Noin 520 miljoonaa vuotta sitten meteoriitti törmäsi alueelle, jossa sijaitsee Sundomin kylä. Kraatteri tunnetaan nykyään nimellä Söderfjärden, ja se on sekä geologien että ornitologien suosima tutkimuspaikka.
Seitsemän kilometrin päässä Söderfjärdenistä pelaa kotiottelunsa Sundom IF, joka on oman kylänsä ilmentymä: joukkue seisoo omilla jaloillaan, ja on emäkaupungilleen Vaasalle sekä kumppani että vastavoima.
Isot miehet, pienet pelit
– Sundom on vastustajalle kova paikka.
Näin toteavat ykskantaan sekä edustusjoukkueen joukkueenjohtaja ja pitkän linjan siffiläinen Robert Selänniemi että Andreas Björk, joukkueen valmentaja ja jalkapallojaoston puheenjohtaja.
Andreas on kotimaisen jalkapallon ystäville tuttu nimi muun muassa IFK Mariehamnista ja Vasa IFK:sta. Pitkän uran tehnyt vaasalainen hyökkääjä-keskikenttäpelaaja on virallisesti “lopettanut” peliuransa, mutta on tälläkin kaudella “joutunut” kentälle.
– Pelasin puolitoista ottelua maalissa, kun molemmat maalivahtimme olivat loukkaantuneena, Andreas kertoo virnuillen.
Edustusjoukkueen miehistössä on toinenkin kiinnostava nimi, joka ei kuitenkaan esiintynyt 11.8. pelatussa ottelussa Vaasan Pallo-Veikkoja vastaan: walesiläinen Richard Dorman muistetaan SJK:sta. Sundomissa Dorman on pelannut vuodesta 2019, mutta samaan aikaan toiminut valmentajana ja nykyään teknisenä johtajana Seinäjoella.
Mikä saa pienen kyläseuran houkuttelemaan pelaajia, joilla taistellaan Lännen Kolmosen mestaruudesta vuodesta toiseen?
Sundom kasvaa ja keskiluokkaistuu
Jotta kysymykseen voisi vastata kattavasti, pitää Sundomia tutkia muutenkin kuin jalkapallon kannalta.
Vuoden 1974 kuntaliitoksessa entinen Sulvan kunta jaettiin kahtia Vaasalle ja Mustasaarelle. Sundom kuului läntisiin Vaasaan liitettyihin alueisiin. Vuonna 1976 valmistui Myrgrundin silta, joka yhdisti entisen Sulvan alueet Vaasan keskustaan.
Sundomissa alkoi 1980-luvulla vakaa 10 prosentin vuosittainen väestönkasvu, joka on kaksinkertaistanut asukasmäärän kylässä. Muuttajat ovat yleensä perheitä.
– Moni Sundomiin muuttanut on Vaasan energiaklusterin työntekijä, Andreas ja keskusteluun liittynyt seuran yleismies Markus Ljungkvist selittävät.
Alle kymmenen kilometrin päässä kaupungin keskustassa pääsee elämään ja pelaamaan kuin maaseudulla. Sundom IF houkuttelee kylämeinigillään myös pelaajia, jotka asuvat muualla.
Toden totta Sundomissa on kosolti tervettä kotiseutuylpeyttä. Paikallista mielenmaisemaa kuvailee sundomilainen laulaja Hans Martin kappaleessaan “Hejja Sååndom”:
– Meillä on nykyään myös kaksi uutta laulua, jotka meidän pelaaja Jesse Kankanpää on tehnyt parin muun pelaajan kanssa, Andreas esittelee jälkeenpäin sähköpostilla.
Hyvämaineinen kyläseura
– Me pelataan nopeaa, kovaa ja suoraviivaista peliä. Se sopii meidän kotikentälle, Andreas analysoi.
Sundom Arena on sympaattinen jalkapallopyhättö: nurmi on hyvin hoidettu ja vanha katsomorakennus koristeltu SIF:n logoilla. Katsomorakennus sisältää pukukopit ja saunan, joka lämpiää pelien jälkeen; vierasjoukkue käy ensin, Sundom IF sen jälkeen.
SIF:in tekemiseen kuuluu olennaisesti hauskanpidon ja tosissaan pelaamisen yhdistäminen. Joukkueessa vaalitaan hyvää ilmapiiriä, vaikka ottelu hävittäisiin. Saunailtoja ja muuta yhteistä tekemistä järjestetään myös pelaajien kesken. Harjoituksia on kaksi kertaa viikossa, mikä myös sopii useammalle seuraa harkitsevalle pelaajalle paremmin.
– On tärkeää, että matsien ja treenien jälkeen voi istuskella saunassa pelaajien kanssa, Andreas korostaa.
Monelle pelaajalle SIF on täydellinen vaihtoehto, koska se pelaa alueen kovinta alasarjaa, mutta ei tavoittele suurempia areenoita. Se on voittanut Kolmosen kahdesti, mutta kieltäytynyt noususta molemmilla kerroilla.
Seura tulee toimeen sillä, mitä sille tarjotaan. Kolmosessa on tällä kaudella neljä vaasalaista seuraa, eli vaihtoehtoja kaupunkiin saapuvalle pelaajalle on. Samalla on tarjolla kilpailu Vaasan epävirallisen ykkösseuran tittelistä. Tästä kilpailusta lisää myöhemmin.
Sundom IF:llä on näkyvyyttä myös paikallislehdissä.
– Vasabladet kirjoittaa paljon kolmosdivarista, myös meidän peleistä, haastateltavat kehuvat.
Muutama pelaaja nykyisestä kokoonpanosta asuu Sundomissa, mutta valtaosa pelaajista on muualta Pohjanmaalta. Ottelussa Vaasan Pallo-Veikkoja vastaan maalinteossa onnistui esimerkiksi aiemmassa jutussani Kaskö IK:lle maaleja tehnyt Bekir Kadic.
Katsojamäärä on tasainen läpi kauden. Otteluissa käy joitain kymmeniä katsojia, pääosin perheitä ja muita kyläläisiä. On tavallista, että pelin aikana viereiseen tekonurmikaukaloon käynnistyy lasten spontaanit pelit.
Kotikenttä on rakennettu talkoilla, jotka muutenkin pyörittävät Sundom IF:ää. Pienellä seuralla ei ole työntekijöitä, ja rahaa edustusjoukkueen toimintaan saadaan pääasiassa ottelutapahtumien järjestämisestä.
Epätavallisempi tapa kerätä varoja on myydä sponsoritilaa seinäkalentereihin, joiden kuvituksissa esitetään sundomilaisia maisemia. Kalenteri jaetaan ilmaiseksi kaikille kotitalouksille Sundomissa.
Aiemmin Sundomissa Långskäretin kalasatamassa on järjestetty Långskärsdansen, joka oli parhaimmillaan iso lavatanssitapahtuma. Järjestäminen loppui kymmenen vuotta sitten osallistujakatoon, mutta jälleen viime vuodesta alkaen Långskäretissä on tanssittu.
Koronapandemian alkamisen jälkeen Vaasassa järjestettiin perinteiset vappujuhlat, joihin kuuluu perinteiset vappuajot. Syksyllä kotikenttää vastapäisellä nuorisotalolla on takakonttikirppari Loppisrace.
– Ja onhan täällä myös laskettelukeskus Öjberget, Andreas naurahtaa.
Wasa Fotbollsakademi
Sundomissa pelataan myös juniorijalkapalloa, mutta kirjoittaja kokee parhaakseen tehdä selvityksen tilanteeseen juurta jaksain.
Sundom IF on mukana Wasa Fotbollskademissa, jota olivat SIF:n kanssa perustamassa BK-48 ja Vasa IFK Vaasasta ja I-JBK, FC Kuffen ja Solf IK Mustasaaresta. Yhteistyöseura perustettiin vuonna 2015.
Näiden seurojen kaikki noin 1500 junioria aina 19 ikävuoteen saakka pelaavat WFA:ssa. WFA pelaa kotipelinsä ympäri Vaasaa ja Mustasaarta, myös Sundomin kentällä.
Kaikki edellä mainituista seuroista on aikoinaan perustettu omalle alueelleen, mutta koska kaikilta alueilta ei välttämättä löydy tarpeeksi pelaajia ikäluokan joukkuetta varten, tarve yhteistyölle on ollut ilmeistä.
WFA:n ajatus on selkeä: jokainen pelaaja saa oman tasoisia pelejä laadukkaassa valmennuksessa. WFA:n sivuilla esitellään yksityiskohtaisia suunnitelmia pelaajapoluista. Seurayhdistys tarjoaa mahdollisuuksia myös valmentajille järjestämällä valmentajakoulutusta. Huomionarvoista on, että muilla Vaasan seuroilla on omat juniorijoukkueensa, vaikka pelaajia ei välttämättä kaikkiin ikäluokkiin olekaan. Sundom IF siis käytännössä on, kuten todettiin, vastavoima ja yhteistyökumppani.
Paras kiistakumppani
Haastateltavat nostavat FC Kiiston SIF:n tärkeimmäksi vastustajaksi. Kiisto on SIF:n tapaan perinteikäs Kolmosen kärkiseura, ja osa SIF-pelaajista pelaa talvisin keltapaidassa futsalia.
Eroja voi hakea joukkueiden toimintatavasta: Kiisto on harrastanut 2010-luvulta saakka hissitoimintaa Kolmosen ja Kakkosen välillä ja pelaa ottelunsa Hietalahden uudenkarhealla Elisa Stadionilla.
Kuten jutussa on käynyt ilmi, Sundom ja sen edustusseura SIF identifioituvat vahvasti omaksi jutukseen: entisessä kalastajakylässä asuu Vaasaan yhdistyttyäänkin oma, ruotsinkielinen yhteisönsä.
Tästä kylämeiningistä ei haluta pois monesta syystä. Kakkosessa joukkueen budjetti pitäisi moninkertaistaa. Tukijoita toimintaan luultavasti löytyisi, mutta sitoutuneiden pelaajien etsiminen olisi vaikeaa.
On myös eräs tärkeämpi symbolinen seikka. Sundom Arena ei täyttäisi Palloliiton vaatimuksia stadionin suhteen, mikäli joukkue pelaisi valtakunnallista sarjaa, eli kotikenttä mitä luultavimmin vaihtuisi silloin Hietalahteen.
– Jos me mentäisiin Elisalle, ei olisi enää Sundomia, Andreas Björk paaluttaa.
