Kaupunki kuin bastioni Suomen etelärannikolla. Ennen keskustaan saapumista taustalla siintää Suomen korkein lipputanko, ja rannikkoa kohden on tienviitat Googlen palvelinkeskukseen ja satamaan.
Kun Ruotsi menetti Viipurin Venäjälle Uudenkaupungin rauhassa vuonna 1721, se tarvitsi uuden linnoitetun kauppakaupungin lähelle itärajaa. Kahta vuotta myöhemmin perustettu Fredrikshamn on kuningas Fredrik I:n mukaan nimetty ja tunnetaan suomalaisittain Haminana.
Hamina on “ympyräkaupunki”, jonka infrastruktuuria hallitsevat vanhat rakennukset ja linnoitukset. Bussiasemalta on lyhyt kävelymatka keskustaan, jossa kuuluisa ympyräkaava avautuu raatihuoneelta, ja urheilukentälle, jota kiertää omalaatuinen linnoitusrakennelma.
Matsipäivä
Yleisöä oli kertynyt mukavasti katsomoon ja muurin harjanteelle katsomaan ottelua Kotkan Jäntevää vastaan.
Ottelu itsessään olisi molemmille joukkueille merkityksetön, koska Idän alueen 3. divisioonan lohkossa B eli tuttavallisemmin “Kaakon Kolmosessa” MyPa oli ehtinyt karata HaPK:n tavoittamattomiin, eikä Jäntevällä ollut enää mahdollisuuksia välttää putoamista.
Pallo-Kissat ottikin tilaisuudesta vaarin peluuttamalla nuoria debytantteja. 16-vuotias Julius Anttila oli ensimmäistä kertaa edustusjoukkueen avauskokoonpanossa vasempana wing-backina. Tolppien välissä nollapelin piti vasta 15-vuotias Miska Dufva, jonka äiti jännitti peliä makkaragrillin ääressä.
Ottelu pelattiin aurinkoisessa syyssäässä. Kotijoukkue oli 5–0-voitossaan sangen ylivoimainen, eikä ottelusta muodostunut aikamme klassikkoa. Yleisölle näytös oli sitä, mihin Haminassa on kahden viime vuoden aikana totuttu.
– Muurilla seisoneet fanit olivat rauhallisempia mitä yleensä, arvioi Pallo-Kissojen päävalmentaja ja yleismies Saku Halonen kannattajien äänekkyyttä.
Haminan Pallo-Kissojen edustusjoukkue on nopeasti juurruttanut asemansa Kaakon Kolmosen kestomenestyjänä taistelemalla sarjanoususta kaksi kautta peräkkäin. Käänne on tapahtunut nopeasti, koska vielä kaudella 2021 HaPK taisteli putoamista vastaan.
Käänteen taustalla on Sakun johtaman valmennus- ja taustatiimin pitkäjänteinen työ.
Kunnon kundeja Kotkasta
Saku, Juha Jokela ja Ari Mäenpää ovat kaikki pitkän linjan HaPKilaisia ja osa ydinryhmää, joka hoitaa myös ei-pelilliset hommat kuten otteluraporttien kirjoittamisen, saunailtojen ja talkoiden järjestämisen ja yhteistyökuvioiden muodostamisen. Tämä kolmikko istahti haastatteluun Hallinkulman terassille.
Ydinryhmään kerrottiin kuuluvan lisäksi joukkueenjohtaja Susanna Hannula, maalivahtivalmentaja Mikko Korpela sekä “puuhamies” Petri Ristola. Lisäksi kesken kauden edustusjoukkueeseen liittyi uusi huoltaja Atte Viersola.
– On niitä hommia tarjottu muillekin, mutta ei ole ottajia, toteaa Saku.
Pallo-Kissojen nousu alkoi, kun Saku palasi vuonna 2019 Haminaan seitsemän Peli-Karhuissa vietetyn vuoden jälkeen. Saku toi Karhulasta mukanaan kymmenkunta juniori-ikäistä pelaajaa.
– Kaudet 2019–2021 pelasimme erittäin nuorella joukkueella, ja varsinkin tuo ensimmäinen kauteni oli nuorten pelaajien sisäänajoa, Saku lisää.
Tilanne oli Haminassa vaikea ennen kauden 2021 alkua, ja jopa edustusjoukkueen jatko pelaajapulan vuoksi oli vaakalaudalla.
Peli-Karhuissa Kakkosta pelanneita pelaajia tuli kuitenkin ensin Pallo-Kissojen futsal-joukkueeseen, ja samat naamat ilmestyivät jalkapallojoukkueen try-outeihin sekä vuonna 2021 että 2022.
– Mietimme syksyllä 2021 viimeiseen asti, onko meillä joukkuetta enää Kolmoseen, mutta tilanne sai meidän kannaltamme mieluisan käänteen, Saku muistelee.
Nykyisestä pelaajistosta puolet on karhulalaisia, eikä ilman kuntarajat ylittävää liikennettä nykyistä nousua olisi tapahtunut.
Kotka on tunnettuna jalkapallokaupunkina ilmeinen kohde yhteistyökuvioille ja erilaisia virityksiä on aikojen saatossa luotu siihen suuntaan, mutta ne eivät aina ole onnistuneet.
– Meillä on kokemuksia ikävästä sanelusta, jossa isommasta seurasta lähetetään pelaaja, jota pitää peluuttaa esimerkiksi 15 tai 30 minuuttia ottelussa, Juha tuhahtaa.
HaPK:iin on tullut toisinaan myös vahvistuksia Haminan Reserviupseerikoulusta. Tällä kaudella RUK:n kautta saatiin Pallo-Iiroista lainalle Santeri Tähkä. Onpa muuan Fredrik Lassaskin käynyt treenaamassa Urheilukentän nurmella.
Haminassa on toinen jalkapalloseura Haminan Työväen Palloilijat, jonka kanssa yhteistyö on ollut “on-off”. Toissakaudella HaTP pelasi Vitosessa, mutta yhteistyö ei silloin onnistunut, ja tällä kaudella HaTP pelasi samassa lohkossa Pallo-Kissojen kakkosjoukkueen kanssa.
HaPK/2 oli päättyneellä kaudella HaTP:n edellä Kutosen lohkonsa kolmas ja nousi karsintojen kautta Vitoseen.
Jalkapallobuumi
Pallo-Kissojen kausi 2022 päättyi 2023 tavoin pettymykseen, kun se hävisi SexyPöxyille nousukarsinnan Kakkoseen yhteismaalein 2–4. Käänteentekeväksi jäi otteluparin jälkimmäinen kohtaaminen.
– Meidän 40 maalia tehneistä kavereista (Joona Pasi ja Nico Pietiläinen) toinen oli Kanarialla ja toinen loukkaantuneena, Saku muistelee 0–2-tappioon päättynyttä kotiottelua.
HaPK on kerran ollut samanlaisessa tilanteessa kaudella 1999. Suora nousu Kakkoseen oli silloin “yhden maalin” päässä, mutta viimeisessä ottelussa pelattu 0-0-tasapeli PEPOa vastaan jätti Pallo-Kissat pisteellä Säynätsalon Riennon taakse.
Karsinnoissa vastaan tuli Atik Ismailin luotsaama Zulimanit, jolle kärsitty 1–0-tappio Kuopiossa tarkoitti nousuhaaveiden murenemista.
Vaikka sarjanousu jäi tänäkin vuonna haaveeksi, haminalaisen futiksen uusi nousu on käynnissä. Paikalliset ovat nykyään kiinnostuneita Pallo-Kissoista, Kymen Sanomat kirjoittaa edustusjoukkueen edesottamuksista ja pieniä tukijoita kaupungissa on paljon.
Kauden 2022 Suomen Cupin ottelu FC Lahtea vastaan Haminassa, joka esitettiin Ruudussa, antoi myös lisänäkyvyyttä.
– Junnut olivat innoissaan kyselemässä nimmareita, Saku muistelee.
FC Lahti oli ensimmäinen huippuluokan vierailija Haminassa sitten vuoden 1985, kun HJK arvottiin vastaan Suomen Cupin neljännellä kierroksella. Helteisellä Urheilukentällä Pallo-Kissat pani helsinkiläiset silloin tiukoille, mutta Klubi taisteli voiton numeroin 1–2 Markku Kanervan puskumaalilla.
Pesäpallokaupunki
Jalkapalloa on kuitenkin ollut vaikeaa sovittaa Haminaan toisen pallopelin kanssa.
Hamina on nimittäin myös pesäpallokaupunki, onhan Haminan Palloilijat voittanut suomenmestaruuden viimeksi vuonna 1974. Miesten pesisjoukkue on kahden ylimmän sarjatason hissijoukkue ja naiset pelaavat Superpesistä.
Jalkapallokentän viereisellä Vallikentällä pelatut ottelut verottavatkin katsojia joka kesä, ja pesäpallon asema on historian saatossa vakiintunut.
– Jos pesäpallojoukkue saa tukijoilta kaksi tonnia, jalkapallojoukkue saa kaksi sataa, harmittelee Juha.
Jalkapallolle on kuitenkin vahva tuki. Yksi tärkeimmistä tukijoista on viime vuosina ollut haastattelupaikka Hallinkulma, jossa myydään Pallo-Kissojen nimikko–olutta.
Katsojamäärät kotipeleissä ovat 200–300. Tärkeimmät paikallispelit PeKaa ja MyPaa vastaan ovat keränneet jopa 500 katsojaa, vaikka ne olisivat pesäpallopelin kanssa päällekkäin. Aiemmin mainitussa cup-ottelussa FC Lahtea vastaan paikalla oli kuutisensataa katsojaa.
Historian suurmiehiä
Veijo Tidenbergin nimeä ei voi olla mainitsematta Pallo-Kissojen yhteydessä. Ylimetsänhoitaja Tidenberg oli Enso-Gutzeit Oy:n aluejohtaja Summan tehtaalla ja HaPK:in johtokunnan jäsen sekä seuran puheenjohtaja 1970- ja 80-luvuilla.
Tidenbergin panostukset Pallo-Kissoihin olivat merkittäviä, seuran historiikin mukaan elintärkeitä, ja hänelle sittemmin myönnettiin kunniapuheenjohtajan arvonimi. Tidenberg kuoli vuonna 2020 pitkäaikaiseen sairauteen.
Kotkan ja Myllykosken tavoin Haminassa tehdas- ja jalkapallotoiminnan kohtalot ovat kietoutuneet yhteen.
Haminan tunnetuimpia kasvatteja ovat Veikkausliigasta tutut pelaajat Marko Tyyskä ja Turusen veljekset Teemu ja Tuomo. FC KTP:sta Haminaan palannut Kimi Kolsi edustaa tulevaisuuden pelaajakaartia ikärakenteeltaan “optimaalisessa” HaPK:issa.
HaPK:in tunnetuin kasvatti on kuitenkin vuonna 1969 parhaaksi C-junioriksi valittu Petri Tiili, joka tunnetaan paremmin artistinimellä Pelle Miljoona. Myös Madventuresista tuttu kotimaisen jalkapallon ystävä Riku Rantala on Haminasta.
Vaikka maailma on muuttunut Suuren Pohjan sodan ajoista, Hamina tunnetaan yhä samoista asioista: ympyräkaavasta, vanhasta arkkitehtuurista ja linnoituksesta. Aikojen saatossa Haminasta on tullut kaupunki, jossa renessanssi yhdistyy moderniin datakeskukseen.
Haminan meritaisteluista Kolmosen otteluihin haminalaiset ovat saaneet seistä linnoituksen muureilla omiensa puolella seuraamassa näytelmää.
