20- ja 21-vuotiaat Alex Bradley ja Hugo Keto ovat lupaavimpia nuoria suomalaisia Iso-Britanniassa. Käykäämme hieman läpi, miten kahden mainitun poikamaajoukkuepelurin ensimmäiset kaudet miesten peleissä oikein sujuivat.
Alex Bradley on kahdesta otsikon nimestä varmasti se suomalaisten jalkapallofanien keskuudessa tuntemattomampi nimi. Se ei ole yllätys, sillä mies on syntyjään englantilainen eikä ole tiettävästi koskaan asustanut Suomen maaperällä.
Bradley – kotkalaisen äidin poika – on ollut kirjoilla Valioliigaa vielä keväällä 2018 pelanneessa West Bromwich Albionissa jo aivan pikkupojasta saakka. Ovet emoseuran edustukseen eivät kuitenkaan vielä tähän mennessä ole olleet kuin korkeintaan raollaan, joten Bradley suuntasi juuri päättyneen kauden alussa Englannin neljän korkeimman sarjatason ulkopuolelle hakemaan ensimmäisiä minuuttejaan miesten peleistä.
Nopea hyppy ylemmäs
Lainapesti National Leaguessa pelaavassa Havant & Waterloovillessä sujui ilmeisen kiitettävästi, sillä seuran riveissä syntyneen kahden osuman lisäksi Bradley onnistui herättämään kolmannella sarjatasolla eli ykkösliigassa päättyneellä kaudella yhdeksänneksi sijoittuneen Burton Albionin huomion. Vaikka WBA:n riveissä minuutteja ei vielä olekaan kertynyt, pääsi Bradley siis jo debytoimaan ainakin yhden Albionin paidassa.
Bradleyn siirtopaperit Burtoniin saatiin kirjattua vasta talven siirtoikkunan viimeisenä päivänä. Burtonia luotsaava seuralegenda Nigel Clough – edesmenneen valmentajasuuruus Brian Cloughin keskimmäinen lapsi – päätti antaa nuorukaiselle mahdollisuuden parin päivän mittaisen onnistuneen testijakson jälkeen. Suomen U19-poikien maajoukkueleirillä ennen kauden alkua antamassaan haastattelussa Bradley povaili lainaa League 2 -tasolle, joten Burton-siirto saattoi ylittää miehen omatkin odotukset.
Kaksijakoinen debyyttikausi liigatasolla
Ei ole poikkeuksellista, että ensimmäisiä lainapestejään alemmilta sarjatasoilta hakevat nuoret pelaajat jäävät vähälle vastuulle, kun valmentajat luottavat mieluummin kokeneempiin sarjajyriin kovien paineiden alaisena. Bradleyn Burton-vierailu vaikutti alkuun noudattelevan samaa kaavaa.
Kokoonpanon ulkopuolelle Bradleyta ei sentään jätetty välittömästi siirtoa seuranneen Oxford-ottelun jälkeen kertaakaan, mutta kunnollista näytönpaikkaa WBA-kasvatti sai odottaa aivan viimeisille kierroksille.
Hajaminuutteja – yhteensä vaivaiset 15 – Bradleylle oli kertynyt ennen kolmanneksi viimeisen kierroksen Southend-vierailua vain viidessä ottelussa, mutta loukkaantumisten myötä mies pääsi mainitussa kamppailussa esittelemään osaamistaan jo avausjaksolla. Seuraavan ottelun Bradley joutui jälleen seuraamaan kokonaan penkin puolelta, mutta viimeisellä kierroksella vastuuta kertyi toisen puoliskon verran, ja mies kiittikin kaventamalla Peterborough’n vieraana pelin 2-1:een.
Suomen juniorimaajoukkueissa pelannut @AlexBradley16 teki viikonloppuna Englannissa ensimmäisen League One -maalinsa! Ehkä U21-Huuhkajiin? 😉
Lisää Bradleysta ja muista suomalaisonnistujista: https://t.co/jgWUMql8zD #huuhkajat pic.twitter.com/YhYOxOHag9
— BYYRI (@Byyri) May 6, 2019
Minuuttien vähäisyydestä huolimatta kauden saldona oli siis kuitenkin avausosuma suhteellisen kovalla sarjatasolla. Yhdistettynä Cloughin ottelunjälkeisiin kehuviin kommentteihin, voinee Bradleyn ensikosketusta miesten sarjapeleihin pitää onnistuneena.
Ensi kauden suunnitelmat vielä avoinna
Jo ennen kauden päätöstä Bradley oli kiitellyt Baggies-organisaatiota menneistä vuosista vuolaasti omalla Twitter-tilillään, joten WBA-uran päättymistä voinee pitää melko pitkälti varmana. Onkin erityisen mielenkiintoista nähdä, mikä miehen seuraava etappi on siinä vaiheessa, kun emo-organisaation näkemykset eivät ole enää taustalla vaikuttavana tekijänä.
Keväänä aikana tutuksi tulleeseen Burton Albioniin jääminen lienee yksi todennäköisimmistä – ja parhaista – vaihtoehdoista. Mikäli kyseinen skenaario miellyttää Bradleyta itseään, voinee sitä pitää melko varmana, sillä kauden päätöksen jälkeen antamiensa kommenttien perusteella Clough pitäisi miehen mielellään Staffordshiressä. Burton-luotsi lupaili Bradleylle ensi kaudeksi vastuuta vähintään penkiltä, mikäli mies päättää seuraan jäädä:
”Olin todella iloinen Alex Bradleyn ensiosumasta – hän oli pirteä ilmestys toisella puoliajalla.”
”Hän on ollut kärsivällinen tällä kaudella. Toivomme, että hän on täällä myös ensi vuonna.”
”[Bradleyn] maali ei itsessään merkitse vielä mitään, mutta hän on mielestäni näyttänyt olevansa tarpeeksi hyvä ensi kauden kokoonpanoomme”, Clough vapaasti suomennettuna kertasi medialle Peterborough-ottelun jälkeen.
Myös Keto lähti etsimään uusia haasteita
Hugo Keto lienee keskimäärin Suomessa hieman Bradleyta tutumpi nimi, vaikka minuutteja virallisista sarjoista ei ole kertynyt sen enempää kuin jälkimmäisellä. Se ei ole kuitenkaan ihme, sillä Keto siirtyi jo neljä vuotta sitten pelaamaan Arsenalin juniorijoukkueisiin, ja vastaavan kokoluokan organisaatioissa kentälle asti pääsevät suomalaislupaukset herättävät ymmärrettävästi kiinnostusta täällä Härmässä.
Arsenal-ura tuli Kedon osalta päätökseen noin vuosi sitten, joten maalivahti päätti lähteä hakemaan uutta potkua uralleen Lontoon ulkopuolelta. Jalkapallotaipaleen seuraava pysäkki löytyi Englannin kanaalin rannalta, kun Keto veti nimet paperiin Brighton & Hove Albionin kanssa – jokin kyseisessä nimipäätteessä ainakin kahta tämän katsauksen peluria viehättää.
Valioliigaorganisaatio osoittautui kuitenkin ainakin peliajan kannalta liian haastavaksi osoitteeksi, joten Kedon oli Bradleyn tavoin löydettävä minuutteja jostain muualta. Lainakohteeksi valikoitui jokseenkin eksoottinen Irlannin liiga.
Vähälle vastuulle Waterfordissa
Irlannin liiga ei kokonaisvaltaiselta tasoltaan ole sen kummempi kuin kotoinen Veikkausliigamme, ja UEFAn eurooppalaisten liigojen vertailutaulukossa sarjat sijoittuvatkin tällä hetkellä sopuisasti peräkkäisille sijoille. Voinee siis väittää, että suurin osa Kedon uraa seuranneista odotti, että Waterfordista jos jostain löytyisi varmasti peliaikaa vastaavalla ansioluettelolla liikkeellä olevalle nuorelle maalivahdille.
Toisin kuitenkin kävi, sillä Keto on päässyt Irlannissa maalinsuulle vain kahdessa ottelussa, kerran liigacupissa ja kerran pääsarjan puolella. Kedon kevät Kaakkois-Irlannissa on siis ainakin ulkoapäin tarkasteltuna ollut tähän mennessä yksiselitteinen pettymys.
Tällä hetkellä Aitricity Leaguen seitsemänneltä (kymmenestä joukkueesta) sijalta itsensä löytävä Waterford ei varsinaisesti kuulu edes Irlannin ”suuriin”, joten on vaikea uskoa, että kilpailu seuran sisällä on Englantiin verrattuna ollut järin intensiivistä.
Toisaalta on toki totta, että maalivahteja ei kentälle mahdu kerralla yhtä enempää, joten nuoren ja kokemattoman veräjänvartijan on varmasti kenttäpelaajaa vaikeampi murtautua pelaavaan kokoonpanoon. Ainoassa pelaamassaan sarjaottelussa Keto onnistui pitämään nollapelin tuolloista sarjakärki Bohemiansia vastaan, joten on vaikea nähdä, että pelaamattomuus olisi tiivistynyt pelkästään pelillisiin asioihin. Kautta on vielä jäljellä, mutta koska vastuuta ei ensimmäisen yrityksen jälkeen ole siunaantunut edes cup-kilpailujen puolella, on vaikea nähdä, että kelkka kääntyisi.
Bradleysta poiketen Keto palannee lainan päätteeksi Brightonin riveihin, joten uusi lainasiirto lienee ensi kauden osalta todennäköisin vaihtoehto. Irlantiin mies tuskin toista kertaa lähtee.
