Jalkapallon outo maailma hämmästyttää – Formuloita, fyysisiä taisteluita ja maailman pienin jalkapallosarja

Katsotaan tilastoja millä mittarilla tahansa, niin se on selvää, että jalkapallo on maailman ylivoimaisesti suosituin urheilulaji. Jalkapalloa pelataan niin Grönlannin karuilla ja kivikkoisilla rannoilla, kuin sademetsien siimeksessä ja autiomaiden keitailla. Joskus pallo on korvattu muovipusseista kyhätystä mytystä tai maalitolppien virkaa toimittavat niitylle asetetut kivet, mutta jokaisella on kuitenkin yhteinen käsitys pelistä nimeltä jalkapallo.

Näistä lähtökohdista katsottuna onkin helppo ymmärtää, kuinka moninaisin tavoin myös jalkapallon kilpailutoiminnan voi järjestää.

Toisekseen on kiinnostavaa nähdä, millaista liiketoimintaa jalkapallon ympärille on eri puolilla maailmaa järjestetty. Maailman huippusarjat osoittavat kuinka jalkapallon ympärille on kehittynyt valtavaa ja rahakasta bisnestä. Jalkapallon varjolla myydään niin virvokkeita kuin vaatteitakin ja suurimmat seurat ovat maailmanlaajuisesti tunnustettuja brändejä. Jalkapallolta ei pääse pakoon missään maailman kolkassa.

Jalkapallo on kuitenkin peli, joka taipuu hyvin erilaisiin muotoihin ja paikkoihin. Tässä on listattuna muutama jalkapallomaailman omituisuus:

Superleague Formula

Superleague Formula on kahden bisnesmiehen, Alex Andreun ja Robin Webbin vuonna 2008 alkanut neronleimaus, jonka tarkoituksena oli yhdistää kaksi penkkiurheilun kiintotähteä: formulat ja jalkapallo. Tarkoituksena ei ollut luoda Rocket Leaguen kaltaista vauhdikasta maalintekopeliä, jota sitäkin on kokeiltu brittien Top Gear -ohjelmassa, vaan ideana oli, että tallien pääsponsoreina  toimivat tunnetut jalkapalloseurat.

Erikoinen formaatti houkutteli kuitenkin ensimmäisenä vuonna 18 tallia, joista voittajaksi selviytyi kiinalainen Beijing Guoan, mutta voittoja kertyi myös tunnetuimmille seuroille, kuten Liverpoolille, A.C. Milanille ja PSV Eindhovenille, muutaman nimetäkseni.

Toisella kaudella kannua pääsi nostamaan Liverpool FC:n espanjalainen kuljettaja Adrián Vallés.

Vuodesta 2010 eteenpäin jalkapalloseurojen kiinnostus autourheilua kohtaan alkoi kuitenkin hiipua ja vuonna 2011 useampi talli edusti seuran sijasta tiettyä kansallisuutta. Viimeisen kauden voittajaksi ajoi Australian tallissa ajanut John Martin ja vähäisen kiinnostuksen vuoksi kausi 2012 peruttiin. Superleague Formula jäi näin neljän kauden mittauseksi kummajaiseksi sekä autourheilun, että jalkapalloilun maailmassa.

Superleague Formula on kuitenkin omalla iljettävällä tavallaan osoitus siitä, kuinka jalkapallojättien brändien markkina-arvoa pyritään käyttämään täysin jalkapalloon liittymättömissä asioissa.

Oli jotenkin järjetöntä kuvitella muulla kuin sumealla markkinalogiikalla, että kannattajat vain siirtyisivät automaattisesti seuraamaan oman seuransa otteita myös autourheilun puolella.

Scilly Island Football League

Piskuisen Scillynsaarten jalkapallosarjaa on helppo seurata. Sarjassa on nimittäin vain kaksi joukkuetta: Garrison Gunners ja Woolpack Wonderers.

Silti nämä kaksi joukkuetta ovat kilpailleet joka vuosi jo vuodesta 1920 lähtien täysimittaisen 17 kierroksen sarjan. Ollakseen uskottava jalkapallosarja, mittelevät joukkueet lisäksi kauden aikana kahdessa cup-kilpailussa, joista toinen on ison maailman tyyliin kaksiosainen.

Lisäksi kauden alussa pelataan perinteinen Charity Shield ja Boxing Dayn kruunaa vanhat vastaan nuoret -ottelu.

Jotta homma ei menisi täysin oman saariryhmän keskinäiseksi vääntämiseksi, pelataan kerran vuodessa ottelu saarille matkustavia lintubongareita vastaan sekä Lyonesse Inter-Island Cup, jossa joukkueista koottu tähdistöjoukkue pelaa mantereen joukkuetta vastaan. Ottelusta jaettava pokaali on riemastuttava:

Kuva – Carlos Moroble

Kun kaiken tämän luettelee, ei voi kuin ihmetellä, että kuinka ihmeessä brittien emämaan lounaiskulman eteläisimmässä kulmassa muutaman tuhannen asukkaan yhteisö voi ylläpitää näin pitkäikäistä ja perinteikästä jalkapallosarjaa?

Yksi syy on saarten syrjäisyys, jonka vuoksi saarille on kehittynyt täysin emämaasta irrallinen yhteisöllisyys.

Joukkueiden pelaajat eivät todellakaan ole ammattilaisia, ja moni joutuu tekemään useampaakin työtä pärjätäkseen elämässään, mutta jalkapallokentällä he ovat osa tiivistä ja yhteisöllistä joukkuetta. Kilpailua ei myöskään oteta liian tosissaan.

Kaksi viikkoa ennen sarjan alkua joukkueiden kapteenit tapaavat pubissa ja valitsevat pelaajat tulevan kauden joukkueeseensa koulupihoilta tutulla tyylillä, eli yksitellen ja vuorotellen.

Vaikka sarja houkuttelee omalaatuisuudellaan paikalle vähän väliä kansainvälistä mediaa, on sarjan pitkäikäisyyden syynä oletettavasti pitkään jatkunut tottumus ja rituaali. Sunnuntai on pelipäivä. Ei pakon vuoksi, vaan jalkapallon tuoman ilon ja yhteisöllisyyden vuoksi.

Suojalkapallo

Lueteltaessa jalkapallon outouksia, ei voi olla mainitsematta Suomessa kehitettyä suofutista, joka on kasvanut pienen piirin humoristisesta rämpimisestä suuren luokan tapahtumaksi. Kilpailu ykkössijoista on muuttunut urheilullisesti vakavampaan suuntaan ja alun perin hiihtäjien suoharjoittelusta innoituksen saanut laji on kehittynyt niin pitkälle, että pelille on olemassa viralliset säännöt ja kilpailut.

Suojalkapallon ensimmäiset kilpailut järjestettiin vuonna 1998 Hyrynsalmella ensin SM-kisoina, mutta hyvin nopeasti kisoja alettiin kutsua MM-kisoiksi. Ensimmäinen ulkomainen voittajakin saatiin jo niin aikaisin kuin 2004, kun venäläinen Penza-Center voitti miesten kilpasarjan.

Hyrynsalmen ”World Championship” ei ole kuitenkaan ollut vuosien mittaan ainoa virallinen kilpailu.

Skotlannissa rekisteröity virallinen Swamp Soccer UK Ltd. järjesti vuodesta 2008 lähtien Britteinsaarilla omaa kilpailua, joka kulkee tittelillä ”World Cup”. Yhdistyksen tarkoituksena oli viedä suojalkapalloa uusiin maihin, kuten Turkkiin ja Kiinaan, mutta ilmeisesti hanke ei ole saanut aivan toivotunlaisesti tuulta alleen ja toiminta on pienentynyt niin, että Suomessa järjestettävää kilpailua voidaan pitää lajin suurimpana tapahtumana.

Kuva – @swampsoccer

Suojalkapalloa (tai suopotkupalloa, kuten kisojen virallisilla sivuilla lajia kutsutaan) voi jollain tapaa pitää onnistuneena hauskanpidon ja kilpailullisuuden yhdistelmänä.

Tarkoituksena ei ollut alun perinkään kehittää liian vakavasti otettavaa urheilulajia, mutta laji on sisäsyntyisesti siirtynyt kilpailullisempaan suuntaan. Huippujoukkueet ovat keksineet taktiikoita, joilla rämeessä rämpimiseen voi saada etua ja voittaminen ei ole silkkaa arpapeliä.

Lisäksi suojalkapallo on vaikeutensa vuoksi hillittömän hauskaa sekoilua ja Hyrynsalmelle suuntaa tänäkin vuonna tuhansia innokkaita pallon perässä kahlaajia nauttimaan yksinkertaisesta, mutta pähkähullusta pelistä, joka samanaikaisesti muistuttaa jalkapallon helppoudesta, mutta myös vaikeudesta.

Hyrynsalmen Suopotkupallon MM-kisat järjestetään 19.-20.7.2019

Calcio Fiorentino

Jos haluaa olla todellinen lajipuritaani ja historian harrastaja kannattaa suunnata kesälomallaan Italiaan. Kesäkuun kolmannella viikolla Firenzessä Piazza Santa Crocella neljä kaupunginosan joukkuetta kisaavat italialaisen jalkapallon brutaalissa esimuodossa Calcio Fiorentinossa.

Pelissä on periaatteessa säännöt ja jopa tuomarit, mutta tarkoituksena on tehdä maaleja kuta kuinkin ”keinolla millä hyvänsä”, joten kyynärpäiltä, iskuilta ja potkuilta ei voi välttyä. Jalkapalloa ja rugbya yhdistävässä lajissa on kummassakin joukkueessa 27 pelaaja ja peli kestää tykinlaukauksesta (kyllä!) lähtien 50 minuuttia.

Lähes joka kesä pelissä tapahtuu vakaviakin loukkaantumisia ja jopa kuoleman tapauksia, mutta silti laji on säilynyt lähes ennallaan renessanssin ajoista lähtien.

Calcio Fiorentinoa voikin ehkä pitää samalla tavalla välimerellisen machokulttuurin ilmentymänä kuin härkätaistelua tai Pamplonan härkäjuoksua. Pelaajat eivät saa pelistä tai voitosta muuta kompensaatiota kuin illallisen, jonka häviäjät tarjoavat voittajille kesäkuun 24. päivä, San Giovannin päivänä pelatun finaalin jälkeen.

Avainsanat


Byyri.com