Valmentajakarusellin kiihtyvä vauhti
PSG pelasi loppiaisena ensimmäisen ottelunsa Mauricio Pochettinon alaisuudessa. Vuoden ilman töitä ollut argentiinalainen aloittaa uuden aikakauden sekä pariisilaisten elämässä että omalla urallaan. Pesti Ranskassa on Pochettinolle ensimmäinen niin sanottu iso pesti, sillä Tottenham nousi varteenotettavaksi eurooppalaiseksi suurseuraksi vasta miehen valmennuskauden aikana.
Ensinäkemältä tuntuu siltä, että Pochettino on Pariisissa mahdottoman tehtävän edessä: miten tehdä PSG:stä mahtiseura myös Euroopan mittapuulla ilman, että joutuu pyytämään Neymaria tai Kylian Mbappéa siirtymään pois mukavuusalueeltaan?
Juuri tämän haasteen edessä Thomas Tuchel epäonnistui. Saksalainen asettaa aina systeemin yksilöiden yläpuolelle. Hänelle tärkeää on kurinalaisuus, ei primadonnamaiset kevätjuhlaliikkeet. Osittain tästä syystä Tuchel ei koskaan saavuttanut Neymarin tai Mbappén kunnioitusta, minkä vuoksi hän oli löysässä hirressä jo pitkään ennen potkujaan.
Samasta syystä Pochettino on jokseenkin erikoinen valinta PSG:n peräsimeen. Argentiinalainen on osoittanut olevansa parhaimmillaan, kun saa rakentaa pelitapansa joukkueen tekemiseen sataprosenttisesti sitoutuvien nuorten pelaajien varaan. Pochettinon joukkueissa ei sallita vapaamatkustajia. Onkin mielenkiintoista nähdä, kuinka hän käsittelee tiettyjä vapauksia vaativaa tähtikaksikkoa. Huolimatta yhtäläisyyksistä Tucheliin PSG kuitenkin halusi juuri Pochettinon, sillä hän sattui olemaan valmentajamarkkinoiden kuumin nimi.
Juuri sen takia PSG on Pochettinolle turvallinen valinta. Loppukädessä ei ole mitään väliä sillä, onnistuuko hän pestissä vai ei; hän tulee kuitenkin saamaan potkut muutaman vuoden sisään, sillä niin Pariisissa toimitaan. Sen jälkeen argentiinalainen lähtee metsästämään oikeaa unelmien työpaikkaa CV muutamaa Ranskan mestaruutta täydempänä.
Kukaan ei tule ajattelemaan, että potkut PSG:stä alentaisivat Pochettinon arvoa valmentajana, sillä kaikki saavat aikanaan potkut PSG:stä. Seuran toimintaympäristö ei yksinkertaisesti mahdollista valmentajan onnistumista.
Jalkapallovalmentajien elämä on nykyään erilaista kuin kuluvan vuosituhannen alussa. Heidän on ollut pakko oppia suojelemaan omaa statustaan, etteivät putoa alati vauhtiaan kiihdyttävän valmentajakarusellin kyydistä. Some-aikakaudella jopa urheilutoimenjohtajien muisti on lyhyt; uudet nimet nousevat kaikkien huulille nopeasti, mutta unohtuvat vielä nopeammin. Enää valmentaja ei voi ottaa pestiä huippuseuran peräsimessä vastaan noin vain. Heidän täytyy olla varma, ettei pesti pääty oman imagon ja arvostuksen vahingoittumiseen.
Siksi Pochettino odotti sopivaa tilaisuutta yli vuoden, ja siksi Max Allegri on viihtynyt työttömänä yli puolitoista vuotta. Nykyaikana huippuvalmentajat kyttäävä rauhassa tilaisuutta, joka täyttää heidän vaatimuksensa niin rahan kuin menestysmahdollisuuksien, mutta ennen kaikkea statuksen pönkittämisen osalta.
Ilmiö on pelaajamarkkinoilta tuttu. Jos huippupelaaja pelaa totaalisen ohikauden, putoaa potentiaalisten ostajien määrä merkittävästi. Nyt valmentajat ovat saaneet kokea saman raadollisuuden.
Asetelma on toki osittain reilu. Se tarkoittaa, ettei työssään epäonnistuvia valmentajia palkita mammuttimaisilla jättisopimuksilla (ellei nimi ole Sam Allardyce). Samalla se on kuitenkin pelottava nuorille, vasta omaa auraansa luoville jalkapallomanagereille.
Kun Pochettino lähti Tottenhamista, oli yksi hänen vahvimmista korvaajaehdokkaistaan Eddie Howe. Englantilainen on ollut pitkään yksi Britteinsaarten arvostetuimpia valmentajanimiä. Kuuden vuoden sisään kolmeen sarjanousuun Bournemouthin luotsannut Howe ihastutti kykenemällä pienillä resursseilla kauniiseen ja tehokkaaseen jalkapalloon. Se nosti hänen nimensä samalle ehdokaslistalle José Mourinhon, Carlo Ancelottin, Allegrin ja Julian Nagelsmannin kanssa. Jo sitä ennen englantilaista oli harkittu Liverpooliin ennen kuin seura palkkasi Jürgen Kloppin, sekä Arsenaliin ennen Unai Emeryyn ja sittemmin Mikel Artetaan päätymistä.
Valmentajakarusellin vauhti on kuitenkin kova. Tällä kaudella Valioliigassa West Bromwich Albion on jo ehtinyt vaihtaa valmentajaa ja sekä Manchester Unitedin, Arsenalin että Chelsean on huhuttu olevan lähellä nykyisen managerin ulostamista. Putoamisen CV:seensä lisännyttä Howea ei kuitenkaan yhdistetty näistä pesteistä yhteenkään.
Jos Mourinho tai Arteta nyt saisi potkut, olisiko Howe enää potentiaalinen ehdokas heidän tilalleen? Todennäköisesti ei, sillä jalkapallomaailma on kylmä ja kova paikka. Se on maailma, jossa valmentajien on äärimmäisen vaikea rakentaa itselleen menestyksen auraa, mutta vielä vaikeampi säilyttää sitä.
Ja siksi kaikki päältäpäin ilmiselvät valmentajasiirrot eivät koskaan toteudu. Siitä, että osaa ottaa oikean työpaikan vastaan – tai jättää vanhan taakseen – oikeaan aikaan, on tullut yksi jalkapallovalmentajien tärkeimmistä taidoista.
Jalkapallon tulevaisuus
Samaan aikaan, kun tutkijat ympäri maailmaa ovat tehneet töitä kellon ympäri pelastaakseen ihmiskunnan koronavirukselta, toisinajattelijat ovat vakuuttaneet, että rokote on vain viattomia ihmisiä vastaan suunnattu biologinen ase. Viimeisimpien huhujen perusteella rokote olisikin vain hämäys, jonka avulla elimistöömme ujutetaan jokaista liikettämme seuraava jäljitin.
Samat ihmiset kuitenkin unohtavat, että he ovat jo vuosia sitten antaneet Applelle tai Googlelle oikeuden jäljittää ja tallentaa heidän jokaisen liikkeensä taskuun mahtuvan jäljityslaitteen avulla. Pelko datan keräämisestä on aiheellista, mutta myöhäistä; meistä jokaisesta on jo tallessa enemmän dataa kuin mitä rokotehämäyksen avulla voitaisiin kerätä.
Data on ohittanut rahan nyky-yhteiskunnan tärkeimpänä ja arvokkaimpana kaupankäynnin välineenä. Jalkapallo ei tässäkään tapauksessa poikkea muusta yhteiskunnasta.
Tanskan Superligaa johtava FC Midtjylland on datankeruun suunnannäyttäjä jalkapallomaailmassa. Kaikki, mitä seurassa tehdään – jokainen ottelu ja harjoitussessio edustusjoukkueesta varhaisteineihin – muutetaan koodinpätkiksi ja analysoidaan. Data-analyytikot seuraavat ympäri vuorokauden, miten pelaajat liikkuvat, syövät ja nukkuvat. Jokainen liike, jonka pelaaja tekee pelissä, harjoituksissa tai kuntosalilla, analysoidaan.
Modernilla lähestymistavallaan seura on noussut tanskalaisen jalkapallon kruununjalokiveksi. 46 000 asukkaan Herningistä tuleva seura on viimeisten kolmen vuoden aikana voittanut kaksi Tanskan mestaruutta ja ollut kerran toinen. Samalla se on ollut suunnannäyttäjä koko eurooppalaiselle jalkapallolle.
Midtjylland oli ensimmäinen seura Tanskassa, joka alkoi käyttää dataa hyväkseen rekrytoinnissa sekä harjoitusten ja pelien analysoinnissa. Se oli myös ensimmäinen seura, joka muutti junioriensa harjoitteluohjelman jokapäiväiseksi. Lisäksi se palkkasi kokoaikaisen sivurajaheittovalmentajan ensimmäisenä maailmassa.
Nyt tuo valmentaja työskentelee Liverpoolille. Muidenkin tanskalaisseurojen juniorit harjoittelevat päivittäin. Sen, mitä Midtjylland tekee ensimmäisenä, muut tekevät perässä. Sillä se on jalkapallon kiertokulku: ne, jotka ovat kehityksen kärjessä, ovat myös kopioinnin kohteina.
Siksi suurin haaste Jyllannin niemimaalla ei koske tätä päivää, vaan tulevaisuutta. Miten seura, joka on jo jalkapalloevoluution huipulla, voisi nähdä vielä pidemmälle tulevaisuuteen?
Seuran puheenjohtaja Rasmus Ankersen kommentoi taannoin New York Timesille, että hänen mielestään murros datankäytön suhteen on vasta alussa. Ankersen mainitsee esimerkkinä erikoistilanteet. Midtjylland on Euroopan paras erikoistilannejoukkue. Sen ja toisena tulevan joukkueen ero on sama kuin toisen ja 73. olevan. Kun neljäsosa maaleista tehdään erikoistilanteista, on ihmeellistä, ettei niitä ole pilkottu datan avulla osiin aiemmin. Onkin todennäköistä, että erikoistilanteiden analysointi on seuraava raja-alue, jolle huippuseurat tunkeutuvat.
Toinen tulevaisuuden alue, jolle seurat ovat jo alkaneet tunkeutua, on laukaisuprosenttien laskeminen. Miltä alueilta kannattaa laukoa ja miten? Kun dataa on käytössä yli 50 vuodelta, voidaan jokaisen laukauksen onnistumisprosentti laskea jo ennen kuin se lähtee pelaajan jalasta. Ei ole mitään syytä, miksei seuraavaksi syöttösuuntia alettaisi analysoida samalla tavalla.
Lisäksi Ankersenin mukaan pelin fyysisellä puolella on vielä merkittävästi kehitettävää. Midtjylland ei kuitenkaan pysähdy siihen. Tällä hetkellä seura tekee tutkimusta siitä, miten pelaajien luonteenpiirteet vaikuttavat heidän sopeutumiseensa joukkueeseen ja heidän peliesityksiinsä. Samalla yritetään selvittää, millä tavoin erilaiset ihmiset oppivat parhaiten, jotta mahdollisimman paljon dataan pohjautuvia viestejä saataisiin perille heidän aivoihinsa.
Datan keräämisen merkitys fyysisten suoritusten osalta on jo arkipäivää. Siksi Jyllannin niemimaalla kurkistetaan seuraavaksi pelaajien päähän. Jos seura onnistuu valjastamaan pelaajien fyysisen potentiaalin lisäksi heidän mielensä potentiaalin jalkapallon hyväksi, on se taas askeleen muuta Eurooppaa edellä. Kunnes muut seurat ottavat sen kiinni.
Sillä enää kysymys ei ole siitä, kuka ymmärtää kerätä eniten dataa. Sitä on kyllä saatavilla jokaiselle, joka sitä haluaa hyödyntää. Nyt kysymys on siitä, kuka sitä osaa hyödyntää parhaiten.
Jotta dataan pohjautuvat ajatukset saadaan muutettua peliteoiksi, tulee tulevaisuuden valmentajien puhua jalkapalloa, mutta pystyä pohjaamaan puheensa dataan. Ja sillä voi olla suuri vaikutus tulevaisuuden valmentajaihanteisiin.
Kenties tulevaisuuden valmentajakarusellissa eivät pyörikään jalkapallofilosofit, vaan nuoret, datan kanssa kasvaneet ja koodia puhuvat futuristit?
Hyvää viikonloppua
Se riittäköön tältä erää. Kuten aina, suosittelen lämpimästi liittymään Sallisen sivukatsomon uutiskirjeen tilaajaksi. Sitä dataa ei hyödynnetä mihinkään muuhun kuin jalkapalloajatusten jakamiseen suoraan inboxiisi joka lauantai.
Risuja tai ruusuja voi antaa sähköpostitse juuso@teravinkyna.com tai Twitterissä @TeravinKyna, jos se on enemmän sinun juttusi. Palaamme asiaan taas ensi viikolla. Siihen asti: pysykää terveinä.
Hyvää viikonloppua.