Kirjoittaja on Fussball-Ranskalaiset -blogia ylläpitävä Keski-Euroopassa asuva savolainen, jota kiehtoo futiskulttuuri.
Tämän viikonlopun stadionvierailu vei minut naapurikaupunki Mönchengladbachiin. 250 000 asukkaan kaupunki sijaitsee noin 25 kilometriä Düssedorfista länteen. Kaupungissa ei juurikaan kannata aikaa viettää, sen verran ruma ja tylsä se on. Mielestäni ainoat näkemisen arvoiset asiat ovat Bundesliiga-seura Borussia Möchengladbach ja sen stadion, Borussia-Park.
Düsseldorfista pääsee kätevästi S-Bahn:lla (numero 8) suoraan Möchengladbachin rautatieasemalle. Rautatieasemalta bussit sysäävät ihmiset suoraan stadionin aukiolle. Matka bussilla liikenneruuhkan läpi kestää tovin, varsinkin, jos on myöhään liikkeellä.
Stadion avattiin vuoden 2004 kesällä pelaamalla harjoitusturnaus Borussia Mönchengladbachin, Bayern Münchenin ja AS Monacon kesken. Bundesliigassa stadion vetää 54 022 katsojaa, joista seisomapaikkoja on 16 149.
Itse Borussia-Park sijaitsee keskellä ei mitään, varsin kaukana keskustasta Nordpark-nimisellä alueella.
Stadionin edusta on kuitenkin saatu melko viihtyisäksi. Screeniltä voi seurata menossa olevia Bundesliiga-pelejä, fanikauppa palvelee ja monenlaista ruokaa ja juomaa riittää. Kyseessä on paikka, jonne voi tulla helposti tunteja ennen peliä viihtymään.
Aukion kupeesta löytyi myös sunnuntain hienoimmat, erikoisimmat ja mieleenpainuvimmat liivit. Tällä kertaa oli ommeltu ja askarreltu tavallista pidempi malli.
Luvassa oli huikea sunnuntai-iltapäivä, kun Borussia Mönchengladbach kohtasi Fortuna Düsseldorfin. Vuorossa oli Rheinderby, jonka joukkueet ovat kohdanneet 47 kertaa vuosien saatossa. Viime vuosina pelejä on tosin ollut hivenen harvemmin, kun Fortuna on kyntänyt alemmilla sarjatasoilla.
Kaikki pelit, jossa kohtaavat Fortuna Düsseldorf, Bayer Leverkusen, 1. FC Köln ja Borussia Mönchengladbach lasketaan Rheinderbyksi. Jotkut väittävät, että vain Kölnin ja Borussia Mönchengladbachin kohtaaminen on se oikea Rheinderby. Kyseiset joukkueet ovat aiemmin mainituista kohdannet eniten kautta historian, joten pieni totuuden siemen väitteessä piilee.
Suomalaisista derbyn ovat kokeneet ainakin Joonas Kolkka (Borussia Möchengladbach), Alexander Ring (Borussia Möchengladbach), Mikael Forssell (Borussia Möchengladbach), Sami Hyypiä (Bayer Leverkusen) Joel Pohjanpalo (Bayer Leverkusen) ja Lukas Hradecky (Bayer Leverkusen).
Loppuunmyydyssä pelissä tapahtumia riitti katsomossa ja kentälläkin, ja välillä tuntui, että olin tullut poliisien autonäyttelyyn. Niin paljon virkavaltaa oli paikalla.
Saavuin paikalla sen verran ajoissa, että seurasin miten Fortunan ultrat tulivat seisomakatsomoon. Erikoisinta oli, että katsomoa kuvaava videokamera peitettiin heti ensimmäisenä. Tästä tietenkin tiesi, että jotain erikoista ja ei niin sallittua oli luvassa.
Ultrat olivatkin onnistuneet kuljettamaan soihtuja ja pommeja katsomoon. Näitä sitten poltettiin melkein koko pelin ajan. Peli keskytettiin kolme kertaa ja Fortunan kapteenin Rouwen Hennings joutui pariin otteeseen pyytämään, että oltaisiin hievenen rauhallisemmin.
Omasta mielestä soihdut tuovat kyllä hienon tunnelman, mutta mustat soihdut haisevat aivan hirvittävän pahalle ja kentälle ei kyllä tahdo nähdä. Pommeista en välitä ollenkaan, kun kuulo siinä tuppaa vaan menemään. Niin kauan, kun ei minun vieressä pauku, homma sopii minulle.
Fortuna onnistui pitämään pelin ensimmäisellä jaksolla varsin tasaisena. Toisella puoliajalla tuomittiin taas kerran rankkari Fortunaa vastaan. Paketti hajosi siitä pahasti ja peli päättyi lopulta kotijoukkueen 3-0 -voittoon. Thorgan Hazard oli Mönchengladbachin parhaita tehden joukkueelleen kaksi maalia.
Niin minä kuin Fortunan liivimieskin jäi miettimään, että miten tästä noustaan. Hyökkäys on varsin tehoton, enkä edes enää muista, koska olen viimeksi nähnyt joukkueen tekevän maalin liigassa. Seuraava vastustajajoukkue pääkaupunki Berliinistä ei ennakkoon tunnu yhtään sen helpommalta.
