Törmäsin pari viikkoa sitten pelatun Veikkausliiga-ottelun jälkeen Twitterissä viestiin, jossa hämmästeltiin ulkomaalaisten pelaajien määrää. Ilveksen ja FC Lahden kohtaamisessa peräti puolet avauskokoonpanojen pelaajista oli muun kuin Suomen kansalaisia. Asia herätti kiinnostukseni, ja pakkohan sitä oli tutkia lisää. Miten ulkomaalaispelaajien määrä Veikkausliigassa vertautuu muihin eurooppalaisiin pääsarjoihin ja erityisesti muihin Pohjoismaihin?
Alla olevat luvut ovat käynnissä olevilta taikka pian päättyviltä kausilta, jos toisin ei ole mainittu. Mukana on Euroopan kärkiliigoja, muut Pohjoismaat sekä joitakin Veikkausliigan kanssa suhteellisen samantasoisia sarjoja.
Ulkomaalaispelaajat
| Maa | Ulkomaalaisten pelaajien osuus kaikista pelaajista | Ulkomaalaisten pelaajien osuus peliminuuteista |
 |
66,9% | 70,1% |
| [flag=pt] | 62,5% | 62,7% |
| [flag=be] | 61,4% | 66,6% |
| [flag=it] | 57,1% | 59,5% |
 |
55,5% | 51,3% |
| [flag=de] | 52,6% | 56,0% |
| [flag=tr] | 50,0% | 62,4% |
| [flag=gr] | 48,0% | 57,6% |
| [flag=ch] | 47,9% | 45,5% |
| [flag=fr] | 46,4% | 50,0% |
| [flag=es] | 41,7% | 40,4% |
| [flag=sk] | 41,2% | 44,3% |
| [flag=dk] | 40,4% | 40,0% |
| [flag=nl] | 38,8% | 39,2% |
| [flag=ro] | 38,5% | 39,5% |
| [flag=hu] | 37,7% | 40,3% |
| [flag=pl] | 36,1% | 46,9% |
| [flag=by] | 35,4% | 36,7% |
| [flag=ru] | 34,7% | 42,5% |
| [flag=fi] (2018) | 33,4% | 37,6% |
| [flag=bg] | 31,0% | 36,2% |
| [flag=kz] | 30,5% | 45,6% |
| [flag=se] (2018) | 30,1% | 32,1% |
| [flag=no] (2018) | 30,0% | 27,2% |
| [flag=at] | 29,9% | 28,4% |
| [flag=cz] | 26,0% | 24,0% |
| [flag=ie] | 24,2% | 24,6% |
| [flag=is] (2018) | 21,4% | 26,0% |
| [flag=rs] | 18,5% | 19,9% |
Lähde: Transfermarkt
Veikkausliigassa on Pohjoismaiden osalta ollut toiseksi eniten ulkomaalaisia pelaajia. Koko joukosta Suomi on sijalla 20, kun maita on listalla yhteensä 29. Veikkausliigaa korkeammalla ovat monet korkeatasoisemmat sarjat ja muun muassa kasvattajasarjojen maineessa olevat Belgia, Hollanti ja Tanska.
Twitterissä nostin esille Veikkausliigan tämän kauden ulkomaalaispelaajien määrän, mikä on 31,2%. Kesän siirtoikkuna voi lukua nostaa, mutta ainakin kauteen lähdettäessä kotimaisia pelaajia suosittiin viime vuotta enemmän.
Pelatuista minuuteista ulkomaalaisille pelaajille meni 37,6% viime kaudella. Luku on korkeahko, Pohjoismaiden kesken vertailtaessa, mutta kaukana onneksi taulukon kovimmista maista ja aiemmin mainitusta Ilves – FC Lahti -ottelusta. Vaikka tämän kauden alkuun ulkomaalaisten pelaajien osuus on laskenut, osuutta peliminuuteista on vielä vaikea ennustaa. Tärkeää olisi myös seurata ja pohtia, ovatko ulkomaalaiset pelaajat selkeitä vahvistuksia vai keskinkertaisuuksia, joiden minuutit voisi antaa omille junioreille?
Seurojen kesken on myös isoja eroja. Esimerkiksi viime kaudella Ilveksen peliminuuteista meni ainoastaan 13,5% ulkomaalaisille pelaajille, kun PS Kemillä vastaava lukema oli 49,0% ja IFK Mariehamnilla 57,7%.
Ääriesimerkki löytyy muuten Norjan pääsarjasta. Ranheim IL:llä ei pelannut yhtään ulkomaalaista pelaajaa viime kaudella eikä juuri muulloinkaan. Seurassa uskotaan paikallisiin pelaajiin ja menestystä haetaan hieman Athletic Bilbaon toimintaa muistuttavalla strategialla. Tällä kaudella vastuuta Ranheimissa on tullut kuitenkin espanjalaiselle Adrià Mateolle jo viiden ottelun verran, mutta muita ulkomaalaisia seurassa ei ole.
Voisiko Ranheimin malli toimia myös Veikkausliigassa?
Kuva – NED ALLEY / NTB SCANPIX
