Veikkausliigasta: Espoota vaivaa menestyshullun maan ongelma – mistä katsojat?

FC Hongan paluu Veikkausliigaan on ollut nautinnollista seurattavaa. Taitavat pelaajat ovat pyörittäneet peliä näppärien syöttökombinaatioiden kautta, ja joukkueen tekemät maalit ovat löytyneet kerta toisensa jälkeen hienoimpien maalien listoilta. Yksi pinttynyt ongelma piinaa kuitenkin Espoota.

Miten 283 944 asukkaan kaupungista ei löydy enempää katsojia Tapiolan urheilupuistoon?

Kauden kotiavauksessa IFK Mariehamnia vastaan katsojia oli saapunut Tapiolaan 1003, ja seuraava kotipeli FC Interiä vastaan kiinnosti ainoastaan 881 silmäparia. Suuntaus ei ole uusi, sillä Hongan viime kauden katsojakeskiarvo oli Veikkausliigan neljänneksi pienin (1928). Taakse jääneistä IFK Mariehamn ja PS Kemi ovat pieniä Espooseen verrattuna, ja FC Lahdella on puolestaan omat huolensa tippuneiden katsojamäärien kanssa.

Kuva – Ruutu

Ongelma ei koske vain jalkapalloa Espoossa, sillä yleisömäärät ovat pieniä myös muissa lajeissa. Espoon muista miesten pääsarjaseuroista Salibandyliigan Indians ja Oilers vetävät yleisöä peleihinsä noin 500–600 katsojan verran.  Joukkueiden välinen Espoon derby on kuitenkin lämmin poikkeus, jota on ollut seuraamassa toistuvasti hieman yli 2500 katsojaa!

Jos tuo paikallispeli jätetään pois listalta, niin vastauksen yleisökatoon voisi löytää liikuntasosiologi Arto Tiihosen mietteistä. Tiihonen kertoi vuosi sitten (STT) espoolaisten nimittäin kärsivän identiteettiongelmasta urheilun saralla.

”Pääkaupunkiseudulla ei synny sellaista sosiaalista koheesiota kuin pienemmillä paikkakunnilla. Vantaalla ja Espoolla on identiteettiongelma. Esimerkiksi Espoossa iso osa kannattaa helsinkiläisiä HIFK:ta ja HJK:ta.”

Mikä sitten neuvoksi, kun tilanne on tämä?

Tekohengitystä yleisömääriin voisivat tuoda kausikorttikampanjat, näkyvämpi panos sosiaalisessa mediassa lipputarjouksien kera ja tietenkin paremmat olosuhteet katsojille.

Kausikorttikampanjat eivät ole kuitenkaan mikään oikotie onneen, vaikka onnistuneita keräyksiä on nähty ympäri Suomen. Katsojat saattavat jäädä odottamaan edullisempia kausikortteja vuosi toisensa jälkeen, kuten myös yksittäisiä tarjouslippuja, jos katsojat sellaisiin totutettaisiin. Stadionhankkeesta puolestaan uutisoitiin kymmenen vuotta sitten, ja vaikka asia vielä joskus etenisikin, aluksi nykyinen noin 4 000 hengen kapasiteetin pitäisi täyttyä edes kerran kaudessa.

Tärkeämpää olisi mielestäni laittaa Tapiolan urheilupuiston olosuhteet kuntoon, sillä bajamajat, alkeelliset katsomot ja ns. oleskelutilat virvokkeiden nauttimiseen ennen ja jälkeen pelin eivät houkuttele lehtereille uusia katsojia, ellei joukkue esitä kentällä jotain poikkeuksellista. Otteluisännän tulisi pystyä järjestämään sellainen ottelutapahtuma, joka viihdyttää kaikkia ikään taikka sukupuoleen katsomatta.

Siinä missä aiemmin mainituilla pienemmillä paikkakunnilla ja etenkin ulkomailla omaa seuraa kannatetaan niin myötä- kuin vastoinkäymisissä, tuntuu leijonanosa suomalaisista olevan täysin menestyshullua kansaa. Paras lääke FC Hongan tilanteeseen olisikin pitkäaikainen menestyminen ja tällä kaudella sillä onkin jalkeilla kilpailukykyinen joukkue HJK:n haastamiseen. Ehkäpä se auttaisi identiteetinkin muodostamiseen – menestyjiä kentällä ja sen ulkopuolella.

FC Hongan hopeaan päättyneellä kaudella 2008 yleisökeskiarvo oli 3155, joten orastavaa kiinnostusta menneisyydestä löytyy.

Kuva – Juhani Järvenpää

Lopuksi on pakko antaa tunnustusta FC Hongan kannattajille, HK-05:lle. Tämän hetken sarjassa ryhmä menee ehdottomasti kolmen parhaan kannattajaporukan joukkoon, kun katsotaan aktiivisuutta sekä koti- että vieraskentillä unohtamatta hienoja tifoja.

Tuonne kolmen parhaan joukkoon tulisi myös FC Hongan kentällä yltää, jos se mielii houkutella väkeä katsomoihin, sillä menestyjiä espoolaisetkin kävisivät katsomassa.



Byyri.com