Pelasiko Vesku Loiri SM-sarjassa – ja muita tarinoita julkkisfutareista

Julkisuudessa on paljon henkilöitä, joilla on jalkapallotausta. Toiset ovat tuoneet esille enemmän rakkauttaan jalkapalloon, mutta osan tausta on jokseenkin yllättävä. Lisäksi muiden lajien harrastajista löytyy iso joukko ihmisiä, jotka ovat pelanneet menestyksekkäästi myös jalkapalloa. 

Tässä listauksessa tuodaan esille muilta aloilta, ammateista tai lajeista tuttuja ihmisiä, joilla on vahva tausta jalkapallon parissa, ja jotka ovat tulleet tunnetummiksi futisuran jälkeen tai ovat ehkä menestyneet paremmin jossain muussa lajissa. 

Koska kahden tai useamman lajin konkareita on olemassa niin paljon, olen poiminut listalle vain pari nimeä. Tässä tapauksessa Timo Nummelin, Kari Eloranta tai lukuisat jääpalloa pelanneet loistavat poissaolollaan. Lisäksi karsittujen listalla on myös Åke Lindmanin, Kaarlo Oksasen tai Konsta Hietasen tapaiset, joilla muu ammatti oli vahvasti mukana jo pelivuosien aikana tai jopa ennen sitä.

Lista ei siis missään nimessä ole täydellinen ja sieltä on jätetty tietoisesti muutamia nimiä pois.

SM-sarja / Veikkausliiga

Olli Rehn

Vuodesta 2018 Suomen Pankin pääjohtajana toiminut Olli Rehn nousi eduskuntaan Keskustan riveistä vuonna 1991 ja toimi myöhemmin elinkeinoministerinä. Euroopan Unionin komissaarina Rehn toimi vuosina 2004-14.

Mikkelissä syntynyt Rehn oli myös lupaava jalkapalloilija. Hän oli 18-vuotiaana nostamassa Mikkelin Palloilijoita SM-sarjaan vuonna 1980 tehden yhden maalin. SM-sarjassa Rehn debytoi seuraavana vuonna vaihtopelaajana 17.5. paikallisottelussa Mikkelin Pallo-Kissoja vastaan. Mies hankki tappioasemassa olleelle MP:lle pilkun vain muutamia minuutteja ennen loppua, josta Reijo Vaittinen tasoitti ottelun.

Yhteensä Rehn pelasi SM-sarjassa 11 ottelua, joista kahdessa hän oli avauskokoonpanossa tehden yhden maalin, 16.8. pelatussa 22-tasapelissä Oulun Palloseuraa vastaan.

MP:n vauhti ei SM-sarjassa riittänyt, vaan joukkue jäi 22 pelin sarjassa toiseksi viimeiseksi ennen paikallisvastustaja Pallo-Kissoja. Molemmat mikkeliläiset joutuivat Sepsin ja RoPSin kanssa karsintasarjaan, jossa vastaan asettui I-divisioonan neljän parasta (Kuusysi, Elo, KPV ja Honka).

Rehn teki karsintasarjassa yhden maalin, 32-vierastappioon päättyneessä KPV-ottelussa. MP ei myöskään saanut voittotiliään auki missään vaiheessa, vaan seura putosi RoPSin ja MiPK:n tavoin I-divisioonaan. Kaudeksi 1982 Rehn siirtyi pelaamaan III-divisioonaa Savilahden Urheilijoihin. 

Olli Rehn pelaamassa vuonna 1996 (kuva: Seura)

Jukka Gustafsson

Turussa syntynyt Gustafsson on pitkän linjan poliitikko, joka on toiminut  SDP:n kansanedustajana jo vuodesta 1987. Hän toimi myös opetusministerinä kahden vuoden ajan 2010-luvun alussa.

Jalkapalloa Gustafsson pelasi aluksi Turun Pyrkivässä vuosina 1968-70. Toiseksi korkeimmalla tasolla keskikentällä viihtynyt Gustafsson heilutti maaliverkkoja yhteensä kuudesti, ennen kuin siirtyi TPV:n SM-sarjajoukkueeseen kaudeksi 1971. Tampereella 24-vuotias Gustafsson nousi joukkueensa avainpelaajaksi, pelaten kauden kaikki 26 ottelua alusta loppuun.

Maaliin mies osui debyyttikaudellaan kahdesti. Ensimmäinen maali syntyi 13.6. vierasottelussa Lahti-69 vastaan. TPV voitti 31 ja Gustafsson teki joukkueensa avausmaalin. Kauden toinen maali toi kaikki pisteet Mikkelin Pallo-Kissoja vastaan. Pertti Kilpi antoi vapaapotkun, jonka Gustafsson nikkasi maaliin. TPV kuitenkin putosi kauden päätteeksi takaisin I-divisioonaan.

TPV ja SM-sarjaan noussut Tampellan Palloilijat tekivät syksyllä 1971 yhteistyösopimuksen ja Gustafsson vaihtoi TaPaan pelaamaan. Kausi 1972 oli miehelle vaikea, sillä peliaikaa ei siunaantunut kuin yhdeksässä ottelussa. TaPa kuitenkin säilytti sarjapaikkansa sijoittumalla pudonneen HIFK:n ja HJK:n edelle.

TaPa putosi SM-sarjasta kauden 1973 päätteeksi yhdessä Helsingin Ponnistuksen kanssa. Gustafsson pelasi 13 ottelussa tehden kaksi maalia. Yhden maalin hän teki kotiottelussa mestaruuden voittanutta HJK:ta vastaan. Ottelu päättyi Tampereella 22-lukemiin.

Jukka Gustafsson (etualalla) taistelee pallosta kolmen Ponnistus-pelaajan kanssa (kuva HS)

Kaudella 1974 Gustafsson pelasi vielä II-divisioonaa TPV:n kanssa.

Risto E.J. Penttilä

Risto E.J. Penttilä on entinen Nuorsuomalaisen puolueen kansanedustaja (1995-99), EVAn johtaja sekä Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja. Nykyisin hän on Nordic West Officen toimitusjohtaja.

Porissa syntyneen, mutta ympäri maata nuorena asuneen Penttilän ensimmäiset  jalkapallojäljet löytyvät Heinolan Pallon II-divisioonajoukkueen riveistä vuonna 1976. Maalivahtina pelannut Penttilä oli tuolloin 17-vuotias.

HP-47:n riveistä tie vei hieman etelämmäs Lahden Reippaaseen. SM-sarjaotteluita Penttilä pelasi neljän Lahdessa vietetyn vuoden aikana vain yhden kappaleen. Vuonna 1978 Reipas oli varmistanut sarjapaikkansa, kun Penttilä sai mahdollisuutensa syyskuisessa vierasottelussa Kuopion Palloseuraa vastaan. Reipas voitti 32 Vesa Pääkkösen, Pekka Kanervan ja Heikki Lammen maaleilla. Mutta Penttilä teki vielä jotain mihin harva yhden SM-sarjapelin pelaaja pystyy.

Reipas oli selvitynyt Suomen Cupin loppuotteluun hopeaa napannutta Kuopion Pallotovereita vastaan. Vuonna 1978 finaali pelattiin kaksiosaisena ja ottelut alkoivat Kuopiossa. Reipas heitti finaaliin maaliin enemmän pelanneiden maalivahtien Ilkka Virtasen ja Risto Parkkosen sijasta nuoren kolmoskassari Penttilän. Jo toisella minuutilla hän teki ison virheen, jonka KPT:n Hannu Tiilikainen hyödynsi. Reipas kuitenkin tuli vartissa ohi ja meni lopulta 31-vierasvoittoon.

Toinen osaottelu pelattiin Lahden Radiomäen kentällä 1523 maksaneen katsojan edessä. Tappiosta sisuuntunut KPT teki 10 minuutin kohdalla avausmaalin ja jahtasi rajusti tasoittavaa osumaa. Reippaan Pekka Kanerva tasoitti kuitenkin pelin parikymmentä minuuttia ennen loppua ja Reipas voitti näin Suomen Cupin yhteismaalein 42. Risto E.J. Penttilä pelasi Reippaan maalilla siis molemmissa otteluissa.

Juha-Pekka Jalo

Juha-Pekka Jalo, eli tuttavallisemmin J-P Jalo tunnetaan pitkäaikaisena selostajana, joka on selostanut sekä radiossa että televisiossa, muun muassa Auran Aalloilla, Canal+:lla MTV3:lla, Nelosella seka Eurosportilla. Lisäksi Jalo muistetaan 90-luvun alkupuolella Gladiaattorit-ohjelman toisena juontajana.

J-P Jalon ainoaksi jäänyt esiintyminen on dokumentoitu tietenkin myös TPS:n legendaarisiin mustiin kirjoihin

Harvempi kuitenkaan tietää, että JP Jalo on kahden TPS:ssa pelanneet Timo ja Tomi Jalon isoveli, joka itsekin pelasi SM-sarjassa yhden ottelun. 23.5.1976 JP pääsi vaihdosta kentälle TPS:n kotiottelussa GBK:ta vastaan, kun hänet vaihdettiin Jouni Jalosen tilalle.

Veljeskolmikko Tomi (vas.), Juha-Pekka ja Timo 70-luvun lopulla (kuva: TPS:n historiikki)

Seppo “Sedu” Koskinen

Ravintolamoguli ja sedulat – siinä asiat jotka tulevat Sedusta mieleen. Tai no, ehkä viimeisen vajaan vuoden sisällä myös Zedu de Luca ja Big Brother.

Sedulla on kuitenkin todella vahva futistausta. Pälkäneellä syntynyt Koskinen kävi läpi Hakan juniorimyllyn ja nousi Hakan edustuksen mukaan vuonna 1976. SM-sarjassa hän pelasi kaksi ottelua vaihtopelaajana; 20.6. Mikkelin Pallokissoja vastaan sekä 11.7. Kuopion Pallotovereita vastaan.

Sedu Hakan paidassa (kuva: Hakapeliitat Facebook)

Vielä vuonna 1977 Sedu pelasi Hakassa Suomen Cupin otteluita, mutta ei kentälle pääsarjassa päässyt. Sarjaotteluita Sedu pelasi 70-luvun lopun PS-44:n riveissä.

Koskisen ura jatkui II-ja III-divisioonassa koko 80-luvun. Hänen seurojaan olivat Valkeakosken Koskenpojat, Pargas IF, Turun Pallo, Turun Weikot sekä Raision Palloseura.

Vuosina 2008-10 Sedu toimi Hakan toimitusjohtajana ja suurimpana osakkeenomistajana. Koskinen vetäytyi Hakasta kesällä 2010.

Sedu Koskinen (kuva: Iltalehti)

Juhani Tamminen

Kiekkoilijoita on futispiireissä on ollut pilvin pimein, mutta jos joku pitää nostaa esiin niin se lienee Juhani “Tami” Tamminen. Hyvin harva muistaa, taikka tietää Tammisen suhteellisen kovasta futistaustasta.

TPS:n kanssa poikien mestaruuden voittanut Tami, nousi muutaman päivän alle 17-vuotiaana TPS:n avauskokoonpanoon paikallisottelussa ÅIFK:ta vastaan. TPS voitti ottelun 32 lähes 6000 katsojan läsnäollessa. Myös viikkoa myöhemmin Tami oli kehissä vieraspelissä Ilves-Kissoja vastaan, tällä kertaa tosin vaihtopelaajana.

Seuraavia esiintymistä SM-sarjassa Tamminen sai odotella kolmisen vuotta. Kaudella 1970 hän pelasi yhteensä viisi ottelua TPS:n paidassa, joista neljässä hän oli avauksessa. Tamin viimeiseksi otteluksi SM-sarjassa jäi vieraspeli HIFK:ta vastaan Olympiastadionilla. Vuosina 1971-73 Tamminen jatkoi pelaamistaan alasarjoissa Turun Pallon paidassa. Vuonna -73 Tamminen oli II-divisioonasta pudonneen TuPan paras maalintekijä kuudella maalilla.

Juhani Tamminen (kuva: TPS:n kausijulkaisu 1967)

Suomensarja / I-divisioona / Ykkönen

Matti Ahde

Kaksi vuotta sitten edesmennyt, entinen eduskunnan puhemies ja ympäristö- sekä sisäasiainministeri Matti Ahde vaikutti jalkapallopiireissä 60-luvulla. Oulussa syntynyt ja kasvanut Ahde, pelasi Oulun Palloseurassa hyökkääjänä Suomensarjassa vuosina 1966-67.

Ahde loikkimassa eduskuntatalon portaita vuonna 1979 (Kuva: IS)

Matti Ahde Oulun Palloseura, 9 maalia Suomensarjassa vuonna 1967 ja oli joukkueensa paras maalintekijä (kuva: HS)

Claes Andersson

Claes Andersson muistetaan ennen kaikkea Vasemmistoliiton puheenjohtajana sekä kulttuuriministerinä. Koulutukseltaan hän oli psykiatrian erikoislääkäri, joka kirjoitti myös runoja, romaaneja sekä soitti jazzia.

Helsingissä vuonna 1937 syntynyt Andersson nousi 50-luvun alkupuolella silloin Suomenssarjassa pelanneen HIFK:n edustusjoukkueeseen. Hän debytoi HIFK:n paidassa 17.10.1953 ottelussa Helsingin Kullervoa vastaan. Ottelu pelattiin Pallokentällä ja se päättyi lukemiin 22.

Vuonna 1955 Andersson oli noussut vakiopelaajaksi kokoonpanoon ja teki laitahyökkääjän paikalta seitsemän maalia. Samaan maalimäärään Andersson pääsi myös seuraavalla kaudella. HIFK nousi SM-sarjaan kauden 1957 päätteeksi. Tuolloin Andersson vastasi kolmesta maalista. Pääsarjassa Andersson ei pelannut otteluakaan. Yhteensä hänelle kertyi otteluita HIFK:ssa noin 40 kappaletta, joissa hän teki 17 maalia.

Claes Andersson 1957

Claes Anderssonin poika Ville, pelasi Veikkausliigaa FinnPassa.

Joakim Strand

RKP:n kansanedustaja ja Suomen Palloliiton hallituksessa istuva vaasalainen Joakim Strand on ollut tekijämies myös kentällä. Vasa IFK:ta edustanut Strand, pelasi useamman vuoden Kakkosta ennen kuin nousi joukkueensa kanssa Ykköseen kaudeksi 2006. Ykkösessä puolustajana pelannut Strand esiintyi 21 ottelussa.

Joakim Strand (kuva: Ilkka-Pohjalainen)

Markus Räikkönen

Pääministeri Sanna Marinin puoliso Markus Räikkönen omaa vahvan pelaajataustan. Räikkönen on Ilveksen kasvatti, joka kaudeksi 2006 vaihtoi TPV:n Kakkosessa pelanneeseen joukkueeseen. TPV nousi Ykköseen ja Räikkönen teki joukkueelleen kahdeksan maalia.

Vuodet 2007-08 Räikkönen pelasi Ykkösessä TPV:n paidassa. Otteluita kertyi 25 kappaletta, joissa hän teki neljä maalia.

TPV:n Markus Räikkönen ja Ilveksen Janne Salli (Kuva: IS)

Maakuntasarja/II-divisioona/Kakkonen

Paavo Arhinmäki

Kulttuuri- ja urheiluministerinä, kansanedustajana ja Vasemmistoliiton puheenjohtajana toiminut Paavo Arhinmäki on tullut tunnetuksi kovana futismiehenä. Suomen maajoukkueen lisäksi miehen suosikkeihin kuuluvat Chelsea ja AIK. Kotimaasta Arhinmäki muistetaan Jokereiden kannattajana.

Maalivahtina pelannut Arhinmäki on kantanut Helsingin Ponnistuksen, Helsingin Kullervon, Käpylän Pallon ja Savannan Pallon värejä. Juniorina ura alkoi Ponnareissa ja jatkui Kullervossa ennen siirtymistä Käpylän Palloon. Poislukien vuoden 1992 lainasiirtoa Malmin Palloseuran B-junioreiden SM-sarjajoukkueeseen, Arhinmäki pelasi aikuisikään asti KäPassa. A-junioreiden SM-sarjassa hän pelasi KäPan kanssa vuosina 1994 ja 1996. 

Korkeimmillaan Arhinmäki pelasi Kakkosta KäPan kanssa vuonna 1997. Hän debytoi 16.6. paikallisottelussa Helsingin Palloseuraa vastaan Kumpulanlaaksossa. Arhinmäki joutui antautumaan viidesti vihreiden jääkäreiden edessä. Tilastojen mukaan mies olisi pelannut myös kolme päivää myöhemmin vaihdosta Joutsenossa Kultsua vastaan, mutta sekavasti täytetty pöytäkirja ei kerro ihan koko totuutta. Mikäli tämä esiintyminen pitää paikkansa, pelasi Arhinmäki Joutsenossa kenttäpelaajana.

Myöhemmin Arhinmäki pelasi Kolmosen SAPAssa useamman vuoden ajan.

Ari Koponen

Perussuomalaisten kansanedustajana ja Brother Christmas -hahmolla julkisuuteen noussut Ari Koponen on ollut lupaava maalivahti. 13 poikien maaottelua pelanneen Koposen ura käynnistyi juniorina HJK:n organisaatiossa, mutta ensimmäiset miesten pelit hän pelasi Kakkosen Käpylän Pallossa kaudella 1999. Seuraavalla kaudella vyölle tuli pari Ykkösen peliä Riihimäen Palloseuran riveissä, kunnes tie vei Hyvinkään Palloseuraan, jonka ykkösvahtina Koponen pelasi aina vuoteen 2004 asti. Koposelle kertyi 96 Kakkosen ottelua ja kaksi Ykkösen ottelua.

Jere Jääskeläinen

Radion puolelta NRJ:n aamushowsta tuttu Jere Jääskeläinen on pitkän linjan Kakkosen pelaaja. Kiffeniä mies on edustanut vuodesta 2012 lähtien. Jääskeläinen on pelannut aiemmin myös SJK:ssa sekä TP-Seinäjoessa.

Jere Jääskeläinen (kuva: Kiffenin Facebook)

Amin Asikainen

Entinen ammattinyrkkeilijä ja keskisarjan Euroopan mestari Amin Asikainen on hieman yllättäen ollut myös kova luu jalkapallossa. Kaudella 1995 Asikainen pelasi yhden Kakkosen ottelun vaihdosta, synnyinpaikkakuntansa Kirkkonummen ylpeyden FCK:n paidassa. 7.6.1995 pelattu vierasottelu Honkaa vastaan päättyi 04-tappioon.

Mikael Källman

Vaikka menneinä vuosina useatkin käsipalloilijat ovat pelanneet toisena lajina jalkapalloa, pakko nostaa esiin Suomen menestyneimmän käsipalloilijan Mikael Källmanin futisura. Ja onhan hän sentään maajoukkueessakin pelanneen Inter-kärki Benjaminin isä.

Saksan Bundesliigan Wallau-Massenheimissa käsipalloa ammatikseen pelannut Källman voitti Saksan mestaruuden kahdesti ja hänet valittiin sarjan parhaimmaksi pelaajaksi vuonna 1992. Mutta kesälomat Källman harrasti kakkoslajiaan jalkapalloa kohtuullisella menestyksellä.

Vuodet 1981-85 Källman edusti karjaalaista BK-46:sta, joka pelasi tuolloin III-divisioonassa. Källman teki noina vuosina yhteensä 35 maalia ja oli kahdesti joukkueensa paras maalintekijä. Kaudeksi 1986 oli siirto Tammisaareen ja II-divisioonassa pelanneen EIF:n paitaan. Heti ekalla kaudella kärki paukutti 11 maalia ja seuraavallakin kaudella 10 maalia. Sen jälkeen olikin edessä siirto käsipalloammattilaiseksi Saksaan.

Benjamin ja isä Mikael (kuva: Turun Sanomat)

Tämä ei kuitenkaan estänyt Källmanin jalkapallon pelaamista. Kesälomillaan mies pelasi EIF:ssa sen ajan mitä oli Suomessa. Vuonna 1988 hän oli mukana 11 ottelussa tehden seitsemän maalia, joilla oli joukkueensa paras maalintekijä.

Källmanin viimeiseksi kaudeksi jäi 1992, joka sujui II-divarissa edelleen EIF:ssä. Yhteensä hän teki tammisaarelaisille 51 sarjamaalia.

Olli Seuri

Ylen toimittaja, tutkija ja Yle Areenasta kuultavan politiikka-podcastin Jaa, ei, tyhjiä, poissa juontaja Olli Seuri on myös kova futisihminen. Seuri oli mukana juontamassa EM-kisojen alla ilmestyneessä Huuhkajamania-podcastissa.

Hieman tuntemattomampi fakta on, että Seuri on nähty viheriöllä Kakkosessa asti. Vuosina 2001-02 Seurille kertyi 14 ottelua kuopiolaisen Kingsin paidassa. Näissä peleissä mies teki yhden maalin. Seuri oli myös kentällä vuonna 2002, kun Kings kohtasi Leicesterin harjoitusottelussa. Englantilaiset voittivat ottelun 21.

Olli Seuri Leicesteria vastaan (kuva: Kingsin Facebook)

Patrik Borg

Pöperöproffana julkisuudessa välillä esiintyvä ravitsemusterapeutti Patrik Borg oli lupaava poikamaajoukkueessa parikymmentä ottelua pelannut puolustaja. Borg aloitti uransa vuonna 1988 Hongan III-divisioonajoukkueessa, mutta siirtyi vuonna 1989 Kontulan Urheilijoiden I-divisioonassa pelanneeseen ryhmään. Tämän jälkeen Borg on ollut itäisen Helsingin futiskentillä tuttu näky.

Borg pelasi Kontulassa 60 Ykkösen peliä vuosina 1989-91. Tämän jälkeen ura on jatkunut Kakkosessa ja Kolmosessa aina näihin päiviin asti. Lähes 150 Kakkosen peliä pelanneen Borgin ura jatkuu tulevallakin kaudella, sillä hän löytyy Kolmosessa pelaavan Kontun pelaajalistoilta. Borg on pelannut myös Laajasalon Palloseurassa.

Antti Peltonen

Vuonna 2008 Unelmien Poikamies -ohjelmassa ollut Antti Peltonen muistetaan liigamaalivahtina Vaasan Palloseuran sekä Pietarsaaren Jaron paidasta. Lisäksi Peltonen edusti alemmilla tasoilla lukuisia seuroja, kuten KPV:ta, Viikinkejä, TPV:ta ja Atlantista.

Nykyään hän toimii psyykkisenä valmentajana ja on osa HJK:n suorituskyky-yksikköä.      

Mika Kohonen

Viisi kertaa maailman parhaaksi salibandyn pelaajaksi valittu Mika Kohonen on päässyt esittelemään taitojaan myös futisviheriöillä. Nelinkertainen maailmanmestari nähtiin kaudella 1999 Kakkoseen takaportin kautta nousseessa Vaajakosken Pallossa. Paikka itälohkossa aukesi, kun Helsingin Palloseura luopui sarjapaikastaan.

Numerolla 9 pelannut Kohonen nähtiin kentällä kolmessa ottelussa, kahdesti avauskokoonpanossa (VJS & Kings) ja kerran vaihdosta (Warkauden TP). VaPa hävisi kaikki nämä kolme ottelua tekemättä maaliakaan.

Henry Saari

Ehkäpä paremmin taiteilijanimellä Henry the Great tunnetuksi tullut Henry Saari voitti vuonna 1993 Mr. Finlandin ja sijoittui 3. sijalle Mr.Europe -kisoissa vielä samana vuonna. Vähemmän tunnettua on miehen futishistoria. Porissa vuonna 1964 syntynyt Saari kertoi pari vuotta sitten Seiskalle antamassaan haastattelussa, pelanneensa futista I-divisioonassa 80-luvun puolivälissä.

Saaren meriittejä lehdessä (Seiska 23.8.2019)

Mutta tämä tarina ei pidä aivan paikkaansa. Totta on, että Saari pelasi jalkapalloa Lappfjärds BK:ssa 80-luvun puolivälissä, mutta ei I-divisioonassa. Pallokirja toki kertoo, että hän on osunut myös futiskentillä. Saari tekaisi yhden häkin vuoden 1984 II-divisioonan Pohjoislohkossa ja hyökkääjä löytyy myös pelaajalistoilta vuoden seuraavan vuoden III-divisioonassa pelanneen LappBK:n joukkuelistauksesta.

Esko-Juhani Tennilä

Vuonna 1975 ensimmäistä kertaa kansanedustajaksi valittu Esko-Juhani Tennilä oli myös alasarjoja kolunnut puolustaja. Tennilä pelasi kolmanneksi korkeimmalla sarjatasolla Karihaaran Tenhon riveissä. Hän edusti myös Rovaniemen Reipasta.

Muita

Vesa-Matti Loiri

Kaikkien tunteman Vesa-Matti Loirin jalkapallourasta kulkee erinäisiä tarinoita. Kukaan ei voi väittää, etteikö Loiri olisi ollut lahjakas lähes joka asiassa mitä hän on elämänsä aikana tehnyt, mutta korjataan tässä nyt jalkapallouraan liittyviä vääriä huhuja.

Monesti Loiri mainitaan entisenä SM-sarjapelaajana ja että hän olisi pelannut klubin riveissä myös eurocupeissa. Totta on, että Loiri oli vuonna 1972 yksi HJK:n maalivahdeista, tarkemmin sanottuna kolmosmaalivahti Paavo Heinosen ja Kari Niskalan selän takana. Loirista löytyy useampi maininta otteluennakoissa, joissa hän on ollut mestaruusarjapeleissä varamaalivahtina. Mutta kentälle asti Loiri ei SM-sarjassa päässyt.

Mitä tulee europeleihin, niin tässä on saattanut mennä puurot ja vellit sekaisin. 10.7.1972 HJK kohtasi puolalaisen Gornik Katowicen Olympiastadionilla ystävyysottelussa häviten 0–2. Loiri pelasi ottelussa viimeiset 20 minuuttia ja piti maalinsa puhtaana. Ehkäpä vuodet ovat sekoittaneet ystävyysottelun europeleihin?

HJK ei saanut Loirista toivomaansa kassamagneettia, vaan vajaa 700 katsojaa vetänyt Katowice-ottelu aiheutti klubille taloudelliset tappiot. HJK-pomo Kari Salonen manasi että 2000 katsojaa olisi pelastanut taloudellisen puolen.

Helsingin Sanomat 11.7.1972

Kaksi päivää Katowice-ottelun jälkeen HJK matkusti Kuusankoskelle Suomen Cupin 1. kierroksen otteluun, jossa vastaan asettui paikallinen Kumu. Tässä ottelussa Loiri pelasi HJK:n maalilla koko ottelu. Hän joutui antautumaan kahdesti ensimmäisellä jaksolla, mutta HJK nousi toisella jaksolla 32-voittoon Martti Kuuselan tehdessä voittomaalin. Tämä ottelu jäi Vesa-Matti Loirin ainoaksi viralliseksi otteluksi HJK-paidassa, mikä on toki todella kova suoritus!

Vesa-Matti Loiri pelasi yhden Suomen Cupin ottelun HJK-paidassa (Kouvolan Sanomat 12.7.1972)

Loirin ura jatkui Jari Tervon kirjoittaman kirjan mukaan vuonna 1973 Turun Pallon II-divisioonan joukkueessa. Kirjassa mainittua Maarianhaminan ottelua ei tuona vuonna pelattu, sillä yhtään ahvenanmaalaista joukkuetta ei ollut TuPan kanssa samassa lohkossa. Ehkäpä kyseessä onkin ollut Hanko, jossa TuPa on vieraillut kahdesti? Tai joku muu kuin sarjaottelu?

Juhani Tamminen oli muuten II-divisioonasta pudonneen turkulaisjoukkueen paras maalintekijä kuudella maalillaan vuonna 1973.

Jari Isometsä

Hiihtolegenda Jari Isometsä on vannoutunut palloilumies. Futiksessa mies edusti III- ja IV-divisioonissa pelannutta Arpelan Palloseuraa. Helsingin Sanomissa vuonna 1990 on maininta, että Isometsä olisi jopa valmentanut ArPSia.

Kovin futispuolen “meriitti” Isometsältä löytyy vuodelta 1997, kun Valioliigassa pelannut Crystal Palace vieraili Suomessa. Rovaniemellä englantilaisia vastaan asettui Santa Claus, jonka riveissä nähtiin myös Jari Isometsä. Crystal Palace voitti ottelun 5–0.

Martin Saarikangas

Suomalaisen pääsarjafutiksen synkin hetki löytyy vuodelta 1994, kun Turun Palloseura jouksutti 57-vuotiaan Martin Saarikankaan avauskokoonpanossa kentälle otteluun HJK:ta vastaan.

Tämä tempaus liittyi siihen, että Kvaerner Masa-Yards sponsoroi Turun Palloseuraan tuona vuonna. Sponsorineuvotteluissa TPS lupasi Saarikankaalle oman pelipaidan, johon Martin toivoi numeroa 21. Jotta sponsoroinnista saisi täyden hyödyn irti, päätti TPS:n Tapio Harittu maksaa 400 markan rekisteröintimaksun ja näin Saarikangas näkyisi muun muassa TPS:n pelaajalistoilla kauden alkaessa.

HS:n  kausiennakosta 22.4.1994

Saarikankaan pelit Veikkausliigassa kesti vajaa neljä minuuttia. Hänen mukaansa tarkoitus oli suorittaa vain aloituspotku, mutta TPS:n puolelta pelkkää aloituspotkua pidettiin vanhanaikaisena ja katsottiin, että muutaman minuutin mittainen pesti olisi parempi. Näin ollen 57-vuotias Saarikangas heilui virallisessa liigaottelussa kentällä muutaman minuutin ja jäi historiankirjoihin vanhimpana pääsarjapelaajana.

Tätä tempausta paheksuttiin kotimaan lehdistössä, mutta myös ulkomailla aina World Socceria myöten. Saarikangas oli itse pahoillaan tapauksesta ja sysäsi syyn TPS:n harteille. TPS:n manageri Tapio Harittu puolestaan vieritti syytä hieman valmennuksen (Juha Malinen) harteille, toteamalla että “annoimme valmennuksen päättää, miten tämä toteutettaisiin”. Liigan toimitusjohtaja Jukka Suominen kommentoi “En nyt ottaisi tätä tapausta niin vakavasti, mutta toivottavasti tällainen ei yleisty”.

Jos jotain suomifutiksen historiasta voisi pyyhkiä pois, olisi se tämä tapaus.

Martin Saarikangas TPS:n paidassa 14.8.1994 (kuva: IS)

Teemu Selänne

Silloin tällöin törmää huhuun, jonka mukaan polttarisankari Teemu Selänne olisi pelannut FinnPan-paidassa Veikkausliigaa 1996. Tämä huhu voidaan ampua alas jo ihan sillä, että allekirjoittanut oli kyseisenä päivänä Olympiastadionilla paikalla.

On totta, että umpihumalainen Selänne toikkaroi läpi Jazz-puolustuksen ennen avauspotkua. Mutta kiekkosankari ei saanut palloa maalia kohti, vaikka FinnPan (selkeästi vaivaantuneet) hyökkääjät sitä tarjoilivat Jazzin alakerran seistessä paikallaan.

Onneksi tämä minuutin tai pari kestänyt hetki saatiin nopeasti päätökseen ja Selänne hyppäsi takaisin limusiinin kyytiin ja poistui paikalta. 

Erikoisen tästä tempauksesta tekee se, ettei vierasjoukkue Jazzia oltu informoitu asiasta laisinkaan. Varsinkin Jazzin valmentaja Jari Pyykölä kävi jälkikäteen asiasta todella kuumana “Minä en oikein pidä siitä, että Teemu Selänne tulee kentälle päissään viettamään polttareitaan. Kyllä tällaiset jutut ovat päin helvettiä, vaikka osa yleisöstä kai piti juttua hauskana ja taputti sille”.

Teemu Selänne FinnPan-paidassa (kuva: Juha Tamminen)

Artikkelikuva – IL, IS, TS