JäPS löi yleisöennätyksensä uusiksi – mistä se kertoo, vai kertooko mistään?

Järvenpään Palloseura kohtasi Kouvolan Sudet kauden yhdeksännessä ottelussaan. Kangertelevan alkukauden pelannut isäntäjoukkue onnistui pesemään kasvonsa kiitettävästi lähes kaksituhatpäisen yleisön edessä.

Tuusulanjärven pohjoisrannalla on potkittu Kakkosta nyt yhdeksän perättäisen kauden verran hyvin vaihtelevalla menestyksellä. Noustuaan Suomen kolmanneksi korkeimmalle sarjatasolle vuonna 2010, JäPS on ollut kauden päätteeksi niin putoamisviivan alla kuin kokeilemassa onneaan Ykkösen nousukarsinnoissakin. Voinee joka tapauksessa sanoa, että seura on jo pikkuhiljaa Kakkosen vakionimiä.

Järvenpää, yksi Helsingin monituisista nukkumalähiöistä, on ollut viime vuosina yksi nopeimmin kasvavista suomalaisista kaupungeista, joten potentiaalia ainakin yhtä askelta korkeammallekin sarjatasolle saattaisi kuitenkin tulevaisuudessa löytyä.

Taloudellinen loikka Ykköseen on hankala

Pelkkä asukasluku ei tietenkään ole paikkakunnan jalkapalloilullista potentiaalia mitatessa se kuuluisa Ainoa Mittari. Vaikka Järvenpäästä löytynee lähitulevaisuudessa enemmän väkeä kuin esimerkiksi Kotkasta tai menneinä kausina järvenpääläisille hyvin tutuksi tulleesta Mikkelistä, ovat jälkimmäiset hyvin perinteisiä jalkapallokaupunkeja siinä missä JäPS ei ole välttämättä oman pitäjänsä ehdoton urheilullinen ykkösvetonaula.

Verrattuna pienempien asukaskeskittymien seuroihin verottaa pääkaupunkiseudun joukkueiden yleisöpotentiaalia tietysti myös suurempi määrä muita tapahtumia – urheilu on kuitenkin lopulta viihdettä siinä missä musiikkifestivaalitkin. Mikäli JäPS tai jokin muu samankaltaisista lähtökohdista ponnistava joukkue siis mielii kirkkaimpiin valoihin, on oman tuotteen oltava kunnossa.

Yleisön houkuttelemisen lisäksi pitäisi tietysti pystyä kiinnittämään riittävä määrä sponsoreita ja luomaan riittävän vahva taustaverkosto, jotta valtakunnallisen sarjan vaatimat taloudelliset ponnistukset eivät vaatisi tylyintä veroansa. JäPS ei olisi ensimmäinen seura, joka ajautuu talouskurimukseen haukattuaan liian aikaisin liian ison palan.

Yksi JäPS:n profiilinimistä on hyökkääjä Kron Rexhepi. Kuva: Kristiina Mattila.

Toimivan organisaation kasaaminen vaatii paljon

Tuloksellisesti lupaavan viime kauden jälkeen Järvenpäässä eläteltiin oikeastaan ensimmäistä kertaa tosissaan toiveita mahdollisesta noususta Ykköseen. Vaikka kausibudjetti on vieläkin suhteessa moniin kilpailijoihin hyvin pieni, on taustaorganisaation kehittämisen eteen tehty paljon työtä, ja olosuhteet kaupungissa ovat kehittyneet kohisten – tietyiltä osin.

Uudesta harjoitushallista huolimatta JäPS pelaa kotiottelunsa eittämättä olosuhteiltaan vanhentuneella Järvenpään Keskuskentällä, jonka natisevaan ja kattamattomaan puukatsomoon mahtuu hädin tuskin viittäsataa ihmistä, ja silloinkin sillipurkissa olisi mukavammat oltavat. On selviö, ettei ”stadion” täytä edes Ykkösen vaatimuksia.

On toisaalta totta, että kotiotteluissa keskimäärin kirjattavalle pääluvulle tuokin paikkamäärä yleensä riittää, mutta on vaikea lähteä edes tavoittelemaan korkeampia yleisömääriä, jos otteluympäristö on niiden palvelemiseen ala-arvoinen. Järvenpään kaupungin taloustilanne on toki kaukana kiitettävästä, mutta kentän naapuriin nouseva pesäpallopyhättö lienee jonkinlainen merkki siitä, että olosuhteiden parantaminen on ainakin jossain määrin myös priorisoinnista kiinni.

Tämän epäkohdan korjaamisen eteen järvenpääläinen jalkapalloyhteisö on viime vuosina tehnyt paljon lobbaustyötä, ja pieni toivonkipinä uudesta stadionista on alkanutkin kyteä. Se oli myös varmasti yksi niistä motivaatiotekijöistä, joiden ajamana JäPS lähti luomaan viime keskiviikon ottelutapahtumaa.

Oman seurabrändin näkyvyyttä lisäämässä

Vaikka kausi ei ole ennättänyt vielä edes puoliväliin, on JäPS:n urheilullinen menestys jäänyt kauas toivotusta. Vielä ennen keskiviikkoa järvenpääläiset löysivät itsensä putoamisviivan alapuolelta, joten nousuhaaveita voinee jo tässä vaiheessa pitää pitkälti kuopattuina. Edellytykset uudelle yleisöennätykselle eivät siis olleet parhaat mahdolliset.

Keskiviikon tapahtumaa lähdettiin luomaan yhteistyössä valtakunnallista näkyvyyttäkin innovatiivisuudellaan ansainneen paikallisen Citymarketin kanssa. Inspiraation lähteenä lienee ollut Mikkelin Palloilijoiden samaa kaavaa noudatellut spektaakkeli viiden vuoden takaa, joka veti ”Urskin” lehterit pullolleen.

Järvenpään keskuskentällä toimi kesäkuisen ottelutapahtuman yhteydessä esimerkiksi parturi. Kuva: Kristiina Mattila.

Myös perheen pienimmille riitti puuhaa. Kuva: Kristiina Mattila.

Tavoitteena oli tuoda seuraa erityisesti sellaisten paikallisten tietoisuuteen, jotka eivät välttämättä muuten otteluihin juuri eksy, ja näin kenties saada uusia vakiokävijöitä ja ylipäätään nostaa jalkapallon näkyvyyttä kaupungissa.

JäPS:n pääsponsoreihin kuuluvan Citymarketin isännöimä ottelutapahtuma otettiin puheeksi seuran taustoissa jo viime vuonna.

– Asia nousi ensimmäisen kerran esille alkusyksystä 2018, kun aloitimme keskustelut Citymarketin kanssa. Konkreettinen ideointi aloitettiin helmikuussa, ja konsepti oli valmis huhtikuussa. Touko- ja kesäkuu sitten tehtiin varsinaisia valmisteluja, JäPS:ssä sekä pelaajan että puuhamiehen roolia toimittava Tuomas Kyytsönen kertoi Keski-Uusimaa-lehdelle.

Vapaaehtoisvoimin yhdenkin normaalista poikkeavan tapahtuman rakentaminen on siis aikaa vievää puuhaa – Kyytsönen toteaa JäPS-talkoolaisilta kuluneen koko prosessin maaliin viemiseen jopa 50 henkilötyöpäivää. Toisaalta tuo luku olisi hänen mukaansa merkittävästi pienempi, jos edes perusfasiliteetit, kuten vessat, ja tarvittavat sähköt olisivat kunnossa. Keskuskentän puutteissa ei ole siis kyse pelkästään katsomo-olosuhteista.

Entinen yleisöennätys jäi kauas taakse

Ennen keskiviikkoa tiettävästi suurin Järvenpäässä järjestetyssä jalkapallo-ottelussa nähty yleisöryntäys oli noin viidentoista vuoden takaa, kun Pietarsaaren Jaroa oli saapunut seuraamaan tuhatkunta silmäparia. Tuo lukema onnistuttiin Susia vastaan lähes tuplaamaan – lopullinen kirjattu katsojamäärä oli 1818.

Kakkosessa on toki nähty isompiakin lukemia, mutta järvenpääläissilmin luku oli varsin tyydyttävä, ja samaa mieltä oli myös ottelun isännöinyt Citymarket. Perhetapahtumana brändättyyn otteluun oli tuotu lapsien viihdykkeeksi pomppulinna ja temppurata, joiden herättämän nälän saattoi tyydyttää esimerkiksi muurinpohjaletuilla. Vanhempaan makuun löytyi puolestaan useampi anniskelualue.

Todellinen yleisömagneetti lienee kuitenkin ollut paikalle saapuneiden kesken arvottu skootteri, jonka Citymarket kustansi tapahtumaan. Sen nappasi mukaansa JäPS-juniori Joel Anttila, joka joutuu odottelemaan laillista mopoiluikää vielä tovin.

Ottelu Kouvolan Susia vastaan oli JäPS:lle melkoinen menestys niin kentällä…

 

…kuin yleisömäärässäkin mitattuna.

Voi sitä myös näinkin menestyä. Kuvat: Kristiina Mattila.

Vaikka tapahtumalla kiistatta onnistuttiin tuomaan seuraa uusien ihmisten tietoisuuteen, on tietysti vielä mahdotonta sanoa, miten konkreettisesti vastaavat poikkeustilaisuudet lopulta kehittävät seuran toimintaa tai ylipäätään innostavat ihmisiä lajin pariin. Ilmaistapahtuma on sekin tietysti aina ilmaistapahtuma, vaikka ottelun seuralle ansaitsema näkyvyys menetetyt lipputulot varmasti kuittasikin.

Sekin lienee selvää, että iso osa yleisöstä ei saapunut seuraamaan itse ottelua, mutta siinä ei ole automaattisesti mitään vikaa. Kenties kotijoukkueen taululle latomat 6-1-lukemat onnistuivat osoittamaan epäilijöille, että kotimainen jalkapalloviihdekin voi todella olla viihdettä, vaikka se ei Mestareiden liigan tasolle yltäisikään. Jalkapallopuritanistit saattavat ja saavat olla eri mieltä, mutta subjektiivisista lähtökohdista tällaisia tapahtumia kaipaisi kansalliseen jalkapalloon lisää.

Kirjoittaja pelaa silloin tällöin, mutta istuu pääasiassa penkillä Järvenpään Palloseurassa.

Artikkelin pääkuva: Kristiina Mattila.



Byyri.com