Sallisen sivukatsomo: Suomalainen voittaa aina

Koko hetki oli kuin sekunti täyteen ladattua symboliikkaa. Suomen kaikkien aikojen futsalpelaaja Panu Autio kiskaisi pallon lähes puolesta kentästä selvänä ennakkosuosikkina otteluun lähteneen Italian verkkoon. Maali oli Autiolle uran sadas maajoukkuemaali, ja se syntyi suomalaisen futsalhistorian ensimmäisessä arvokisaottelussa.

Hienointa tarinassa ei ole kuitenkaan Aution maali, vaan se, että Suomi pelaa maanantaina futsalin EM-kisojen pudotuspeleissä. Alkulohkon aikana joukkue taisteli tasapelin kaksinkertaiselta Euroopan mestarilta, johti ottelua vielä toisella jaksolla edellisten MM-kisojen nelosta vastaan ja voitti juuri sen vastustajan, joka kuuluikin voittaa.

Suomen futsalmaajoukkue saa olla itsestään äärimmäisen ylpeä. Se jätti alkulohkossa kentälle kaikkensa ja osoitti kuuluvansa Euroopan huipulle. Myös EM-kisat hienosti huomioinut media ja suomalaisfanit, jotka ostivat kisoihin enemmän lippuja kuin yksikään toinen kansa turnausta isännöineitä hollantilaisia lukuun ottamatta, ovat osoittaneet elävänsä tapahtumaa maajoukkueen matkassa. Suomi ei ole enää vain jalkapallomaa, se on nyt myös futsalmaa.

Pudotuspelipaikan merkitystä vain korostaa se, että futsalmaajoukkue on lähtenyt liikkeelle lähes nollista. Jopa vuoden 2021 futsalpelaajaksi valittu, maajoukkueessa 12 vuotta sitten debytoinut Jukka Kytölä muistaa ajan, jolloin Suomella ei ollut asiaa edes MM-karsintoihin.

”Kyllä me aika pohjalta lähdettiin, kun joskus MM-esikarsintaturnauksessa jäätiin lohkokolmoseksi. Sieltä oli pitkä matka kavuttavana ylös”, Kytölä kertoi ennen EM-kisoja Palloliiton verkkosivuilla. Ylös Suomen futsalmiehet ovat kuitenkin kavunneet. Tällä hetkellä futsalmaajoukkue löytyy maailmanrankingin sijalta 20.

Palloliiton futsalpäällikkö Jyrki Filppu veikkaa, ettei vastaavaa nousua ole välttämättä nähty koko lajin historiassa. Suomessa futsal onkin lajina jäänyt turhan vähälle huomiolle, eikä kovin moni ymmärrä, kuinka kovasta saavutuksesta todella on kysymys.

Aution mukaan Suomi onkin kansainvälisesti arvostettu futsalmaa, ja monessa muussa maassa katsotaan tällä hetkellä Suomea ihaillen.

Suomalaisella jalkapalloperheellä on kuitenkin syytä tuntea ylpeyttä kautta linja. Miesten futsalmaajoukkue on yksi kolmesta aikuisten maajoukkueesta, jotka pelaavat reilun vuoden sisään EM-kisoissa. Se ympyrä, joka alkoi Huuhkajien ensiesiintymisestä EM-viheriöillä ja jatkuu Hollannissa futsalin EM-kisoissa, päättyy heinäkuussa Englantiin, kun Helmarit palaavat EM-kisoihin seitsemän vuoden tauon jälkeen.

Euroopassa on tasan viisi maata, jotka ovat samaan saavutukseen pystyneet. Suomen lisäksi kaikissa kolmissa EM-kisoissa pelaavat vain Italia, Venäjä, Hollanti ja Espanja.

Kun otetaan vielä huomioon se, että naisten futsalmaajoukkue oli syksyllä voiton päässä EM-kisoista, aletaan ymmärtää kontekstia sille, kuinka kova palloilumaa Suomesta on kehittynyt. Futsalnaisten saavutuksen arvoa lisää se, että futsalin naisten EM-lopputurnaukseen pääsee vain neljä joukkuetta.  

Asiaa voi lähestyä myös rankingien kautta. Suomessa ollaan helposti taipuvaisia ajatteluun, että muut Pohjoismaat ovat meitä tasokkaampia palloilumaita. Ainakin Ruotsi on meitä selvästi edellä, eikö? Suomen aikuisten maajoukkueiden yhteen laskettu maailmanranking jalkapallossa ja futsalissa on 125. Ruotsin vastaava on 120 ja Norjan 117. Tanska sentään on selvästi edellä lukemalla 89.

Entäpä suunnilleen samankokoiset Euroopan valtiot Sveitsi, Wales, Serbia tai Kroatia? Keski-Euroopassa ja Balkanin alueella palloilulajit ainakin ovat Pohjolaa kovemmassa huudossa.

Kyllä, mutta hyvin niukasti. Kroatian yhteenlaskettu ranking on 109, Serbialla sekä Sveitsillä se on 123. Wales tuleekin jo selvästi perässä lukemalla 146. Myös esimerkiksi Slovakia (147) jää Suomen jalkoihin.

Keinotekoista vertailua, kyllä. Mutta se kertoo meille yhden asian: Suomen jalkapalloperhe ei ehkä ole aivan Euroopan kirkkaimmalla huipulla, mutta heti siinä seuraavassa korissa se on. Kokonaisvaltaisessa tekemisessä ja eri maajoukkueiden huomioimisessa Suomi on aivan Euroopan keskisuurten maiden rinnalla.

Suomalaisella jalkapalloperheellä pyyhkii kaiken kaikkiaan todella hyvin tällä hetkellä. Iso kiitos siitä kuuluu nappiin osuneille avainhenkilöiden rekrytoinneille.

Futsalmiesten kurssin kääntämisestä suurin yksittäinen kiitos kuuluu kroatialaiselle päävalmentajalle Mićo Martićille, joka palkattiin yhdeksän vuotta sitten viemään Suomen maajoukkuetta eteenpäin, mutta myös muokkaamaan koko suomalaista futsalkulttuuria. Kun katsoo, missä futsalmiehet tällä hetkellä menevät, voi hänen sanoa onnistuneen.

Martić on tunnettu siitä, ettei hän jätä yhtään kiveä kääntämättä. Maajoukkueen kapteeni Autio sanoi ennen EM-kisoja, että Suomi tulee olemaan lohkonsa parhaiten valmistautunut maa. Samanlaisella pieteettisellä otteella Markku Kanerva käänsi Huuhkajien suunnan nousuun. Helmarien päävalmentaja Anna Signeulia on puolestaan  kuvattu jopa kontrollifriikiksi.

Tietynlaisen periksiantamattomuuden ja pikkutarkkuuden voi sanoa sopivan täydellisesti suomalaiseen mielenmaisemaan. Tavallaan suomalainen jalkapallo ja futsal elääkin nyt kulta-aikaansa kotimaisin opein ja periaattein, vaikka vaikutusta ja avainhenkilöitä on haettu ulkomailta. Menestyksen perustaminen sellaisille arvoille, joita Suomessa ymmärretään, helpottaa myös jatkuvuuden luomista kaikissa maajoukkueissa.

Samaan aikaan suomalainen, avoin ja tasa-arvoinen yhteiskunta on juuri sellainen ympäristö, jossa eri lajit ja joukkueet voivat kukoistaa. Vaikka resurssit ovat pienet, on niistä pyritty jakamaan kaikille.

Miesten ja naisten jalkapallomaajoukkueille on vuodesta 2019 lähtien maksettu samanarvoisia korvauksia, vaikka joukkueiden tulopuoli ei vielä samansuuruinen olekaan. Autio puolestaan kiittelee Palloliittoa siitä, että futsalmiehet ovat saaneet hyvät resurssit ja mahdollisuudet valmistautua EM-kisoihin parhaalla mahdollisella tavalla.

Kun joukkueita tuetaan ammattimaisesta, voi niiltä myös vaatia ammattimaisuutta. Ja sitä Suomen jalkapalloperheen kaikki maajoukkueet ovat tehneet itseltään jo pitkään. Kaikki tämä poikii menestystä, ja menestys poikii lisää menestystä.

Huuhkajien EM-kisapaikan tuomat rahavirrat on uutisoitu moneen otteeseen. Paljon tästä valuu juniorityöhön, mutta myös muille Palloliiton alaisille maajoukkueille. Kaikki tämä auttaa kasvattamaan uusia voittajia ja uusia menestystarinoita, jotka taas valuttavat hyvää eteenpäin. Positiivinen kierre on klisee, mutta pitää paikkansa. 

Nyt futsalmiehet tuovat oman osansa samaan pöytään. Ja saman tekevät Helmarit kesällä. Rahan lisäksi arvokisapaikat tuovat joukkueille kaupallista arvoa ja luovat uskottavuutta, mikä on avainasemassa, kun kasvatetaan tulevaisuuden arvokisakävijöitä. Kun odotusarvona on kisapaikka, eikä vain hyvä yritys, kasvaa pelaaja väistämättä erilaiseen vaatimusympäristöön kuin ennen.

Samalla kasvaa myös yleisön kiinnostus – kuten Suomeen myydyistä futsalin EM-kisalipuista nähtiin – ja arvostus. Ja sitä kautta myös vaatimustaso. Ja yhtäkkiä ollaankin tilanteessa, jossa kaikki osaavat vaatia menestystä, koska niin sen vain kuuluu olla.

Autio sanoi futsalin EM-kisojen joukkueenjulkistamistilaisuudessa, että kunnioitus ja mediamillimetrit tulee ansaita, mutta kun hommia tekee riittävän hyvin, niin kunnioitus kyllä seuraa perästä.

Kun futsalin EM-kisat pyörähtivät käyntiin, kertasi Uefan englanninkielinen selostaja ottelun aluksi lajin säännöt. Väitän, että tulevaisuudessa ”sisäfutiksen” sääntöjä ei tarvitse kovin monelle suomalaiselle enää kerrata. Kuten myös uskon, ettei ”naisjalkapallolle” enää naureta. Kuten ei enää naureta Huuhkajien arvokisahaaveillekaan. 

Tällä hetkellä kaikki Suomen jalkapalloperheen maajoukkueet ansaitsevat kunnioitusta. Sillä hommia tehdään hyvin niistä jokaisessa.

Hyvää viikonloppua

Siinä kaikki tältä viikolta. Kunnioitusta tai sen puutetta voi osoittaa sähköpostitse juuso@teravinkyna.com tai Twitterissä @TeravinKyna. Paras vaihtoehto on kuitenkin tietysti rekisteröityä Sallisen sivukatsomon uutiskirjeen tilaajaksi.

Hyvää viikonloppua.