Tolppien välissä: Saksan Titaani - Byyri

Tolppien välissä: Saksan Titaani

Maalivahti, veräjänvartija, veskari, molari. Maalia suojelevalla pelaajalla on monta nimeä. Jalkapallomaalivahdit ovat ihastuttaneet maagisilla torjunnoillaan lajia seuraavia katsojia, mutta joutuneet myös sylkykupeiksi ja syntipukeiksi silloin kun oma joukkue ei ole niittänyt menestystä. Tolppien välissä –juttusarja valottaa lukijoille legendaarisimpien jalkapallokentillä esiintyneiden maalivahtien saavutuksia, taustoja ja nykytilanteita.

Titaani on metallinen alkuaine, jonka järjestysluku on 22 ja tunnus Ti. Titaanin löysi 1700-luvulla mies nimeltä William Gregor. Tämä kirjoitus kertoo kuitenkin toisenlaisesta titaanista. Alkuaineella ja tämän kirjoituksen titaanilla on kuitenkin useita yhteisiä piirteitä. Kumpikin tunnetaan kovuudestaan, kestävyydestään sekä esimerkiksi korkeasta ”sulamispisteestä”. Tekstin Titaani ”löytyi” Karlsruhesta, Saksasta vuonna 1969 ja hänen ”järjestyslukunsa” oli 1.Hänen selkäpuolella oli tunnus Kahn.

Karlsruhen kasvatti

Yhdeltä lempinimeltään ”Vol-kahn-o”, Oliver Rolf Kahn, syntyi 15. kesäkuuta vuonna 1969 Karlsruhen kaupungissa, joka sijaitsee Saksassa Baden-Württembergin osavaltiossa lähellä Ranskan rajaa. Oliverin sukujuuret ovat osittain latvialaiset, sillä hänen isänsä Rolf Kahn on syntynyt Liepājassa, Latviassa. Lisäksi perheeseen kuului äiti Monika Kahn sekä Oliveria neljä vuotta vanhempi veli Axel Kahn.

Oliver Kahn aloitti pelaajauransa Karslruher SC:n juniorijoukkueessa vuonna 1975, vain kuuden vuoden ikäisenä. Isä Rolf oli pelannut Karlsruher SC:ssa keskikenttäpelaajana Bundesliigaa vuosina 1962–1965, joten oli luonnollista, että myös Oliver liittyi Karlsruherin riveihin. Oliver ei suinkaan ollut alusta asti maalivahti, vaan hän aloitti pelaajauransa kenttäpelaajana. Pikkuhiljaa Oliver ja hänen valmentajansa huomasivat, että hänen pelitapansa ja taitonsa istuvat paremmin maalivahdin nappulakenkiin.

Oliver harjoitteli ankarasti, ja se tuotti tulosta. Hän siirtyi hierarkiassa ylemmäksi ja vihdoin vuonna 1987 hän allekirjoitti ensimmäisen ammattilaissopimuksensa kasvattajaseuransa Karlsruher SC:n kanssa. Ensimmäiset vuodet Kahn pelasi joukkueen kakkosmaalivahtina Alexander Famullan kantaessa ykköstorjujan viittaa.

Kahn pelasi debyyttiottelunsa Bundesliigassa 27.11.1987 ottelussa FC Kölniä vastaan.

Debyytti ei sujunut aivan kuten elokuvissa, sillä Kahn joutui antatumaan neljästi, ja hänen joukkueensa hävisi ottelun yhteismaalein 4-0. Kahn ei päässyt peliaikahierarkiassa Famullan edelle ennen kautta 1990-1991. Seuraavina kausina Kahn oli selkeä valinta Karlsruhen ykkösmaalivahdiksi.

Yksi Kahnin suurimpia saavutuksia Karlsruhe-ajoilta on ehkäpä joukkueen taival kauden 1993-1994 UEFA-cupissa. Ensimmäisellä kierroksella Karlsruhe eteni jatkoon pudottamalla PSV Eindhovenin kisasta yhteismaalein 2-1. Seuraavalla kierroksella vastaan asettui yksi Espanjan suurseuroista – Valencia.

Karlsruhe hävisi ensimmäisen ottelun Valenciassa 3-1, ja toiveet jatkoon pääsystä olivat karanneet kauemmaksi. Toinen ottelu on kuitenkin jäänyt mieleen varsin erikoisena, ja tuo ottelu saikin lempinimen ”Wildparkstadionin Ihme”. Ottelu oli totaalista Karlsruhen näytöstä ja joukkue voitti Valencian murskalukemin 7-0.

Kolmannella kierroksella vastaan asettui Zinedine Zidanen johtama Bordeaux. Karlsruhe onnistui päihittämään nimekkäillä pelaajilla varustetun ranskalaisseuran yhteismaalein 3-1, ja eteni näin puolivälieriin portugalilaista Boavistaa vastaan. Piskuinen Karslruhe onnistui päihittämään myös portolaiset, tällä kertaa yhteismaalein 2-1.

Paikka semifinaaleissa oli varmistunut, ja vastustaja SV Casino Salzburg tuli kätevästi naapurivaltio Itävallasta vastaan. Salzburgin miehistö olikin varsin itävaltalaispainotteinen, sillä kahdestakymmenestä runkopelaajasta peräti seitsemäntoista oli itävaltalaisia. Maaliskuun 29. päivänä vuonna 1994 Wienissä pelattu ensimmäinen ottelu päättyi 0-0-tasatulokseen.

Kaksi viikkoa myöhemmin Karlsruhen kotistadion Wildparkstadion oli lähes täynnä, ja katsojat pääsivät jännittämään kotijoukkueensa otteita. Salzburgin Hermann Stadler vei vierasjoukkueen kuitenkin jo 12 minuutin jälkeen 1-0 johtoon, mikä tiesi sitä, että kotijoukkueen tulisi tehdä vähintään kaksi maalia päästäkseen finaaliin.

Varsin tasainen kamppailu sai käänteen 54. peliminuutin kohdalla, kun kotijoukkueen hyökkääjä Rainer Krieg tasoitti ottelun 1-1. Lopun kovasta yrityksestä huolimatta Karlsruhe ei kuitenkaan onnistunut tekemään johtomaalia ja peli päättyi noihin tasalukemiin ja Karlsruhen tie kauden 1993–1994 UEFA-cupissa tuli päätökseensä.

On kerrottu, että Oliver Kahnin johtava pelitapa ja motivoiva persoona tekivät hänestä yhden Karlsruhen avainpelaajista joukkueen menestymiseen tuolla kaudella UEFA-cupissa.

Menestyminen mielessä Müncheniin

Kahnin mainiot peliesitykset Karlsruhessa herättivät suurseura Bayern Münchenin kiinnostuksen. Kahnista kaavailtiin silloisen Bayernin ykköstorjujan Raimond Aumannin korvaajaa. Lopulta Bayern hankki Kahnin Karlsruhesta kauden 1994–1995 alussa reilulla 2,3 miljoonalla eurolla, mikä oli maalivahdista maksettuna sen ajan ennätyssumma.

Jo heti alkumetreillä Kahn pääsi maistamaan menestymisen makua Bayernin riveissä, sillä kaudella 1995-1996 Kahn ja Bayern voittivat Uefa-cupin päihittämällä finaalissa Bordeauxin. Seuraavalla kaudella palkintokaapin täytettä tuli lisää Bundesliigan sekä Saksan cupin voittojen myötä. Tuon kauden päätteeksi Kahn valittiin toista kertaa Saksan vuoden parhaaksi maalivahdiksi.

Die Mannschaftin viimeinen lukko

Kutsu Saksan maajoukkueeseen kävi Kahnille ensimmäisen kerran vuoden 1994 MM-lopputurnaukseen. Kahn kutsuttiin joukkueen mukaan viime hetken varapelaajaksi, Bodo Illgnerin toimiessa ykkösmaalivahtina Kahnin istui penkillä virkaveljensä Andreas Köpken kanssa koko turnauksen. Kahn pääsi tekemään ensiesiintymisensä maajoukkuepaidassa lopulta kesäkuussa 1995 ottelussa Sveitsiä vastaan. Saksa voitti tuon ottelun 2-1.

Kahn joutui tyytymään maajoukkueen kakkosmaalivahdin rooliin aina vuoden 1998 MM-lopputurnauksen loppuun saakka, kunnes Andreas Köpke ilmoitti lopettavansa maajoukkueuransa.

Kahnin ensimmäinen arvokisalopputurnaus, vuoden 2000 Euroopan mestaruus turnaus, ei sujunut hyvin. Kahn ja Saksa eivät saaneet alkulohkossaan kuin yhden pisteen tasapelistä Romaniaa vastaan, ja Saksa jäi nöyryyttävästi alkulohkon viimeiseksi. Kahn toimi turnauksessa joukkueensa kapteenina. Yhtenä syynä Saksan heikkoon tulokseen vuoden 2000 EM-lopputurnauksessa, on pidetty päävalmentajaa Erich Ribbeckiä, joka ei saanut omaa joukkuettaan puolelleen.

Kahn ja Saksa olivat lähellä voittaa maailmanmestaruuden vuonna 2002 Etelä-Koreassa ja Japanissa järjestetyssä yhteislopputurnauksessa. Vähin odotuksin turnaukseen lähtenyt Saksa eteni aina finaaliin asti, ja Kahn päästi taakseen koko turnauksessa vain kolme maalia. Kahn kärsi Brasiliaa vastaan pelatussa finaaliottelussa sormensa revähtämisestä, mutta pystyi kuitenkin pelaamaan.

Tämä kuitenkin näkyi pelissä ja varsinkin Brasilian 1-0-maalissa.

Rivaldo pääsi laukomaan noin kahdestakymmenestä metristä, sen jälkeen kun Saksan puolustus oli sählännyt pallon vastustajalle. Laukaus ei ollut tulisimmasta päästä ja suuntautui suoraan kohti Kahnia, mutta Titaani ei onnistunut liimaamaan palloa näppeihinsä, vaan pallo kimposi hänen sylistään parin metrin päähän suoraan paikalle juosseen Ronaldon jalkaan, jolla oli helppo työ pistää pallo tyhjään maaliin. Brasilian 2-0-maalista ei voi varsinaisesti Kahnia syyttää, sillä Ronaldon kuudentoista rajalta lähettämä pallo meni tarkasti tolppaa nuollen oikeaan alakulmaan ja Kahn ei millään ehtinyt pallon tielle.

Brasilia vei maailmanmestaruuden nimiinsä näillä lukemilla. Kahnille myönnettiin Lev Yashin –palkinto turnauksen parhaana maalivahtina sekä hänet valittiin ensimmäisenä maalivahtina Kultainen Pallo –palkinnon saajaksi parhaasta yksilösuorituksesta turnauksessa.

Kahnin maajoukkueura jatkui aina vuoteen 2006 saakka. Hän toimi pitkään Saksan maajoukkueen kapteenina, mutta ei koskaan voittanut maailmanmestaruutta pelaajana. Hän kuitenkin saavutti urallaan Euroopan mestaruuden ja henkilökohtaisesti hänet valittiin kaksi kertaa vuoden jalkapalloilijaksi.

Palkintoja ja lipsahduksia

Kahnin ura Bayern Munchenin miehistössä oli erittäin voittoisa. Hän voitti seurajoukkueessaan kaiken voitettavan. Tiivistettynä Kahn voitti Bundesliigan mestaruuden kahdeksan kertaa sekä Saksan cupin kuusi kertaa, UEFA-cupin sekä Intercontinental Cupin molemmat kerran ja suurimpana kruununa Mestarien liigan vuonna 2001.

Kaiken glorian ja voitonhuuman keskellä Kahn kärsi kuitenkin pahoista loukkaantumisista, ajoittaisista motivaatio-ongelmista ja yksityiselämän puolelta pelikentälle heijastuneista vaikeuksista.

Yksi näistä tilanteista on jo aiemmin mainittu vuoden 2002 MM-finaalissa sattunut lipsahdus. Tämän jälkeen Kahnille sattui lipsahdus myös kauden 2003-2004 Mestareiden liigan pudotuspelien ensimmäisellä kierroksella ottelussa Real Madridia vastaan. Real sai vapaapotkun, jota lähti antamaan, kukas muukaan kuin yksi kaikkien aikojen vapaapotkuspesialisteista, Roberto Carlos. Noin kolmestakymmenestä metristä Carlosin laittama vapaapotku, ei ollut millään mittareilla hänen parhaimmistoaan, mutta niin vain Kahn onnistui hyppäämään hieman sivuun pallosta ja kauhomaan pelivälineen omaan maaliin.

Vain viikkoa aiemmin Kahn oli epäonnistunut suorituksessaan maajoukkuepaidassa ystävyysottelussa Kroatiaa vastaan.

Kaikkien näiden epäonnisten tilanteiden seurauksena Kahnista tehtiin pienoinen syntipukki niin seurajoukkueessa kuin maajoukkueessakin, ja nämä muutamat Kahnin heikot otteet löivät ikävän varjon hänen muuten mahtavalle uralleen. Kaikesta huolimatta Kahn on ehdottomasti yksi kaikkien aikojen parhaimmista maalivahdeista, ja hänet valittiin myös uransa aikana kolme kertaa maailman parhaaksi maalivahdiksi.

Titaanin pelityyli oli koko uran ajan (uhka)rohkea, aggressiivinen, johtava ja määrätietoinen. Pelaajana hänen suurimpia vahvuuksiaan olivat tekniset taidot, ketteryys, äärimmilleen viritetyt refleksit, oman pelialueen hallinta sekä torjuntataidot.

Peliuransa, joka kesti yli kaksikymmentä vuotta, Kahn lopetti vuonna 2008.

Peliuransa jälkeen Kahn on toiminut televisiossa asiantuntijana maajoukkuepeleissä sekä saksalaisen ZDV televisiokanavan jalkapalloasiantuntijana Mestarien liigan peleissä. Tämän lisäksi hän on perustanut Oliver Kahn -säätiön, jonka tehtävänä tukea koulutuskeskuksia, jotka auttavat sosiaalisesti heikossa asemassa olevia lapsia ja nuoria jalkapallon voimalla.

Vuoden 2011 lopussa Kahn päätti opiskelut ja valmistui kauppatieteiden maisteriksi. Kahn on kirjoittanut omaelämäkerran ”Nummer Eins”, ja hän on käynyt puhumassa erilaisissa tapahtumissa motivaatiosta ja johtamisesta.

 

”If we perform as a unit and if every single player gives it his very best, everything can happen.”

– Oliver Kahn



Byyri.com