Huuhkajat jo toisen kerran vuoden sisään viimeiseen lohkokamppailuun tavoitteet täytettynä.
Yhden yön juhlineena ja kaksi nukkuneena lähtevät Huuhkajat tämäniltaiseen EM-karsinnat päättävään Kreikka-otteluun Ateenan Olympiastadionilla. Karsintataipaleen panokseton päätöskamppailu on meille jo rutiinia, mutta ensimmäistä kertaa suomalainen jalkapalloväki valmistautuu viimeiseen karsintailtaan portin toisella puolella.
Illan vastustaja Kreikka on voittanut kaksi edellistä otteluaan. Kotivoitto Bosnia-Hertsegovinasta ja perjantainen vierasvoitto Armeniasta olivat omiaan keräämään kreikkaisen jalkapallon itsetunnon rippeitä kasaan. Kreikkalaisten karsintataival ajautui kesäkuussa väärille urille, kun helleenit kärsivät kotitappiot Italialle ja Armenialle. Tampereella oli syyskuussa puikoissa uusi mies, mutta hollantilaisen John van´t Schipin aikakausi alkoi karmeasti, kun Suomi-tappiota seurasi vähintäänkin nöyryyttävä tasapeli Liechtensteinia vastaan kotiyleisön edessä.
Viimeiset ottelut ovat kuitenkin osoittaneet, että Kreikassa on osattu tehdä oikeita reagointeja vaikeuksien keskellä. Kaikesta huolimatta Ateenaan saapuneet suomalaiskannattajat tulevat vastaamaan aavemaisen tyhjän stadionin tunnelmasta. Maajoukkueesta on tullut kreikkalaisen jalkapalloilun häpeäpilkku ja yleisö on äänestänyt jaloillaan. Kesän 2004 Euroopan mestaruuden aikaansaama huuma tuntuu Ateenassa yhtä kaukaiselta kuin bysanttilaisen aikakauden kukoistus.
Voittamalla Suomen Kreikka varmistaisi karsintalohko J:n kolmospaikan. Sijoituksella ei lähtökohtaisesti ole mitään merkitystä, mutta pettymykseen päättyneen karsinnan päättäminen kolmeen perättäiseen voittoon toisi ripauksen kaivattua uskottavuutta kreikkalaiseen jalkapalloon.
Huuhkajilla riittää panosta illan pelissä
Miten päävalmentaja Markku Kanerva lähestyy Kreikka-peliä? Tämä on se olennaisin kysymys maanantai-illasta. Perjantaina voittomaalista vastannut Jasse Tuominen sekä Albin Granlund parantelevat tänään vammojaan. Toppari Paulas Arajuuri on hiljattain toipunut loukkaantumisestaan ja pelasi Kyproksen liigassa ottelun juuri ennen Liechtenstein-peliä. Myös kapteeni Tim Sparv on kärsinyt kolhuja. Antaako Kanerva heille automaattisesti lepoa ja onko tulossa kokeiluja? Kanerva vihjaili ainakin sunnuntaina, että Brescian maalivahti Jesse Joronen astelisi Ateenassa tolppien väliin.
Syyskuinen Kreikka-voitto Ratinan stadionilla perustui malttiin. Suomi jaksoi jauhaa ja luotti siihen, että Kreikka tekee jossain vaiheessa sen ratkaisevan virheen. Tämä virhe nähtiin toisella jaksolla, kun Panathinaikosin keskikenttämies Dimitrios Kourbelis nakkasi Glen Kamaran rangaistusalueen rajalla kumoon ja pallo vietiin pilkulle. Teemu Pukki ei antanut pisteeltä armoa ja Kreikka oli riisuttu aseista.
Suomi lähtee tänään käsittämättömästi toistamiseen vuoden sisään pelaamaan ottelua sen jälkeen, kun itse tavoite on jo saavutettu. Viime vuoden marraskuussa Huuhkajat hävisi vieraissa juurikin Kreikalle Albin Granlundin omalla maalilla, mutta tämä tulos riitti varmistamaan Nations Leaguen lohkovoiton. Tätä seurasikin päivälleen vuosi sitten ulospuhallus Budapestissa tavoitteiden täytyttyä.
Tämä ottelu on taatusti Kanervan aivojen muistilohkossa eikä hän salli vastaavaa toista kertaa tapahtuvaksi. Kisapaikan varmistumisen jälkeen panosta kuitenkin riittää. Ensinnäkin suomalainen jalkapalloilija on ensimmäistä kertaa siinä tilanteessa, että hän antaa näyttöjä arvokisoihin. Toisekseen viikonlopun aikana on käyty laajaa spekulaatiota siitä, miten Kreikka-pelin lopputulos voi vaikuttaa Suomen tulevaan alkulohkoon ensi kesän EM-kisoissa. Voiko Suomi voitolla nousta niin kutsuttuun kolmoskoriin ja saada näin yhden ennalta hieman heikomman joukkueen alkulohkoon?
Kysymys on monimutkainen ja koska vastausta siihen pyrkii nyt kirjoittamaan henkilö, joka yritti aikanaan lukiossa kolmesti lyhyen matematiikan geometrian kurssista läpi tässä kuitenkaan kertaakaan onnistumatta, pyritään yksinkertaisuuteen.
Mitä me tiedämme varmaksi? Sataprosenttisen varmoja koristaan voivat olla vain Belgia, Italia, Kroatia, Venäjä ja Itävalta. Kaksi ensimmäistä maata päätyvät ykköskoriin, Venäjä sekä Kroatia löytyvät kakkosesta ja Itävalta kolmosesta. Suomi voi voitolla nousta kolmoskoriin, mutta se ei ole pelkästään omissa käsissä, vaan riippuvainen myös Wales–Unkari-ottelun tuloksesta. Jalkapallomedia We Global Football on laskenut Suomen kolmoskorin todennäköisyydeksi 42,2%. Tämän mukaan Suomi olisi siis 57,8%:n todennäköisyydellä neloskorin joukkue.
Mitä neloskori sitten käytännössä tarkoittaisi? Kisoja pelataan 12 eri maassa ja nämä maat saavat automaattisesti alkulohkon pelejä kotikaupunkeihinsa. Tietyt maat eivät voi tulla arvotuksi samaan alkulohkoon maailmanpoliittisen tilanteen vuoksi. Esimerkiksi paikkansa jo kisoihin varmistaneet Ukraina ja Venäjä eivät voi päätyä samaan alkulohkoon. Hommaa ovat sekoittamassa myös mahdolliset isäntämaat, jotka saattavat nousta vielä keväällä Nations Leaguen polun kautta kisoihin. Nämä huomioidaan jo marraskuun viimeisen päivän lohkoarvonnassa.
Liikkuvia paloja ei jää enää siis lopulta kovin paljoa jäljelle. Jos Suomi häviää Kreikalle, on se varmuudella neloskorin joukkue. Huuhkajia kutsuisi tuolloin mitä suurimmalla todennäköisyydellä Lohko B eli Kööpenhaminan ja Pietarin lohko. Unkarin ja Walesin tiistai-iltaisen ottelun lopputulos voi kuitenkin vielä liikutella Unkarin lisäksi myös Suomea. Näin Suomen vaihtoehdot laajenisivat B-lohkon lisäksi F-lohkoon eli Müncheniin ja Budapestiin. Voittamalla Kreikan Suomi pitäisi siis yllä mahdollisuuden kolmoskoriin ja samalla aitoon arvontaan sijoittelun sijaan.
Kuvat: Arno Hämäläinen
