Sallisen sivukatsomo: Mbappen kaksi puolta

Muistatko tarinan Ikaroksesta? Pojasta, jonka isä rakensi tälle siivet sulista ja vahasta, jotta tämä pääsisi pakenemaan saarelle rakennetusta labyrintista, jossa oli vankina. Isä varoitti poikaa lentämästä liian lähelle aurinkoa, koska se saattaisi sulattaa siipiä koossa pitävän vahan. Ikaros kuitenkin halusi kaiken ja unohti varovaisuuden, minkä seurauksena hän putosi mereen ja hukkui.

Kylian Mbappé pelasi tämän kesän kiihkeimmissä sopimusneuvotteluissa korttinsa niin, että sai sekä Real Madridilta että PSG:ltä kaiken, mitä nämä pystyvät tarjoamaan. Ei vain rahallisesti, vaan myös omien markkinointioikeuksiensa hallinnan sekä puhtaan vallan kannalta.

Pelkästään maailman parhaiten palkatuksi jalkapalloilijaksi tuleminen ei riittänyt Mbappélle. Pariisilaissyntyinen hyökkääjä halusi myös paikan pöydästä, jonka äärellä tehdään päätökset PSG:n tulvaisuudesta.

Mbappé on aina ollut hyvin avoin sen suhteen, että pelkkä raha ei riitä motivoimaan häntä jäämään Pariisiin. PSG:n tulee myös pystyä tarjoamaan urheilullisesti järkevä projekti, joka mahdollistaa kaikkein isoimpien pokaalien voittamisen. Ilmeisesti hyökkääjä ei luottanut, että seuran nykyinen johto tähän pystyy, sillä hän halusi saada oman äänensä kuuluviin urheilullisten päätösten osalta.

Ranskalaiskärjen sopimusneuvottelut etenivät ensin PSG:n urheilutoimenjohtajalta Leonardolta seuran toimitusjohtajalle Nasser Al-Khelafille ja lopulta aina omistusportaalle asti. Kenties juuri aidolle vallanlähteelle pääseminen oli se, mitä Mbappé halusi.

Mediassa on väitetty, että hyökkääjä saisi uuden sopimuksensa myötä oikeuden vaikuttaa seuran urheilullisiin päätöksiin aina pelaaja- ja valmentajarekrytoinneista lähtien. Tämä ei luonnollisesti täydessä mittakaavassaan voi pitää paikkaansa. Todennäköisesti Mbappélle on kuitenkin annettu valta vaikuttaa siihen, mihin suuntaan PSG:n urheilullista projektia viedään.

PSG:ssä on lopulta, yllättävää kyllä, ymmärretty, ettei heidän nykyinen toimintamallinsa tule tuomaan menestystä Euroopassa. Nyt seura näyttää muuttaneen toimintalinjaansa, mutta kenties jalkapallohistorian erikoisimmalla tavalla.

Pariisissa kokeillaan nyt Mbappén kyvykkyyden hyödyntämistä paitsi kentällä, myös sen ulkopuolella.

Seurassa tiedetään, että vuoden 2018 maailmanmestari on todellinen jalkapallonörtti, joka ymmärtää pelistä huomattavasti keskivertopelaajaa enemmän. Lisäksi Mbappé on äärimmäisen älykäs, ei vain pelaajana, vaan myös ihmisenä. Ranskalainen on myös voimakastahtoinen visioija, joka nähtävästi aidosti uskoo pystyvänsä muuttamaan PSG:n tulevaisuuden suunnan.

Vaikka päätäntävallan osittaista siirtämistä pelaajan käsiin voi pitää melkoisena kohuliikkeenä, saattaa PSG:n osalta kyseessä olla vain yksi askel matkalla kohti järkevämpää urheiluprojektia.

Pariisissa on tiettävästi alettu jo teettää tutkimuksia siitä, miten seuran kulttuuria ja sinne juurtuneita käyttäytymisrakenteita voitaisiin muuttaa. Seurajohto on lopulta ymmärtänyt, että jatkuvat nöyryytykset Mestarien liigassa eivät johdu pelkästään pelillisistä, vaan myös henkisistä asioista. Näitä lukkoja PSG:ssä pyritään nyt avaamaan.

Yksi tärkeä osa-alue olisi seuraan pesiytyneen tähtikultin murtaminen. Joidenkin lähteiden mukaan PSG olisi jo valmis luopumaan Neymarista. Todennäköisesti sen kannattaisi luopua myös Lionel Messistä.

Toinen kiinnostava mahdollisuus olisi oman juniorituotannon hyödyntäminen. Pariisi on, ehkä São Pauloa lukuun ottamatta, koko maailman tuotteliain alue, mitä tulee huippupelaajien määrään. PSG:llä olisi käytössään lähes ehtymätön huippulupausten kaivo, jos se vaan päättäisi siitä ammentaa.

Kokonaan eri asia on, aikooko seura ottaa tarvittavat askeleet muuttuakseen täysveriseksi urheiluseuraksi. Vallan siirtäminen, ainakin osittain, Mbappélle kuulostaa urheilullisesti naurettavalta, mutta kenties kaikista maailman seuroista juuri PSG:ssä se saattaa olla käänne parempaan.

Siksi tilannetta voi pitää pelaajan kannalta houkuttelevana. Jalkapallon kannalta se näyttää kuitenkin pelottavalta.

Kehityssuunta, jossa kentän ulkopuolista valtaa aletaan siirtää pelaajille, on äärimmäisen huolestuttava. Se tekee seurat entistä riippuvaisemmiksi tähtipelaajista, joiden infernaalisiksi kohonneet palkat ovat jo valmiiksi saattaneet useat seurat vaikeuksiin.

Mbappé ansaitsee uuden sopimuksensa aikana raportoidusti 50 miljoonaa euroa kaudessa, minkä lisäksi hän sai sopimuksen tehdessään yli 100 miljoonan allekirjoitusbonuksen. Se ei kuitenkaan hyökkääjälle riittänyt. Rahan lisäksi hänen oli saatava näppinsä PSG:n valtapeliin.

Pelaajien valta on jo nyt kasvanut epäterveellisen suureksi. Huippupelaajat antavat sopimustensa kulua loppuun, ja pitävät seuroja löysässä hirressä tekemällä päätöksensä tulevaisuudesta vasta viime hetkillä. Real Madrid, esimerkiksi, ei yrittänyt hankkia Erling Hålandia, koska se odotti vastausta Mbappélta. Nyt seura ei saanut kumpaakaan.

Vaikka Mbappé on ensimmäinen modernin aikakauden pelaaja, joka saa palkan lisäksi myös mahdollisuuden vaikuttaa seuransa urheilullisiin päätöksiin, hän ei varmasti ole viimeinen. Sen, mitä joku toinen on joskus saanut, joku muu tulee haluamaan.

Pahimmillaan tilanne voi kehittyä siihen, että pelaajat saavat veto-oikeuden omaan myymiseensä. Tämä käytännössä sitoisi seuran kädet yksittäisen pelaajan suhteen ja nostaisi pelaajan päätäntävallan seuran yläpuolelle. On myös irvokasta ajatella, että pelaajat saisivat vaikuttaa siihen, kuka heitä valmentaa. Tämä muuttaisi totutun ylhäältä alaspäin etenevän päätöksentekoketjun päälaelleen.

Lisäksi tilanne on ongelmallinen taloudellisesti. Perinteisesti maailman tähtiä hankkineet seurat ovat pystyneet luottamaan siihen, että saavat sijoitukselleen tuottoa hyödyntämällä pelaajaa mainonnassaan. Tähän perustui, ainakin osittain, esimerkiksi Cristiano Ronaldon hankinta Manchester Unitediin.

Mbappén uuteen sopimukseen on kuitenkin tiettävästi kirjattu, että pelaajan mainosoikeudet säilyvät sataprosenttisesti pelaajalla itsellään. Tämä siirtää sekä rahahanat että sitä kautta markkinavallan seuroilta pelaajille. Palkkatuloina saadut sadat miljoonat eivät selvästikään enää riitä.

On siis helppo ymmärtää, miksi tilanne on pelaajan kannalta houkutteleva, vaikka jalkapallomaailman kannalta varoitusmerkkejä onkin ilmassa. Aivan riskitön ei uusi diili toki Mbappénkaan osalta ole.

Mbappé tarttui PSG:n sopimuksessa elämänsä suurimpaan mahdollisuuteen, mutta myös suurimpaan riskiin. Vaikka asiaa kuinka pyörittelisi, on vaikea nähdä, että Ligue 1 tulisi jatkossakaan vetämään samanlaisia katsojamääriä tai huomioarvoa puoleensa kuin Valioliiga tai La Liga.

Siksi ihmiset eivät tule ymmärtämään, kuinka hyvästä pelaajasta Mbappén kohdalla oikeasti puhutaan. Ligue 1 kantaa nimensä perässä omanlaistaan asteriskia – jos Mbappé pelaa hyvin, ihmiset sanovat, että kyseessä on vain Ranskan liiga. Jos hän pelaa huonosti, ajatellaan, että ehkä hän ei sitten olekaan niin hyvä. Pelaajan näkökulmasta voitettavaa on vähän, mutta hävittävää paljon.

Äärimmäisyyksiin vietynä Ligue 1:n taso voi jopa viedä Mbappélta Ballon dÓrin, tai useamman. Ranskan liiga ei saa osakseen samanlaista arvostusta kuin muut Euroopan huippusarjat, joten myöskään sarjassa kerättyjä meriittejä ei arvosteta samalla mitta-asteikolla.

Mbappén on oltava Ranskassa poikkeuksellisen ylivoimainen, minkä lisäksi hänen on pystyttävä vielä parempaan maajoukkueessa ja etenkin europeleissä kompensoidakseen kansallisen sarjan tason. Tässä piilee suuri vaara.

Voi olla, että PSG:n toimintaan tulee toiminnan uudelleenjärjestelyn kautta järkeä, ja siitä tulee voittava seura myös Mestarien liigassa. Kenties Mbappén uusi asema on se, joka lopultakin saa myös seuran johtoportaan kiinnostumaan voittamisesta.

Yhtä todennäköistä on kuitenkin se, että seuran juuriin kasvanut häviämisen kulttuuri jatkuu ja jatkuu, eikä PSG:tä leikkinukkenaan pitävä omistajaporras opi ymmärtämään urheilua. Silloin Mbappé menettää ison osan uransa parhaista vuosista seurassa, joka ei kiinnosta ketään. Se vaikuttaa merkitsevästi myös hänen henkilökohtaiseen sädekehäänsä.

Mbappé on vasta 23-vuotias, mutta jo nyt hän on asettanut uransa vedenjakajalle. Rahanhimo ja tarve olla edustamaansa seuraa suurempi ovat asettaneet aiemmin tervepäisenä pidetyn pelaajan hyvin kyseenalaiseen valoon. Teki hän tästä lähtien mitä tahansa, hän ei tule enää voittamaan koko jalkapalloyhteisöä puolelleen.

Se fiksuna pidetty maanläheinen poika, joka ihastutti nopeudellaan ja pelitaidoillaan, on mennyttä. Ranskalainen ei ole enää se pelaaja, josta on helppo pitää yli laji- ja seurarajojen. Vuodet PSG:ssä ovat muovanneet hänestä hyökkäyspään erikoisaseen, joka ei pelaa kahden suunnan jalkapalloa, ja ihmisen, joka selvästi pitää itseään suuressa arvossa.

Toki millään tällä ei ole merkitystä, jos hän onnistuu tavoitteessaan ja nostaa kotikaupunkinsa seuran Euroopan huipulle. Sen jälkeen kukaan ei voi olla pitämättä Mbappéa yhtenä historian suurimmista pelaajista; kotikylän poikana, joka muutti kokonaisen seuran suunnan.

PSG on kuitenkin omistajilleen ennen kaikkea urheilupesuprojekti ja sitten vasta jalkapalloseura. Moni on jo käynyt Pariisissa yrittämässä. Kaikki ovat huomanneet, että seuran toimintaa ei määrää urheilullinen menestys. Todennäköisyydet ovat sen puolella, että Mabppé joutuu toteamaan saman.

Siinä vasta erä upporikasta ja rutiköyhää.

Hyvää viikonloppua

Se siitä tällä erää. Osallistu keskusteluun 2020-luvun puhutuimmasta siirtosaagasta laittamalla sähköpostia juuso@teravinkyna.com tai Twitterissä @TeravinKyna. Sallisen sivukatsomon viikkokirjeen tilaajaksi voit taas liittyä tästä.

Se on Mestarien liigan finaali tänään. Nauttikaa.

Hyvää viikonloppua.