Aina silloin tällöin jalkapallomaailmassa voi törmätä entisiin ja hylättyihin stadioneihin. Joskus kyse on hetkellisestä tilanteesta, kun vanha stadion jyrätään ja sen tilalle rakennetaan uusi. Välillä kuitenkin suorituspaikat jätetään oman onnensa nojaan, jolloin aika tekee tehtävänsä ja jättää jälkensä.
Stadion Za Luzánkami
Brnossa sijaitseva, vuonna 1953 avattu Stadion Za Lužánkami on mahdollisesti ahkerimmille Suomen maajoukkueen perässä matkustaville tuttu. 1960- ja 70-luvulla Tšekin isoimmaksi stadioniksi tituleeratulla Lužánkamilla pelattiin nimittäin vuonna 1995 ystävyysottelu Tšekin ja Suomen välillä. Isännät voittivat Suomen lukemin 4–1 Ari Hjelmin viimeistellessä Suomen ainoan maalin.
FC Zbrojovka Brnon kotina toiminut Lužánkami joutui ahdinkoon seuran siirryttyä uudelle stadionille vuonna 2001. Muutto oli pakollinen, sillä Stadion Za Lužánkami ei täyttänyt kaikkia liiton ja FIFA:n määräyksiä, eikä tarpeellisia korjauksia ikinä voitu tehdä talousvaikeuksien takia.
Kodittomien asuttama stadion sai kuitenkin ansaitsemansa jäähyväisottelun neljä vuotta sitten. Zbrojovka Brnon kapteeni Petr Švancara otti tehtäväkseen ottelun järjestämisen ja joukkorahoituskampanjan avulla tavoite saavutettiin. Näytösottelu keräsi stadionin lehtereille 35 000 ihmistä ja ainakin pienen hetken Stadion Za Luzánkami oli lähes entisessä loistossaan.
Bezigrad Stadium
Olimpija Ljubljanan entinen stadion on tämän listauksen kaunein. Maineikkaan sloveeniarkkitehti Jože Plečnikin suunnittelema stadion on Ljubljanan vanhin (1935) ja ehdottomasti vierailun arvoinen kohde. Slovenian maajoukkue pelasi Bezigradilla vuosina 1995–2004, mutta on sittemmin siirtynyt modernille Stožicen stadionille.
Arvovieraita varten suunniteltua, kivipylväin koristeltua, katsomonosaa ei voi olla huomaamatta kuvista. Stadionin rappeutuminen on luonnollisesti herättänyt keskustelua ja sitä on kutsuttu muun muassa Ljubljanan häpeäpilkuksi.
Campo Testaccio
Roomassa sijaitseva Campo Testaccio ei ole listalla kauneutensa vuoksi. Kaikilla hylätyillä ja entisillä stadioneilla on historiaa ja tarinoita kerrottavakseen, mutta harva vetää vertoja Campo Testacciolle. AS Roma pelasi perustamisensa jälkeen kaksi ensimmäistä vuotta Motovelodromo Appiolla, mutta Campo Testacciosta tuli seuran ensimmäinen oma stadion ja koti, jossa se oli lähes voittamaton. Vaikutteita arkkitehtuurin suhteen haettiin Englannista ja erityisesti Goodison Parkista.
Stadion oli Giallorossin kotina 11 vuotta, mutta 20000-paikkainen Campo Testaccio alkoi käydä liian pieneksi ja edessä oli muutto Stadio Nazionalelle.
Campo Testacciolle on kirjoitettu lauluja ja sitä ihannoidaan edelleen, vaikka kentän alue onkin päässyt rapistumaan ja katsomot on kauan aikaa sitten purettu. Vuonna 2000 kenttä kunnostettiin ja se oli alueella pelanneen pienemmän seuran käytössä, mutta pelit loppuivat melko pian, kun alueella käynnistettiin työt parkkihallia varten. Parkkihalli sai kuitenkin liikkeellä niin laajan vastustuksen, että kaupunki luopui sen rakentamisesta.
Campo Testaccion kunnostuksesta ja tulevaisuuden suunnitelmista käydään keskustelua vuosittain ja monet toivovat siellä pelattavan jalkapalloa vielä jonain päivänä.
Feethams
Koillis-Englannin rannikolla sijaitseva Darlington tunnetaan rautatiehistoriastaan, ei niinkään futisjoukkueestaan. Kaksi kautta Englannin toiseksi korkeimmalla sarjatasolla viettänyt, mutta muuten alempia sarjoja kyntänyt Darlington FC pelasi kotiottelunsa perustamisesta lähtien Feethamsin kentällä aina vuoteen 2003 saakka, eli yhteensä 120 vuoden ajan.
Feethamsia remontoitiin vielä 90-luvun lopussa, mutta vain muutamaa vuotta myöhemmin uusi, uljas ja seuralle aivan liian iso The Darlington Arena valmistui. 25 000 ihmistä vetävä stadion oli selkeästi isoin Englannin konferenssissa, ja lopulta Darlingtonin peleissä ei käynyt keskimäärin kuin pari tuhatta silmäparia. Talousvaikeuksien jälkeen stadion myytiin paikalliselle rugbyseuralle – vain yhdeksän vuoden käytön jälkeen.
Feethams sai lopulta ränsistyä kolmen vuoden ajan, kunnes tuhopolton vauhdittamana stadion päätettiin hävittää lopullisesti. The Northern Echo -julkaisun mukaan Feethamsin perään haikaillaan edelleen, mikä on täysin ymmärrettävää stadionin yli satavuotisen historian vuoksi.
Avanhard Stadium
Pripyatin kaupunki ja sen jalkapallostadion sijaitsee vain kahden kilometrin päässä Tšernobylin ydinvoimalasta. Kaupungin seura, FC Stroitel Pripyat, oli valmistautumassa cup-kilpailun välierään 26. huhtikuuta 1986, kun helikopteri laskeutui pelaajien ihmetykseksi kentälle. Suojapukuiset miehet tulivat ulos säteilymittarien kanssa ja totesivat, ettei ottelua voida pelata.
Stroitel Pripyatin taru jatkui vielä toisessa kaupungissa onnettomuuden jälkeen, mutta piakkoin se ajettiin alas lopullisesti. Seuran stadionista mielenkiintoisen tekee se, että virallisten avajaisten päiväksi oli valittu toukokuun ensimmäinen vuonna 1986. Avajaisia ei koskaan pidetty ja stadion jäi säteilyn ja luonnon armoille, kun koko kaupunki lopulta evakuoitiin. Stadion on edelleen nähtävissä Pripyatin aavekaupungissa.
Artikkelikuva – De Twaalfde Man
