FC Espoo yhdisti kovaäänisen kolmikon

Oli kyseessä Kakkosen paikallispeli aurinkoisessa Leppävaarassa tai Nelosen merkityksetön vierasottelu vesisateessa, FC Espoon eri joukkueiden pelaajat saivat nauttia kannustuksesta läpi kauden 2017.

Juha-Pekka Mannisenmäki arvelee todistaneensa kalenterivuoden aikana paikan päällä noin kahdeksankymmentä Sinisen baletin ottelua, eivätkä Jiri Oldenburgin tai Niklas Vauhkosen saldot juurikaan kalpene tämän rinnalla.

Kakkosta pelaavan edustuksen kamppailujen lisäksi trio oli tuttu näky miesten kakkosjoukkueen, A- ja B-juniorien sekä naisten edustuksen otteluissa. Lisäksi he kävivät seurayhteisöön kuuluvan Leppävaaran Pallon edustusjoukkueen peleissä.

Kolmikko on viettänyt parin viime vuoden aikana lukemattoman määrän tunteja yhdessä, vaikka eivät tunteneetkaan toisiaan vielä muutama vuosi sitten. Vahvan siteen muodostamiseksi riittivät lopulta yksi jalkapalloseura sekä yhteinen kiinnostus kannattajakulttuuria kohtaan.

Sattumien kautta Sinisiksi

Oldenburgin rakkaus leppävaaralaiseen jalkapalloon syntyi jo nuorena poikana, kun hän kävi katsomassa LePan otteluita. FC Espoon edustuksen synnyttyä hän jatkoi matseissa käymistä, mutta muutto lähiseudulta katkaisi suhteen lähes vuosikymmeneksi.

– En käynyt moneen vuoteen peleissä, mutta kaudella 2014 innostuin taas, ja hankin kausikortin, Oldenburg muistelee.

Vuosi 2014 oli myös Mannisenmäelle käänteentekevä. Hän kertoo huomanneensa eräänä iltana teksti-TV:tä katsellessaan, että FC Espoo pelaa kotiottelunsa läheisellä Leppävaaran stadionilla.

– Menin sinne ihan huvikseni katsomaan, miltä meininki näytti. Katsoin ensimmäiset pelit aidan takaa, Mannisenmäki kertoo.

– Minulla oli aluksi ennakkoluuloja esimerkiksi pelin tasosta, mutta huomasin pelin edetessä siirtyneeni FC Espoon puolelle. Kun Jussi Tolonen torjui pilkun, siitä se sitten lähti.

Kakkosen kausi 2014 meni FC Espoolta aivan penkin alle, ja jojomaineen saavuttanut edustusjoukkue tippui sarjatasoa alemmas voitettuaan vain kaksi ottelua. Putoaminen Kakkosesta oli koitunut kohtaloksi myös kaudella 2012, jolloin seuran kannattajaryhmä Gate A2 oli vielä voimissaan. Ryhmä hajosi myöhemmin, mutta Vauhkonen jäi katsomoon.

– Jäin sinne yksin kannustamaan. En luovuttanut, vaan ajattelin, että joku päivä tänne tulee muitakin ihmisiä.

Tuleva kausi mielessä

Kaiken kaikkiaan lähes satakunta ottelua kaudessa on komea määrä, ja kolmikko on luonnollisesti tehnyt uhrauksia päästäkseen mahdollisimman moneen peliin. Oldenburg myöntää joutuneensa tinkimään vierasreissuista, jotka ovat suurimmaksi osaksi jääneet Mannisenmäen ja Vauhkosen vastuulle.

Muilla paikkakunnilla on Mannisenmäen mukaan usein kuviteltu melun perusteella, että FC Espoolla on kymmenpäinen kannattajalauma – ääntä miehistä lähtee.

– Emme ymmärrä, miksi kolme jannua pitää laittaa eri katsomonosiin kuin muut katsojat. Välillä joudumme yksin toiselle puolelle kenttää, ja loput katsojat ovat meitä vastapäätä. Järjestysmiesten toimesta on tullut kovaakin kohtelua, Oldenburg pohtii.

Edustusjoukkueen kausi 2017 päättyi helpotukseen, kun varsin todennäköiseltä vaikuttanut putoaminen Kakkosesta vältettiin mainion loppukauden ansiosta. Kannattajille kauden kohokohta oli kuitenkin nousukarsinnan myötä sinetöitynyt kakkosjoukkueen nousu Nelosesta Kolmoseen.

– Edarin kauden päätös oli hieno, mutta nousu on aina nousu. Ensi kaudelle on isot odotukset, kun meillä on joukkueet Kakkosessa ja Kolmosessa. Tämä sesonki oli aika rankka: kävimme katsomassa kaikki A- ja B-junnujen SM-karsintamatsit, ja väsymys alkoi vähän painamaan jo keväällä, Oldenburg sanoo muiden kompatessa.

FC Espoo ei pelaa Suomen Cupin lohkovaiheessa, joten kannattajat joutuvat odottelemaan seuraavia tosipelejä vielä pitkään. Espoolaisten urheiluseurojen onneksi muutkin lajit, kuten futsal, jääkiekko ja koripallo kiinnostavat kolmikkoa, joten paikallisella urheilulla on paikkansa miesten arjessa myös talvella.

Lisäksi Mannisenmäki huomauttaa, että lepokin on tervetullutta futistäytteisen kesän ja syksyn jälkeen. Myös kannattaminen vaatii veronsa.

– Olisihan se optimaalista, jos viikossa olisi yksi matsi, ei kolmea, Oldenburg päättää nauraen.

 

Kuva: Roni Raunola


Byyri.com