Ari Lahti: ”Meidän on pakko päästä lopputurnaukseen”

Palloliitto valitsee uuden puheenjohtajansa tänä lauantaina 20. tammikuuta. Byyri on tavannut ehdokkaat ja haastatellut heidät läpi. Kolmantena esittelyyn pääsee Ari Lahti.

Tappio on elokuvissa aina voiton siemen. Klassikkopätkässä The Karate Kid Ralph Macchion esittämä Daniel LaRusso saa aluksi köniinsä, mutta voittaa kiusaajansa karateturnauksessa. 8 Milen Bunny Rabbit (Marshall Mathers) jäätyy alussa kesken rap battlen, mutta moninaisten käänteiden jälkeen murskaa vastustajansa ja saa havittelemansa palkinnon.

Elokuvat ovat elokuvia, mutta voisiko tarina tulla todeksi liikemies Ari Lahdelle? Vuonna 2012 Lahti hävisi Palloliiton puheenjohtajavaalit noin parilla kymmenellä äänellä Pertti Alajalle. Palloliiton johtamisen sijaan hän sai keskittyä Icecapital-rahoituskonserniinsa sekä omistamaansa Kuopion Palloseuraan. Vuodet ovat vierineet ja Alaja poistunut keskuudestamme – voisiko vuosi 2018 olla Ari Lahti -elokuvan sankariosuus?

”Tarvitsemme lisää rahaa”

Puheenjohtajavaalien kolmesta ehdokkaasta Ari Lahden tausta jalkapallopäätöksenteossa on selvästi vankin. Ansioluettelossa on neljä vuotta Veikkausliigaa hallinnoivan Jalkapalloliiga ry:n puheenjohtajana sekä yli kymmenen vuotta sen hallituksen jäsenenä.

Aivan oma lukunsa on Lahden toiminta pitkäaikaisessa kotikaupungissaan Kuopiossa. Kun 1990-luvun lopulla KuPS oli lähes konkurssin partaalla, Lahti tuli hätiin. Vuodesta 2006 hän on ollut seuran ylivoimaisesti suurin omistaja. Suoraan ilmaistuna Lahti on kaatanut seuran kassaan rahaa, jotta Savon perukoilla on pärjätty.

On päivänselvää, että investointipankkiirin vahvuuksiin lukeutuvat elinkeinoelämän tuntemus ja laajat bisnesmaailman kontaktit. Myös Lahden tärkeimmistä vaaliteemoista moni liittyy rahaan. Lajin piiriin on hänen mukaansa saatava lisää pääomaa – kunhan resurssit menevät kenttätyöhön, eivät ”tsaarinaikaiseen” hallintoon.

”Tarvitsemme lisää rahaa”, Lahti toteaa painokkaasti ja huokaa.

”Montako pääsponsoria liiton alaisilla joukkueilla ja sarjoilla on? Miesten A-maajoukkueella on muutama, mutta nekin summat ovat ihan surkeita. Olemme tehneet jotain väärin.”

Pitkällä tähtäimellä kulmakiveksi muodostuu Lahden mukaan menestys kentällä. Miesten A-maajoukkueen lopputurnauspaikka toisi miljoonia euroja, ”yhtään naisten futista väheksymättä”.

Lahti haluaisi lähteä rakentamaan arvokisatavoitteen ympärille tarinaa, jonka avulla lajin pariin saataisiin lisäresursseja. Tavoitteena on luoda projekti elinkeinoelämän ja Palloliiton välille.

”Meidän on pakko päästä lopputurnaukseen miesten A-maajoukkueen kanssa. Tarina on nähty lentopallossa, koripallossa ja jääkiekossa. Meillä on selässä apina, jota emme ole saaneet pudotettua”, Lahti miettii.

Sisäpiiritietoa ja kannattajapäiviä

Lahden mukaan suomalaisen kannattajakulttuurin tila on kahtalainen. Hänen mukaansa toiminta on elpymässä, ja esimerkiksi HIFK:n tippuminen suorastaan harmittaa Lahtea – Stadin derbyt kun toivat Veikkausliigaan piristysruiskeen mahtavaa kannattajakulttuuria. Suunta on Lahden mukaan oikea myös muualla Suomessa.

”Se, mitä en ymmärrä, on väkivalta. En oikein ymmärrä edes motiiveja taustalla. Se on mielestäni todella vastenmielistä.”

”Jääkiekossa on väkivaltaa kaukalossa paljon, ja se on kielteistä lajille. Jalkapallossa meillä ei kentällä sitä juurikaan ole, joten on tosi ikävää, että se alkaa katsomoissa.”

Lahti korostaa, että jalkapallon pitää olla elämys kaikille, ei vain pelaajille ja seuraomistajille. Palloliitto voikin edistää kannattajatoimintaa hänen mukaansa usealla tavalla. Kyseeseen voivat tulla etenkin SMJK:lle tarjotut palvelut ja sisäpiiritiedot, mutta myös vaikkapa seurajoukkueiden kannattajien ”kannattajapäivät”, joissa kokoonnuttaisiin keskustelemaan asioista.

Myöskään norjalaistyyppistä sallitun pyrotekniikan kokeilua Lahti ei tyrmää.

”Sikäli, kun kokeilu ei vaaranna yhteistä turvallisuutta, en näe mitään syytä, miksei sitä voisi valvotussa ympäristössä kokeilla. Kun se on turvallista, mielestäni se on tietynlaista tunteen ilmaisua”, Lahti pohtii.

Yksi Lahden konkreettisista vaalilupauksista onkin seurata ensimmäisen A-maaottelun ensimmäinen puoliaika fanien seassa.

”Olen liigan puheenjohtajana tietysti ollut paljon aitioissa, mutta se on jotenkin niin saatanan kaukana siitä tunnelmasta.”

Onko vastakkainasettelun aika ohi?

Lahti sanoo olevansa henkisesti asennoitunut siten, että on valmis olemaan puheenjohtajana myös nyt valittavaa kaksivuotista seuraavan nelivuotiskauden. Muiden ehdokkaiden tavoin Ari Lahti lupaa, että kertoo ketä äänestää, mikäli FIFAn puheenjohtajavaalit järjestetään hänen puheenjohtajuuskautensa aikana.

Avoimuus ja organisaatiouudistukset kuuluvat muutenkin Lahden tavoitteisiin. Muun muassa Seurojen Palloliittoa sekä piirejä koskevia uudistuksia hän tervehtii ilolla.

”Organisaatiota ollaan nyt saamassa tsaarinajalta kuntoon. Seuralla, jolla ei ole ollut yhtään lisenssipelaajaa, on ollut äänestyksissä yhtä paljon valtaa kuin vaikka HJK:lla, mikä on ihan absurdi juttu.”

Yllä oleva sitaatti vihjaa kuitenkin myös siitä, miksi Ari Lahti herättää monessa toimijassa vastareaktioita – ja kenties toimii pienenä osaselityksenä sille, miksei vuonna 2012 voittoa irronnut.

Ari Lahti on profiloitunut ennen kaikkea huippufutiksen puolustajana. Lahti tuntee bisnesmiesten lisäksi Veikkausliiga-seurakentän läpikotaisin, mutta suomalainen jalkapallo ei rajoitu sebastiansorsiin tai edes kallemultasiin.

Äänestyspäätöksiä tehdessään vastahakoisimmin Lahteen suhtautuvat mitä todennäköisimmin etenkin junioriseurojen edustajat.

Lahden mukaan futiksen pariin tulevan rahan ei pitäisi ajatella olevan keneltäkään pois.

”Yksikään seura ei ole saari, vaan kaikki ovat samassa ekosysteemissä. Jos saamme lisää rahaa, se valuu eri puolille. Jos HJK saa menestystä ja rahaa, se näkyy harrastajakunnassa niin HJK:ssa kuin KäPassakin. Lisäresurssit valuvat kaikille alas asti, kunhan pidetään huolta, ettei hallinnossa ole läskikerrosta, joka vie rahan vääriin suuntiin. ”

Palloliiton lauantainen puheenjohtajavaali näyttää jossain määrin, onko junioriseurojen ja huippufutiksen pitkään jatkunut vastakkainasettelu ohi. Mikäli äänestäjäkunnan vastaus on myöntävä, voi vuoden 2012 vaaleista alkanut Ari Lahti -elokuva saada onnellisen lopun – ja maaotteluiden VIP-aitio yhden silmäparin vähemmän, ainakin yhden puoliajan ajaksi.

 

Kuva: Alec Neihum