Missä menet, HIFK?

HIFK putoaa kolmen Veikkausliigassa vietetyn kauden jälkeen takaisin Ykköseen. Vai putoaako?

HIFK julkaisi viikko sitten kaudesta 2018 tiedotteen, jonka mukaan seura haki uutta Veikkausliiga-lisenssiä – putoamisesta, tappiollisesta kaudesta ja kyseenalaisesti hoidetusta osakeannista huolimatta. Alun perin neljännesmiljoonaan kokoiseksi suunnitellun osakeannin tavoite laskettiin lopulta 100 000 euroon. Vähimmäissumman tiedotettiin täyttyneen 13. marraskuuta. Kaiken lisäksi hanke oman stadionin rakentamisesta käynnistetään.

Se, että Ykköseen putoava joukkue hakee liigalisenssiä, ei ole sinänsä harvinaista. Näin toimitaan siltä varalta, jos jokin liigajoukkue sattuisikin vaikkapa menemään konkurssiin tai muuten luopumaan sarjapaikastaan. Skenaario ei näytä tällä kaudella erityisen todennäköiseltä, vaikka PS Kemistä onkin jotain pientä kuiskuteltu.

Hakemuksesta juolahtaa mieleen kuitenkin eräs kysymys. Yrittääkö seuraorganisaatio kieltää sen, ettei HIFK mitä todennäköisimmin pelaa Veikkausliigaa vuonna 2018? Seuran hallitus vältteli koko kauden ja erityisesti syksyn keskustelua putoamisesta. Samalla on toistettu mantraa, jonka mukaan Veikkausliigalla ei ole varaa menettää HIFK:ta, sarjan toiseksi kiinnostavinta seuraa.

Vaikka Ykköseen putoavat joukkueet monesti hakevat liigalisenssiä, ne harvoin kuitenkaan kokevat olevansa korvaamattomia. Veikkausliigan on tosiasiat myönnettävä, mutta niin on myös HIFK:n – urheilullisin perustein joukkue ei pärjännyt Veikkausliigassa.

Kausi oli alusta loppuun vaikea niin pelaajille kuin faneillekin. Toppari Kim Raimi tiivisti kauden päätyttyä tosiasiat Twitterissä seuraavasti: ”Moni asia tehtiin vasemmalla kädellä jo alkuvuodesta, lopputulos on tämä. Ei selvityksiä.”

Jopa pelaajienkin mielestä seuran rakenteissa on siis jotain syvästi pielessä. Kuinka näin vaikeassa tilanteessa oleva organisaatio voisikaan menestyä?

Vaikka osakeannin tavoite täyttyikin, on HIFK:n kohdalla kyseenalaistettu sitä, miten kerätty summa riittää kuluneen kauden tappioiden kuittaamiseen, saati uuden rakentamiseen. Kannattajapiirien keskusteluissa on väläytelty jopa sillä vaihtoehdolla, että tähtirintojen toiminta ottaisi uuden alun HIFK/2:n sarjapaikalta Kakkosessa.

Jos HIFK kuitenkin aikoo pelata Ykköstä kaudella 2018, talven aikana täytyy tapahtua suuria muutoksia. Joukkueen kasaaminen täytyy silti aloittaa välittömästi. Pelaajasopimuksia pitää tehdä varsinkin lupaavien junioreiden ja perusvarmojen runkopelaajien kanssa. Myös päävalmentaja pitäisi hankkia. Ja ennen kaikkea: rahakkaat sopimukset on unohdettava. Missä sarjassa HIFK ensi kaudella pelaakaan, seuran tulevaisuuden kannalta tärkeimmät päätökset tehdään tulevien parin kuukauden aikana.

Kauden päätyttyä toimiston porukka alkaa suunnitella stadionhanketta ja pelaajat pääsevät keskittymään palkkatöihinsä ja opiskeluihinsa. Moni HIFK-fani puolestaan kiinnittää katseensa jääkiekon SM-liigaan. Jääkiekon puolella HIFK takoo hyvää taloudellista tulosta vuosi toisensa perään, järjestää laadukkaita koko perheen ottelutapahtumia ja muun muassa rakentaa Kaisaniemeen joulukuuksi 18 000 katsojaa vetävän ulkostadionin juhlaottelua varten. Tietotaitoa HIFK-perheessä riittää siis yllin kyllin. Olisiko viimein aika myös hyödyntää sitä?

 

Kuva: Jetro Valtonen


Byyri.com