on ollut vähäistä.
Ikonen muistaa kaksi ottelua venäläisiä vastaan: 90-luvun lopussa pelatun ystävyysottelun venäläisen kirkon ja Ilomantsin seurakunnan pelaajien välillä ja FC Pogostan harjoitusottelun vuosituhannen alussa Kiteellä.
– Heillä oli kokeneita yli nelikymppisiä kavereita. 0-0 oli peli ekalla puoliajalla, ja me ajateltiin, että nyt hoidetaan tämä. Tokalla puoliajalla ihmeteltiin kun vastustajan jalka ei noussut kuin paremmin. Hävittiinkö me 5-0 vai 6-0. Siinä joku sanoi pelin jälkeen että ‘ei helevetti, nyt mahto pojat ottaa tauolla muutakin kuin raanavettä’, Ikonen kertoo.
Ilomantsin uimahalli sen sijaan oli venäläisten turistien suosiossa, kunnes raja-asemat suljettiin.
– Rakkaussuhteita itäpuolelle on solmittu. Pääsääntöisesti suomalaiset miehet ovat tuoneet venäläisen puolison, joka on jäänyt Suomeen, Ikonen kertoo.
Rajan sulkeminen on aiheuttanut päänvaivaa paikallisille, jotka joutuvat kiertämään kaukaa Euroopasta päästäkseen perheidensä luokse Venäjällä.
Israelilainen pelaaja muutti aikanaan myös rakkauden perässä Ilomantsiin, mutta hänellä ei ole ollut tekemistä Paavonvaarassa sijaitsevan Jerusalemi-nimisen paikan kanssa. Tarinat kertovat nimen olevan peräisin siellä asuneiden villistä elämästä, jonka on todettu olevan kuin Jerusalemin hävityksessä.
– Kuopiosta tullut salibandyjoukkue veisteli joskus nettisivuillaan, että kyllä sinne jumalan selän taakse on matkaa, mutta aika etäällä ollaan, kun Jerusalemin kyltti tulee vastaan, Ikonen muistelee.
Kokoaan suurempi kasvattajaseura
Ilomantsia ja FC Pogostaa voi pitää kokoisekseen merkittävänä jalkapallokasvattajana. Mikko Ikonen (FC Lahti), Immo Eronen (FC KooTeePee), Toni Tahvanainen (JJK, AC Oulu) ja Eemil Tanninen (KuPS, Ilomantsista lähtöisin) ovat kaikki ponnistaneet Ilomantsista Veikkausliigaan. Vähintään Kakkosessa pelanneita pelaajia on moninkertainen määrä.
– Joensuun lähiympäristön jengit ovat ihmetelleet, että on se ihmeellinen se Pogosta, kun meiltä ei nouse yhtään ja Pogostalla on jo kolme (Eronen, Ikonen, Tahvanainen), Ikonen lohkaisee.
Velä kaksi kautta sitten Ykkösliigan karsinnassa pelannut Tahvanainen päätti täksi kaudeksi tehdä paluun FC Pogostaan, jossa hän oli pari vuosikymmentä sitten aloittanut juniorina Ikosen valmennuksessa. Hyökkäyspäässä viihtyvä Tahvanainen iski kuudessa pelissä 19 maalia.
Edustusjoukkueen ikähaitari oli kaudella 2025 rippikouluikäisestä reiluun viisikymppiseen. Kaikkia halukkaita pelaajia hän ei kuitenkaan ole ottanut nykyiseen joukkueeseen, jos he eivät osallistu treeneihin.
Ikosen mukaan Itä-Suomen Vitosessa on hyvät olosuhteet pelata, pääosin tasaiset pelit ja hyvä, rehti ja kilpailullinen ilmapiiri.
– Ei se ole mitään höpöhöpöä, pitää treenata kovaa, tai ei tuolla sarjassa pärjää. Jos ei ole parasta joukkuetta, saatetaan hävitä 14–1 tai 14–0. Tai jos me voitetaan 17–1, niin eihän se anna mitään, Ikonen naulaa.
FC Pogostan tavoite onkin tulevaisuudessa jatkaa toimintaa ja saada riittävästi aktiivisia pelaajia, matalan kynnyksen harrastustoimintaa unohtamatta.
Vaikka Pogosta ei ole iso tekijä jalkapallossa, se on ottanut paikkansa Suomen jalkapallokartan itäisellä rajalla.
Mikä ihmeen pogosta?
Pogostalla tarkoitettiin aluksi Ilomantsin kirkonkylää, mutta nykyään se on synonyymi koko kunnalle. Se esiintyy muun muassa sanomalehti Pogostan Sanomien, Pogostan hiihdon ja pogostantaudin nimissä.
Sana tulee venäjänkielisestä sanasta pogost, jolla tarkoitetaan hallinnollista keskusta tai nykyvenäjässä kirkkoa tai hautausmaata.
Artikkelin kuvat: Henrik Hyvönen & Vertti Värekoski
