Brexit pistää maailman seuratuimman jalkapallosarjan uusiksi

Britannian vielä epävarma EU-ero astuu mahdollisesti voimaan maaliskuun lopussa. Lähestyvän brexitin epävarmuus näkyi jo tammikuun siirtoikkunassa, jolloin Valioliigassa liikkui vähiten rahaa vuosikausiin vastaavaan aikaan verrattuna. Kukaan ei osaa sanoa tarkasti mitä maailman seuratuimmalle jalkapallosarjalle tapahtuu brexitin jälkeen. Byyri listasi kuitenkin asioita, mitä voi olettaa nyt tiedossa olevien asioiden pohjalta tapahtuvaksi.

Työlupa kaiken keskiössä

Yksi brexitin vaikeimmista kysymyksistä on työluvan vapaan liikkumisen muutokset. Englannin Valioliigasta on tullut globaali sarja, jonka pelaajat tulevat laajalla kirjolla ympäri maailmaa. Brexitin toteutuessa ulkomaalaisille pelaajille napsahtavat poikkeuksellisen tiukat säädökset Valioliigassa pelaamiseen.

Vaatimuksia on jo nyt olemassa EU-alueen ulkopuolelta tuleville pelaajille, mutta pian vastaavat saattaisivat koskea kaikkia Britannian ulkopuolelta saapuvia pelaajia.

Nykyisellään työluvan saa, jos kuuluu maajoukkueensa vakiopelaajiin. Vakiopelaaja on puolestaan määritelty tiukan kaavion mukaan, joka muodostuu FIFA:n rankingin perusteella.

FIFA-rankingissa sijoilla 1-10 olevien maiden pelaajan on pitänyt pelata viimeisen kahden vuoden aikana 30% maansa maaotteluista saadakseen työluvan. Rankingissa sijoilla 11-20 olevan maan kansalaisen vastaava lukema on jo 45%, sijoilla 21-30 60% ja FIFA-rankingin sijoilla 31+ olevan pelaajan tulee olla pelannut peräti 75% maansa maaotteluista varmistaakseen työlupansa.

Yllä olevasta voidaan tehdä jo välittömästi päätelmä, että alaikäisten pelaajien hankkiminen tulisi päättymään kuin seinään. Työlupakriteerien täyttyessä työlupa annetaan tapauskohtaisesti vuodeksi tai kahdeksi. Kyseisen ajanjakson jälkeen tarkastellaan uudestaan, täyttääkö pelaaja yhä mainitut ehdot.

Käytännössä tämä siis päättää ainakin Liverpoolin managerin Jürgen Kloppin itkemisen Kansojen liigan järjettömyydestä.

Klopp tulisi rukoilemaan, että Virgil Van Dijk ja Georginio Wijnaldum tulevat yhä valituksi maajoukkueeseen, eikä kumpikaan keksisi päättää maajoukkueuraansa. Jos nykyisiä säädöksiä tulkittaisiin pilkulleen, niin esimerkiksi nykyisin Los Angelesissa palloileva Zlatan Ibrahimovic ei täyttäisi työluvan ehtoja, jos jostain syystä haluaisi siirtyä nyt vaikkapa Watfordin joukkueeseen.

Yksi tapa saada työlupa edellä mainittujen ehtojen ulkopuolelta on siirtokorvauksen tai palkan suuruus, jolla voidaan osoittaa että työntekijällä, eli tässä tapauksessa pelaajalla, on sellaista erityisosaamista mitä sumujen saaren pelaajilta ei itsessään löydy.

Tämä saattaa siis johtaa nykyistäkin mielipuolisempaan kulutusjuhlaan Valioliigassa ja juuri näistä ehdoista Valioliiga käykin tällä hetkellä mitä suurimmalla todennäköisyydellä kovaa käden vääntöä kulisseissa. EU-alueen pelaajille yritetäänkin tällä hetkellä sorvata erityisehtoja tai vähintäänkin siirtymäaikaa. Jos EU-alueen pelaajien työluvat tulkitaan nykyisten sääntöjen mukaan, on sillä todella iso vaikutus Valioliigaan.

Saadaksemme enemmän konkretiaa työluvan vaikutuksesta joukkueiden kokoonpanoon, otetaan tarkempaan tarkasteluun 2.3.2019 pelattu Valioliigan huippuottelu Manchester Cityn ja Arsenalin välillä. Joukkueet lähtivät otteluun seuraavilla kokoonpanoilla:

 

Manchester Cityn avauskokoonpanosta työluvan ehtoja ei täyttäisi Aymeric Laporte eikä Ilkay Gundogan. Arsenalin puolella vaikutukset olisivatkin sitten jo isompia. Bernd Lenolla, Nacho Monrealilla, Shkodran Mustafilla, Matteo Guendouzilla ja Alexandre Lacazettella jäävät työlupaan vaadittavat kriteerit täyttämättä.

Vaikutukset muualle

Oletetaan, että Valioliiga saa sovittua itselleen hyvät erityisehdot brexitin suhteen. On kuitenkin yksi asia mihin suuren ja mahtavan Valioliigan mahtikaan ei ylety. Se on punnan heikkeneminen. Vaikka brexit tapahtuisi kuinka hallitusti, tulee punnan kurssi syöksymään pahasti suhteessa euroon.

Valioliigatason pelaajat ovat yhä enemmissä määrin palkkasotureita, joille on siis tärkeää missä valuutassa palkka tullaan maksamaan. Punnan heikkeneminen sataa siis suoraan La Ligan, Bundesliigan, Serie A:n ja Ligue 1:n laariin.

Valioliigan valovoiman kannalta tämä ei ole tietenkään hyvä asia, mutta globaalisti parhaiden pelaajien jakautuminen tasaisemmin eri sarjoihin voi tehdä hyvää lajille. Britannian sisäisesti Valioliigan isojen erot pienempiin kasvaisivat sarjan sisällä ja samalla myös kuilu alempiin sarjoihin. Tämä lähinnä sen takia, että yhä suuremmiksi kasvaviin siirtosummiin on varaa ainoastaan suurimmilla ja kauneimmilla.

Jos lähdetään tarkastelemaan brexitiä enemmän positiivisen kautta, niin globaalin kilpailun kiristymisen lisäksi suurin voittaja tulee olemaan Englannin maajoukkue, kun englantilaisten pelaajien käyttöaste ja arvo markkinoilla kasvaa. Samalla myös juniorituotantoon tullaan kiinnittämään yhä entistäkin enemmän huomiota.

Suomalaisittain brexitiä tarkastellen voidaan myös havaita, että skandinaavisten pelaajien pääseminen Valioliigaan tulee helpottumaan. Pohjoismaisten maajoukkueiden tähtipelaajat tulevat olemaan saarivaltakunnassa sitä suuremassa arvossa, mitä tiukemmin brexitiä tullaan tulkitsemaan.

Säännöllisesti peliaikaa maajoukkueessa saava Teemu Pukki on todella haluttu pelaaja brexitin jälkeistä aikaa elävässä Valioliigassa.

Jos enemmän aikaa vieviä rajatarkastuksia ei lasketa, niin yksi brexitin voittajista tulee olemaan jalkapalloturisti. Heikentynyt punta laskee majoitusten, elämisen ja ottelulippujen hintoja. Matkustaminen Valioliigan otteluun voi siis hyvinkin muuttua nykyistä edullisemmaksi.

Artikkelikuva – Getty



Byyri.com