Tolppien välissä: Musta hämähäkki

Maalivahti, veräjänvartija, veskari, molari. Maalia suojelevalla pelaajalla on monta nimeä. Jalkapallomaalivahdit ovat ihastuttaneet maagisilla torjunnoillaan lajia seuraavia katsojia, mutta joutuneet myös sylkykupeiksi ja syntipukeiksi silloin kun oma joukkue ei ole niittänyt menestystä. Tolppien välissä –juttusarja valottaa lukijoille legendaarisimpien jalkapallokentillä esiintyneiden maalivahtien saavutuksia, taustoja ja nykytilanteita.

Juttusarjamme toisessa osassa nostetaan jalustalle henkilö, joka loi puitteet nykymaalivahtien aktiiviselle pelityylille. Pelottomasta asenteesta ja notkeasta pelityylistä johtuen fanit kutsuivat häntä nimellä Musta pantteri. Vuonna 1963 pelatussa Englanti vs. Muu maailma -ottelussa nähtyjen otteiden ja torjuntojen ansiosta häntä ruvettiin kutsumaan myös nimellä Musta hämähäkki.

Hänellä oli yllään kokomusta peliasu ja hän esitti lukuisia henkeäsalpaavia torjuntoja. Katsojista tuntui aivan kuin hänellä olisi ollut kahdeksan kättä. Samana vuonna hän voitti Ballon d’Or -palkinnon, ja hän on edelleen ainut maalivahti, jolle kyseinen kunnia on suotu. Hän on Lev Jašin.

Elämme vuotta 2018, ja maailman seuratuin jalkapallotapahtuma, MM-lopputurnaus, on enää muutamien kuukausien päässä. Tänä vuonna lopputurnaus järjestetään Venäjällä 14.6–15.7. Kisojen virallisessa julisteessa palloa torjuu lakkipäinen Lev Jašin. Julisteen on tehnyt venäläinen taiteilija Igor Gurovich, ja hän on saanut vangittua julisteeseen jalkapalloilun sekä jalkapallon MM-lopputurnauksen ydinsanomaa. Jos julisteen haluaa tiivistää nykyajan hengessä muutamaan avainsanaa, ne ovat vaikkapa #haasteet, #yhteisöllisyys, #parrasvalot, #mahdollisuus ja #esikuva.

Jalkapallo on näitä kaikkia ja toki paljon muutakin. Näillä sanoilla voi kuvata myös Lev Jašinin elämää, uraa jalkapalloilijana sekä häntä ihmisenä. On sataprosenttisesti oikein, että Jašin on valikoitunut vuoden 2018 MM-lopputurnauksen virallisen kisajulisteen keskiöön.

#Haasteet

Jašin syntyi vuonna 1929 moskovalaiseen työläisperheeseen. Perhe oli köyhä, ja lapsuus- ja nuoruusajat olivat hankalat. Jašinin perhe asui pienessä asunnossa, jonka he jakoivat muiden sukulaisten kanssa.

Toisen maailmansodan alettua ja Neuvostoliiton liityttyä siihen mukaan Jašin joutui evakkoon Volgan alueelle. Pian hän aloitti työt oppipoikana paikallisessa metallitehtaassa. Palatessaan Moskovaan vuonna 1944 Jašin sai töitä asetehtaasta ja aloitti saman aikaan jalkapalloilun tehtaan joukkueessa. Tuon joukkueen riveistä Moskovan Dynamo yhytti Jašinin vuonna 1949.

Juuri ennen Dynamon riveihin liittymistä Jašinin tie muuttui mutkikkaaksi. Olleessaan kahdeksantoistavuotias nuorukainen Jašin koki syvän hermoromahduksen ja joutui lopettamaan työnsä asetehtaassa. Jotta hän ei olisi saanut ylleen työnvälttelijän leimaa, päätti Jašin liittyä armeijaan. Valitettavasti Jašinin henkiset ongelmat eivät ottaneet laantuakseen, ja ne alkoivat heijastua myös hänen otteisiinsa pelikentällä. Hänellä oli suuria vaikeuksia vakuuttaa Dynamon valmennusryhmä hyvyydestään.

Heikot esitykset viheriöllä ajoivat Jašinin toisen, Neuvostoliiton suosituimman urheilulajin pariin: hän päätti kokeilla jääkiekkoa.

Hyvin nopeasti Jašinista kuoriutuikin yksi Neuvostoliiton liigan parhaimmista jääkiekkomaalivahdeista, ja hän oli yksi ehdokkaista Neuvostoliiton maalinsuulle vuoden 1954 jääkiekon MM-kisoihin Ruotsiin. Tässä vaiheessa Jašin päätti kuitenkin jälleen kääntää kurssia ja valitsi jalkapallon uudelleen lajikseen.

#Mahdollisuus

Yksi isoimmista syistä siihen, että Jašin päätyi takaisin jalkapallon pariin, oli se, että hänen kilpakollegansa Valter Sanaya ja Alexei Khomich lähtivät Moskovan Dynamosta kauden 1953 päätteeksi. Tämä antoi Jašinille mahdollisuuden tulla seuran ykkösmaalivahdiksi. Jašin oli tehnyt debyyttinsä Dynamon paidassa jo vuonna 1950, mutta hänen esityksensä ei tuolloin vakuuttanut ketään. Tuossa ystävyysottelussa muun muassa vastustajan maalivahti laukoi pallon suoraan maalipotkusta ohi Jašinin ja aina Dynamon maaliin asti.

Tällä kertaa Jašin ei kuitenkaan epäonnistunut. Mainiot otteet maalilla johdattivat Dynamon tuplamestaruuteen hänen ensimmäisellä kokonaisella kaudellaan. Hienot suoritukset seurajoukkuepaidassa huomioitiin myös kansallisella tasolla, ja Jašin sai paikan Neuvostoliiton maajoukkueesta. Tuon paikan hän piti itsellään kokonaisen vuosikymmenen.

#Parrasvalot

Lev Jašin pelasi yhteensä 326 ottelua Dynamo Moskovan edustusjoukkueessa ja 74 ottelua Neuvostoliiton maajoukkueessa. Yhteensä pelattuja otteluita ”Musta hämähäkki” kerrytti tililleen joidenkin lähteiden mukaan jopa yli kahdeksansataa. On arvioitu, että Jašin torjui yli 150 rangaistuspotkua ja piti koko uransa aikana maalinsa koskemattomana jopa 270 kertaa.

Palkinnoista, joita Jašininille kertyi uran aikana muhkea määrä, mainittakoon vuoden 1960 Euroopan-mestaruus, viidesti voitettu Neuvostoliiton mestaruus sekä kolminkertainen Neuvostoliiton Cup-voitto Dynamon riveissä.

Kaiken hehkutuksen taustalle mahtuu myös muutamia parrasvalojen himmentymisiä. Näistä yksi tapahtui vuoden 1962 MM-lopputurnauksessa Chilessä. Avausottelu Jugoslaviaa vastaan oli ollut vahva näytös niin Jašinilta kuin koko Neuvostoliiton joukkueelta. Seuraavaksi vastaan asettui Kolumbia, joka oli hävinnyt aiemman ottelunsa 2-1 Uruguaylle. Neuvostoliitto johti ottelua 11 peliminuutin jälkeen jo 3-0, ja peli näytti pelatulta.

Kolumbia kavensi tilanteen 21. peliminuutilla kuitenkin 3-1:een. Varsin hitaan hyökkäyksen jälkeen Kolumbian pelaaja pääsi chippaamaan pallon helpon näköisesti ohi Jašinin. Seuraavan Kolumbian maalin (3-2) ansiosta ”Musta hämähäkki” on saanut varsin kyseenalaisen kunnian olla MM-lopputurnauksen historian ensimmäinen ja ainut maalivahti, joka on päästänyt maalin suoraan kulmapotkusta lauottuna. Varsin löysänä laukauksena kohti maalia pomppiva pallo upposi etutolpan vierestä maaliin, ohi Neuvostoliiton hölmistyneen puolustajan ja muualla seikkailevan Jašinin. Kolumbian 3-3-tasoituskin voitaneen osittain laskea Jašinin piikkiin, puhumattakaan Kolumbian 3-4 johtomaalista, jossa Jašin tuli kovalla vauhdilla maaliltaan vastaan ja osui vain puolittain palloon, joka jatkoi matkaansa kohti Neuvostoliiton maalia Kolumbian hyökkääjän mukana.

Peli päättyi lopulta 4-4-tasapeliin. Jašinilla oli tapana nauttia ”tiukka” drinkki ennen ottelua rauhoittaakseen hermonsa, ja uruguaylainen toimittaja Eduardo Galeano totesikin ivallisesti ”Jašinin nauttineen muutaman drinkin liikaa ennen ottelua”. Neuvostoliitto eteni turnauksessa puolivälieriin, jossa vastaan asettunut Chile oli liian kova pala purtavaksi.

#Esikuva

Lev Jašin kehitti aivan uuden pelitavan maalivahdille. Ottamatta pois mitään joukkuemenestyksestä tai henkilökohtaisista palkinnoista, pelityylin kehittäminen on eittämättä yksi Lev Jašinin suurimmista saavutuksista. Kehitystyöhön sisältyi esimerkiksi maalivahdin aktiivisuuden korostaminen oman joukkueen vastahyökkäyksiin lähdöissä. Sen sijaan, että Jašin olisi torjunnan jälkeen potkaissut pallon hätäisesti vailla varsinaista kohdetta, hän alkoi heittää pallon nopeasti joukkuetovereilleen tai antamaan tarkkoja potkuja, jotta hänen joukkueensa pääsi toteuttamaan nopeita vastahyökkäyksiä.

Toinen tärkeä piirre, jonka ”Musta Pantteri” kehitti modernin maalivahdin pelityyliin, on maalivahdin aktiivinen syöttöpeli ja ylipäätänsä peliin osallistuminen rangaistusalueen ulkopuolella. Jašinin pelityylin kehittelystä on nähtävillä selviä piirteitä esimerkiksi Gianluigi Buffonin, Iker Casillaksen, Marc-Andre ter Stegenin ja Manuel Neuerin pelityyleissä. Kaikkien edellä mainittujen (ja myös monien muiden) maalivahtien pelityylejä yhdistää nykyisin jatkuva aktiivisuus, pelin ohjaaminen, tarkat avaukset ja syöttelypeli oman joukkueen puolustuksen kanssa. Myös yksi mainitsemisen arvoinen Jašinin keksinnöistä oli pallon nyrkkeily pois vaara-alueelta keskitystilanteissa.

Modernin jalkapallomaalivahdin pelityylin kehittämisen lisäksi Lev Jašinilla oli monia huippuominaisuuksia alkaen nopeista reflekseistä aina rangaistusalueen fyysiseen hallitsemiseen.

#Yhteisöllisyys

”Musta hämähäkki” päätti uransa 40-vuotiaana vuonna 1970. Vuotta myöhemmin yli satatuhatta fania jätti hänelle jäähyväiset Jašinin kunniaksi pelatussa juhlaottelussa Lenin Stadiumilla Moskovassa. Tuossa ottelussa pelasivat sellaiset legendaariset jalkapallonimet kuin Pelé, Eusebio, Bobby Charlton, Gerd Müller ja Franz Beckenbauer.

Lev Jašin kuoli vatsasyöpään 60-vuotiaana vuonna 1990. Hänelle järjestettiin viralliset valtion hautajaiset Neuvostoliiton kunniaurheilija -nimikkeellä. Vuodesta 1994 vuoteen 2006 MM-lopputurnauksen parhaalle maalivahdille jaettu palkinto oli nimetty Lev Jašin -palkinnoksi. Vuonna 2007 Moskovan Dynamo pystytti patsaan Jašinin kunniaksi, ja Dynamon uusi stadion VTB Arena on viralliselta nimeltään Lev Yashin Stadium. Vuonna 2000 Fifa nimesi Lev Jašinin 1900-luvun parhaimmaksi jalkapallomaalivahdiksi.

Lev Jašin oli ja on edelleen erittäin arvostettu pelaaja sekä ihminen jalkapallomaailmaa ja maalivahteja seuraavien ja tuntevien parissa. Hän oli edelläkävijä ja kehittäjä, jonka omintakeinen pelityyli muutti jalkapalloa lajina pysyvästi. Tuo leima kantaa nykymaalivahteja eteenpäin tänäkin päivänä.