Suomessa pelattiin poikamaajoukkueiden arvoturnaus viimeksi 15 vuotta sitten. Byyri muistelee kesän 2003 alle 17-vuotiaiden MM-kisoja, jotka toivat Suomeen futishuumaa sekä tulevia tähtipelaajia.
Elokuinen ilta, 2-1-voitto Kiinasta ja yli 8 000 hurraavaa katsojaa Finnair Stadiumilla. Nykyisin Huuhkajien kapteeninnauhaa kantava Tim Sparv ei ollut kokenut mitään vastaavaa. Vöyriläisen Norvalla FF:n 16-vuotias keskikenttäpelaaja ei päässyt lopulta kentälle yhdessäkään ottelussa, mutta sai kokea kotikisojen taian aitiopaikalta.
– Tapahtuma oli erittäin hieno. En ollut todellakaan tottunut loppuunmyytyihin stadioneihin. Näin silloin ensimmäistä kertaa, että jalkapallo todella kiinnostaa Suomessa, Sparv hehkuttaa.
– Solmin Southamptonin kanssa sopimuksen ensimmäisen pelimme jälkeen. He pelkäsivät, että joku toinen joukkue kiinnostuisi minusta, ja halusivat tehdä sopimuksen heti. Lähdimme Finnair Stadiumin ulkopuolelle, ja allekirjoitin paperit erään kiven päällä.
Cesc Fabregas, David Silva, Jarno Parikka…
Pääasiassa vuonna 1986 syntyneistä pelaajista koostunut joukkue koki Kiina-ottelun jälkeen tappiot Meksikolle ja Kolumbialle, ja pudotuspelipaikka jäi lopulta haaveeksi. Sparv oli Tuomo Turusen ja Jami Puustisen tapaan vuotta joukkuetovereitansa nuorempi. Useita samoja nimiä edusti Suomea alle 21-vuotiaiden EM-kisoissa vuonna 2009.
– Muistaakseni suurin tähtemme oli Tomi Petrescu. Sitten oli Jarno Parikka kärjessä ja nykyinen maajoukkuehuonekaverini Kasper Hämäläinen dominoimassa keskikentällä…Se oli hyvä joukkue, lohkomme oli vain harmittavan kova, Sparv muistelee.
Muutama suomalaispelaajista on myöhemmin luonut kansainvälisen uran ja usea heistä on loistanut Veikkausliigassa. Osa Vintiöistä ei koskaan edennyt ammattilaiskentille, mutta samoin kävi lukemattomille muidenkin maiden lupauksille.
Yksi kisojen hehkutetuimmista pelaajista oli vasta 14-vuotias Freddy Adu, joka johdatti Yhdysvallat puolivälieriin neljällä maalillaan. ”Seuraavaksi Peléksi” nimetyn Adun tie ei kuitenkaan vienyt kisojen jälkeen tähtiin vaan jalkapallokiertolaiseksi.
– Adusta keskusteltiin silloin todella paljon. Hän oli yksi turnauksen parhaista. Muistan myös Cesc Fabregasin sekä David Silvan Espanjan joukkueesta. On ollut mielenkiintoista seurata, kuinka suuriksi pelaajiksi he ovat sittemmin päässeet.
Kunniatehtävässä kotikisoissa
Sparv sekä Helmareiden Maija Saari nimettiin tammikuussa alle 19-vuotiaiden EM-kisojen lähettiläiksi. Vepsua Veikkausliigassa edustanut Sparv iloitsee siitä, että toinen kisakaupungeista on juuri Vaasa, jonka mies on mieltänyt kodikseen.
– Yritän olla mukana kisoissa niin paljon kuin pystyn. Se on vaikeaa, kun asun ulkomailla, mutta olen sanonut Midtjyllandille, että haluaisin nähdä yhden tai pari peliä. Etenkin Vaasan stadionilla olisi hienoa kannustaa Suomea ja kenties luoda hieman lisäkiinnostusta turnauksen ympärille. Minulla on omat kokemukseni alle 17- ja alle 21-vuotiaiden arvoturnauksista, joten tiedän, mitä pelaajilla on edessä.
Minihuuhkajien valmistautuminen kisoihin on ollut kaikkea muuta kuin ruusuinen. Viimeinen käänne tapahtui maaliskuun alussa, kun Kimmo Lipponen vapautettiin lukuisten tappioiden jälkeen päävalmentajan tehtävistä. Tilalle tuli Pikkuhuuhkajien käskyttäjä Juha Malinen.
– On tullut seurattua joukkueen tuloksia, mutten ole vielä ehtinyt katsoa otteluita. Toivotaan, että valmentajanvaihdos vie heitä parempiin tuloksiin. Joukkueessa on paljon lahjakkaita ulkomailla pelaavia nuoria, Sparv sanoo.
– Olen kuitenkin aina sanonut, että ulkomaille lähteminen on aina kiinni yksilöstä: se mikä sopi minulle, ei sovi kaikille. Se on iso päätös, josta tulee jutella perheen sekä valmentajan kanssa. Nuorisomaajoukkueiden otteluissa käy paljon scoutteja, ja lopputurnaus on hyvä näyttöpaikka pelaajille.
