Skandinavian yllättäjät – Östersundin unohtumaton matka

Kaikki rakastavat tuhkimotarinoita. Piskuisen ruotsalaisseura Östersundin taival divareiden syövereistä Euroopan kentille on ollut juuri sellainen. Lasikengän sovitus huipentuu ottelupariin Arsenalia vastaan.

Läntisessä Ruotsissa sijaitseva Östersundin kaupunki oli pitkään urheiluihmisten tutkalla lähinnä talviurheilunsa ansiosta. Kaupunki isännöi vuosittain ampumahiihdon maailmancupia, ja takavuosilta muistetaan myös talviolympialaishaku yhdessä Åren kanssa.

Viime vuosina tämä Jämtlannin maakunnan ainoa kaupunki on niittänyt mainetta myös jalkapallon saralla. Syynä tähän on paikallinen ylpeys Östersunds FK, jonka nopea nousu kansalliselle huipulle ja siitä yhä edelleen Eurooppaan on ollut kuluneen kauden kenties suurin sensaatio.

Östersunds FK:n historia voidaan helposti tiivistää pähkinänkuoreen.  Seura perustettiin vuonna 1996 kolmen paikallisen organisaation fuusiona.  Kuudentoista divarikauden jälkeen ÖFK nousi kaudeksi 2013 Ruotsin toiseksi korkeimmalle sarjatasolle Superettaniin. Siellä vietetyt kolme kautta johtivat lopulta nousujuhliin, kun joukkue sijoittui toiseksi mestaruuden vieneen Jönköpingin jälkeen.

Allsvenskanin tason piti monien ennakkoarvioiden mukaan olla liikaa ÖFK:lle, mutta seuran punamustat värit löytyivät kauden 2016 päätteeksi tukevasti sarjataulukon 8. sijalta.  Todellinen pommi jysähti kuitenkin seuraavana keväänä, kun Östersund kyykytti kotinurmellaan pelatussa Ruotsin Cupin finaalissa IFK Norrköpingiä maalein 4-1, ansaiten samalla paikan Eurooppa-liigan pudotuspeleihin.

Ei ihan tavallinen resepti

Östersundin menestyksen kannalta olennainen nimi on Daniel Kindberg.  Liike-elämässä kannuksensa hankkinut ruotsalainen toi seuraan 2000-luvun alkupuolella paitsi rahaa, myös edistyksellistä ajattelua. Pitkälti hänen kontaktiensa kautta syntyi lopulta yhteistyö brittiseura Swansean kanssa, jonka ansiosta monia Joutsenten reservipelaajia nähtiin peliajan perässä Ruotsissa. Kesällä 2014 seurayhteistyö kantoi ÖFK:lle hedelmää myös taloudellisesti, kun Swansea hankki hyökkääjä Modou Barrow’n Superettanista peräti 1,5 miljoonalla punnalla.

Toinen,  seuran pelillisen menestyksen kannalta kenties vieläkin olennaisempi nimi on Graham Potter. Englantilainen tuotiin seuraan päävalmentajaksi kaudelle 2011, eikä Jämtlandissa ole tarvinnut tätä ratkaisua katua. Ex-puolustajan pitkäjänteinen työ on mahdollistanut koetun menestyksen.

Etenkin kotinurmellaan ÖFK perustaa pelinsä pallokontrolliin. Muoto soljuu pelin vaiheiden mukaisesti puolustavammasta 5-2-3-muodostelmasta hyökkäävämpään 3-4-3-malliin. Eurooppa-liigan kohtaamisissa puolustavampi malli oli menestyksen avain. Brittiluotsi on hionut joukkueensa syöttöpeliä ydinrungon kanssa jo Superettanista lähtien, ja pitkäjänteinen työ on palkittu.

Potterin taktiikkapakkiin kuuluu mitä erilaisempia työkaluja myös ryhmähengen luomiseen.  Erilaiset kulttuuriprojektit kuuluvat olennaisena osana joukkueen kauteen. Sarjanousua Allsvenskaniin ÖFK juhlisti tekemällä oman version Tsaikovskin menestysbaletti Joutsenlammesta. Vastikään luotsi kertoi Telegraphille, että mukavuusalueelta poistuminen on hitsannut monikulttuurista ryhmää yhteen.

Joukkueen pelaajalista ei pullistele nimimiehiä. Runko koostuu pääasiassa ruotsalaisista höystettynä ulkomaalaisilla täsmähankinnoilla. Esimerkiksi joukkueen iranilaisen kapteenin Brwa Nourin aiempi pelaajatausta kattaa ainoastaan Ruotsin alempia sarjatasoja. Päävalmentaja Potterin vanavedessä seuraan on saapunut myös kaksi englantilaista. Hyökkääjä Jamie Hopcutt ja keskikentän Curtis Edwards kuuluvat joukkueen avainpelaajiin.

Eurokenttien debytantti

Matka Eurooppa-liigan lohkovaiheeseen sujui lähestulkoon häkellyttävästi. Karsintavaiheessa kaatuivat Turkin suurseura Galatasaray, luxemburgilainen Fola Esch sekä ratkaisevassa pudotuspelivaiheessa PAOK. Ensimmäiset kohahdukset kuultiin jo upean Istanbulin vierailun jälkeen, kun Galatasarayn fanaattisen kotiyleisön edessä Östersund venyi tasapeliin. Paikka lohkovaiheeseen varmistui kuitenkin niukimmalla mahdollisella tavalla, vierasmaalisäännön turvin. Kapteeni Nourin rangaistuspotkuosuma avausosassa nousi lopulta ratkaisevaksi.

ÖFK arvottiin J-lohkoon yhdessä Hertha Berliinin, Athletic Bilbaon sekä Zorya Luhanskin kanssa. Kahden ensiksi mainitun oletettiin ennakkoarvioissa matkaavan lohkosta eteenpäin, olivathan sekä Östersund että ukrainalaisryhmä Zorya laskettavissa korkeintaan nimellisiksi haastajiksi. Ruotsalaiset marssivat kuitenkin komeasti jatkoon lohkokakkosena kärsittyään ainoan tappionsa vierasottelussa Baskimaalla. Athletic jatkoi lohkovoittajana niin ikään eteenpäin, samalla kun Saksan ylpeys Hertha sai alkulohkossa kasaan vain viisi pistettä ja jäi jumbosijalle.

Seuraavana vuorossa on kuitenkin kokonaan uusi haaste. Siinä missä Athletic, Hertha tai Galatasaray ovat luettavissa huippuseuroiksi, on Arsenal suurseura. Huolimatta viime vuosien ailahtelevista esityksistä, kuuluu Arsene Wengerin ryhmä edelleen niin Valioliigan kuin koko Euroopankin vaikeimpiin vastustajiin.

Jokainen pienempi seura saa erityislatausta Goljatin kohtaamiseen, niin myös Östersund. Asetelmasta kertonee jotain se, että kaikki Östersundin kaupungin noin 50 000 asukasta mahtuisivat helposti katsomaan ottelua Emirates Stadiumille. Reilut 60 000 katsojaa vetävälle stadionille mahtuisi mukaan muutama kaukaisempikin sukulainen.

Tykkimiehien kaatoon

Koko ottelupari, niin kotiottelu Jämtkraft Arenalla kuin matka Emiratesille, tulee olemaan sekä seuralle että sen kannattajille unohtumaton kokemus. Euforiasta kannattaakin nyt nauttia, sillä vastaavanlaista tilaisuutta ei ole välttämättä näköpiirissä.

Upeasta mantereen valloituksesta huolimatta ÖFK:lla ole toistaiseksi edellytyksiä nousta kestomenestyjäksi. Sen aiemmat liigasijoitukset, kahdeksas ja viides, voivat olla hankala toistaa. Allsvenskanissa on Malmön, AIK:n ja IFK Norrköpingin kaltaisia seuroja, joita on pitkässä juoksussa selvästi pienemmällä budjetilla hankala syrjäyttää.

Helmikuun 13. päivä tulee olemaan karnevaalipäivä Östersundissa, kun otteluparin avausosa potkaistaan käyntiin.  Kuten The Guardian osuvasti huomautti, Arsene Wenger otti vetovastuun Tykkimiehissä syyskuussa 1996. Östersunds FK perustettiin kuukautta myöhemmin.

Lienee selvää, että otteluparin ylivoimainen ennakkosuosikki on Arsenal.  Östersundin tarina on kuitenkin osoittanut, että hurmioituneelta altavastaajalta voi odottaa mitä vain.  Silti ruotsalaisten jatkopaikka olisi jo sen luokan yllätys, että Nick Hornbyn mainioon Hornankattila-teokseen voisi kirjoittaa uuden, katkeransuloisen epilogin.