Byyri kävi Valkeakoskella tutustumassa seuraan, joka pelaa varsin todennäköisesti ensi kaudella jälleen Veikkausliigaa.
On elokuinen torstai-ilta.
Pirkanmaan derbyn alkuun on reilut puoli tuntia. Naapurikaupunki Tampereen Pallo-Veikot on matkannut Valkeakoskelle Hakan vieraaksi. Kotijoukkueen voittoputken näkee jo portilla, tehtaan puoleiselle lippuluukulle on pitkä, puikkelehtiva jono. Aina ei ole ollut näin.
Suomi on täynnä jalkapallotarinoita. Valkeakosken Hakan nousu on lajiromantiikassaan yksi kauneimmista. 85-vuotisjuhlakauttaan viettävän Hakan historia hakee vertaistaan maamme jalkapallohistoriassa. Yhdeksän Suomen mestaruutta, seitsemän hopeaa, kymmenen pronssia, kaksitoista Suomen cupin voittoa ja yksi voitettu Liigacup vetävät nöyräksi.
Suomen mestaruuksissa mitattuna FC Haka on yhä Suomen toiseksi menestynein seura. Enemmän mestaruuksia on vain 29 kertaa kauden päätteeksi juhlineella HJK:lla. Hakan ohella yhdeksän kertaa on mestaruuden voittanut myös Helsingin Palloseura, jonka edellisestä mestaruudesta on tosin jo 62 vuotta aikaa.
Myös cup-kannujen nostelijana Haka on ollut toiseksi ahkerin. 12 cup-voittoa – vain yhden voiton päässä HJK:sta. Erityisesti cup-kilpailu on piirtynyt vahvasti osaksi koskelaisuutta. Vuorineuvos Juuso Walden oli Valkeakoskella toimineen paperitehtaan toimitusjohtaja, mutta jäi myös jalkapallohistoriaan henkilönä, joka perusti Suomen cupin.
Mainitun paperitehtaan tuki teki Hakasta oman aikansa jättiläisen. Pelaajat olivat tehtaassa töissä, mutta harjoittelivat vieressä olevalla kentällä kuin ammattilaiset. Hiljalleen pelaajien siirtyessä muissakin seuroissa laajemmin kohti täys- tai puoliammattilaisuutta tehtaan työt jäivät, mutta paperitehtaan tuki oli yhä taloudellisesti merkittävä Hakalle.
Valkeakoskelaisuuden symboli
FC Haka yhdisti koko paikkakunnan ja teki sen ahkeran työväestön ylpeäksi. Hienointa menestyksessä oli se, että ostopelaajat olivat vähissä, ja varsinkin 1960-luvun suuruus saavutettiin lähestulkoon täysin valkeakoskelaisilla pelaajilla. Erityisesti kauden 1960 mestaruus seisauttaa yhä veret. 41 pistettä 44 mahdollisesta maalisuhteella 78-23. Samana vuonna Hakasta tuli maamme ensimmäinen tuplamestari, kun se vei myös cupin.
Valkeakoskelta on jo vuosikymmenien ajan noussut myös ikonisia pelimiehiä eri sukupolville. Esko Malm, Juhani Peltonen ja kumppanit jättivät jälkensä 60-luvulla, kun taas 70-luvulla oli muun muassa Matti Paatelaisen ja Martti Kuuselan aika loistaa. 80-luvulla Olli Huttunen torjui itsensä koko kansan tietoisuuteen, ja kaltaisilleni 80-luvun alussa syntyneille 90-luku on jäänyt mieleen Valeri Popovitshin ja Oleg Ivanovin maagisista otteista.
Taloudelliset ongelmat alkoivat kuitenkin 2000-luvulla hidastuttaa Hakan tekemistä. Tehtaan tuki alkoi hiipua ja rahakirstussa näkyä pohja. 2008 perustettiin FC Haka Oy, ja osakeannissa uuden osakeyhtiön pääomistajaksi tuli entinen Haka-peluri, ravintoloitsija ja liikemies Sedu Koskinen.
Koskinen investoi Hakaan hurjasti rahaa. Tehtaan kentän katsomot saivat uuden ilmeen ja edelleen upealla paikalla palveleva Paviljonki-ravintola ilmestyi tehtaan puoleisen portin kulmaukseen. Rajujen tappioiden jälkeen Koskinen laittoi lompakkonsa kiinni ja luopui omistuksestaan valkeakoskelaisseurassa.
Elettiin kesää 2010. Tehtaan tuki oli pienentynyt ja Koskisen rahat poissa. Haka joutui luopumaan parhaista pelaajistaan ja oli velkaa satojatuhansia euroja. Kaiken kaaoksen keskellä joukkue sinnitteli sarjataulukon puoliväliin. 2011 rajulla kulukuurilla ollut seura onnistui vielä pysymään Veikkausliigassa, mutta vuotta myöhemmin tuli lähtö.
Yhteiskunnan rakennemuutos oli riepotellut myös Valkeakoskea ja Haka saanut siitä osansa. Valkeakoski poistui liigakartalta ja monen mielestä pysyvästi.
Positiivisessa kierteessä
Pohjalta on kuitenkin ponnistettu. Uutta tulemista on tehty pitkäjänteisesti, tiukalla kulukuurilla ja omaan pelaajatuotantoon nojautuen. Seuran lähelle on kerätty ihmisiä, joille Haka on tilipussia tärkeämpi. Vihdoin seuralla oli myös varaa panostaa 85-vuotisjuhlakauteen ja lopputulemana valkeakoskelaiset porskuttavat tällä hetkellä Ykkösen kärkipaikalla, eikä sille näy pysäyttäjää.
Kaula seuraavana majailevaan Turun Palloseuraan on kasvanut jo 14 pisteeseen. Haka on vienyt koko kauden läpi ilman tappioita, ja edellinen pistemenetys on kesäkuun alusta Kajaanista. Joukkue on voittanut nyt jo 12 ottelua putkeen. Aletaan lähestyä hiljalleen niitä hetkiä, kun voidaan aloittaa laskeminen, missä ottelussa Hakalla on mahdollisuus varmistaa nousu takaisin Veikkausliigaan.
Mahdollinen nousu kutkuttaa ajatuksena myös Hakan toimitusjohtajaa Olli Huttusta. Entinen pelaaja on toiminut seurassa aikanaan myös päävalmentajana, ja nykyisessä pestissään Huttunen on ollut syksystä 2016 saakka. Hän on käytännössä nähnyt Hakassa kaiken aitiopaikalta.
– Olisihan se nousu hieno asia henkilökohtaisesti, mutta koen sen enemmänkin olevan palkinto tälle kaupungille, seuralle ja yhteisölle. Silloin kun tulin vuonna 2016 seuraan uudelleen, kyllä moni piti sitä nousua silloin utopistisena, ja nyt me ollaan tässä tilanteessä, että olemme näin lähellä. Ei tätä moni olisi uskonut vielä vuosi tai kaksi takaperin, Olli Huttunen myöntää.
Hakan menestys on tarttunut myös koko yhteisöön ja Valkeakoskella Haka on jälleen puheenaihe numero yksi.
– Kaikki asiat seuran ympärillä ovat tällä hetkellä tosi positiivisia. Ilmapiiri kaupungilla on hyvä ja käynnissä on positiivinen kierre. Sitä ei olla saatu pelkästään sillä, että tulokset ovat hyviä, vaan se peli on ollut myös viihdyttävää. Täällä kun on paljon tätä vanhaa kansaa, joka on nähnyt Hakan menestyksen vuodet, niin hekin pitävät tästä tavasta miten pelataan, Huttunen kertoo.
Tämä onkin näkynyt konkreettisesti lippuluukulla.
– Viime vuonna keskiarvomme oli yli tuhannen katsojan ja nyt lähentelemme jo puoltatoista tuhattat. Yleisömäärän kasvu on näkynyt tietenkin myös ottelutuotoissa. Mielenkiintoista tässä on ollut se, että viime syksynä meillä oli tälle kaudelle kausikorttikampanja ja myimme kausikortteja 1 600 kappaletta. Siitäkin huolimatta olemme myyneet tällä kaudella portilta enemmän lippuja kuin viime kaudella, avaa Huttunen seuran lipunmyyntiä.
Kun TPV jää jalkoihin Tehtaan kentällä, menee ottelussa myös 2000 katsojan raja ensimmäistä kertaa tällä kaudella rikki. Kun kuulutus kertoo yleisömääräksi 2004, saa se raikuvat aplodit ja suupielet katsomossa ylöspäin. Joillekin tämä tuntuu olevan jopa tärkeämpi asia kuin illan kolme pistettä.
Tainion johdolla
Yksi Hakan uuden tulemisen peruspilareista on ollut valmennukseen satsaaminen. Tämä on ollut toimitusjohtaja Olli Huttusen mukaan varsin tietoinen ratkaisu.
– Silloin 2016 päätettiin, että taustat pitää olla kunnossa ennen kuin nousua lähdetään uudelleen hakemaan ja valmennus on olennainen osa tätä. Vetovoimamme on edelleen hyvä, vaikka Ykkösessä pelaammekin. Olosuhteet ovat täällä kunnossa ja historian pystyy vieläkin aistimaan.
Kaudeksi 2018 Keith Armstrongin valmennustiimiin liittyi Teemu Tainio, joka oli palvellut Tehtaan kentällä pelaajana 20 vuotta aikaisemmin ennen lähtöään maailmalle. Tälle kaudelle Tainio peri päävalmentajan pestin Armstrongilta ja kaikki palaset ovat loksahdelleet kohdalleen.
– Onhan se rehellisesti sanottava, että näinkin paljon pisteitä tässä vaiheessa kautta on ollut tietyllä tapaa yllätys. Kyllä minä luotin tähän joukkueeseen jo talvella. Moni ihmetteli, miksi me edes puhumme noususta tavoitteena. Meillä oli kuitenkin paljon sellaisia pelaajia, jotka eivät ehkä olleet suurelle yleisölle niin tuttuja, mutta me tiesimme heidän potentiaalin, Teemu Tainio kertaa ensimmäistä vuottaan päävalmentajana.
Silmiinpistävää Hakan tässä kaudessa on ollut henkisen kantin lujuus. Joukkue on noussut kauden aikana jo viisi kertaa tappioasemasta voittoon. Kaikki joukkueet eivät pysty suoritukseen kertaakaan kauden aikana.
– Siitä voi ottaa esimerkkinä kotipelin AC Kajaania vastaan. Päästettiin kaksi ilmaista erikoistilannemaalia ja tehtiin homma itsellemme vaikeaksi. Sanoin puoliajalla pojille, että te voitte vielä itse päättää, voitatteko te tämän pelin vai ette. Jos vain maltamme tehdä niitä omia juttua, mitä tiedetään osaavamme, niin kyllä se sieltä kääntyy. Se kertoo paljon joukkueen henkisestä kantista ja lujuudesta, että ei mennä vastustajan johtomaalista kipsiin, vaan luotetaan omiin kykyihin, kun peliä on vielä jäljellä, Tainio suitsuttaa suojattejaan.
Tainio on tuonut Hakaan tullessaan kovan vaatimustason. Se näkyy myös TPV-pelissä, kun vieraiden Arjan Goljahanpoor kaventaa erikoistilanteesta lisäajalla lukemiksi 3-1. Löysä puolustaminen pelin ollessa jo selvä saa torniolaisen sapen kiehumaan kentän laidalla.
– Vaatimustasomme on harjoituksissa kova. Meillä on ollut treeneissä mukana muun muassa pistekäytäntö. Olemme pelanneet treenien lopuksi aina pelin, jonka voittaja saa pisteen, ja jätkät ovat hyvin tämän syötin kyllä napanneet. Treeneissä on hyvä asenne ja tempo, se totta kai siirtyy sitten myös sinne kentälle, avaa Tainio joukkueensa harjoittelua.
Valmiina Veikkausliigaan
Pessimistisimmätkin Hakan kannattajat joutuvat jo hiljalleen myöntämään, että nousu Veikkausliigaan on jo todella lähellä. Mutta kuinka valmis Haka on Veikkausliigaan?
– Jos puhutaan noususta Veikkausliigaan, niin silloin pitää olla joukkueen asiat kunnossa. Tausta, pelaaja-asiat, mutta myöskin toimiston asiat pitää olla kunnossa ja talous tarvittavassa tikissä. Jos joku näistä osa-alueista ei ole kunnossa, niin turha lähteä sinne, toimitusjohtaja Olli Huttunen taustoittaa.
– Näitä on nyt meillä vuosien varrella laitettu kuntoon ja totesimme jo viime syksynä, että nyt on meidän aikamme. Taloutemme on kontrollissa, joukkueen taustoihin on satsattu ja nyt myös pelaajiin. Näkisin, että nousu Veikkausliigaan ei olisi meille liian iso koettelemus millekään osa-alueelle, Huttunen jatkaa.
Myös ensi kauden joukkueen rakennus on jo alkanut. Hakalla on Huttusen mukaan 13 sellaista pelaajasopimusta, joissa jatko on seuran oman option varassa. Tämän varaan on hyvä lähteä rakentamaan.
– Nämä tuovat meille hyvän rungon. Lisäksi meillä on toki pelaajia, joilla loppuu sopimus ja jotka me haluamme pitää. Keskustelut on aloitettu, mutta meillä ei toki ole vielä yhtään pelaajasopimusta ensi kaudelle, Huttunen kertoo joukkueen rakennuksesta.
Päävalmentaja Teemu Tainio myöntää, että uuden joukkueen rakentaminen tuo mukaan myös omat haasteensa.
– Tietenkin sitä joukkuetta pitää vahvistaa, jos nousu tulee. Jokaiseen linjaan pitäisi todennäköisesti tuoda uusi pelaaja, mutta runko on edelleen nykyinen ja iso osa pelaajista jää tänne. Se on yksi tämän valmentamisen ei-niitä-mukavia puolia tuo joukkueen kasaaminen, kun tietyille pelaajille pitää ilmoittaa, ettei sitä jatkoa tule, ja toisaalta samaan aikaan löytää ne oikeat palaset tulevalle kaudelle, Tainio miettii.
TPV on kaatunut, ja ihmiset virtaavat porteista ulos ottamaan seuraavaa arkiaamua vastaan. Paviljonkiin jää kuitenkin vielä tuvan täydeltä ihmisiä nostamaan maljan kolmelle pisteelle ja kuuntelemaan pelaajien kommentteja.
Tehtaan kentällä nähtyä ja kuultua voi kuvailla sanalla vaikuttava. Kaikki viittaa siihen, että porttien sisäpuolella pelataan ensi keväänä Veikkausliigaa kahdeksan vuoden tauon jälkeen.
Kuvat: Arno Hämäläinen